Meidät laitettiin 70 luvulla lapset maaseudulla talonkatolle kärsimään alasti.Pois ei päässyt korkealta katolta.
Syötiin kattoon kasvanutta sammalta nälkäämme.
Kukaan ei kuullut avunhuutojamme...
Sodasta selvinnyt syvästi traumatisoinut, seonnut mies kutsui usein meidät lapset saunaan ja pesi meidän intiimi paikkamme puhtaaksi kranaatin runtelemin kourin, odotimme pelosta vapisten vuoroamme.
Meidän kylän lapset oli usein kaatopaikalla etsimässä myyntikelpoista tavaraa.
Ruokaa sieltä sai myös.hirvenlihaa,sianlihaa oli ruhoina jotka vielä höyrysivät.Leikkasimme puukoillamme niistä kimpaleita ja paistoimme metsässä.
Kahteen poikaan tarttui joku tauti,ilmeisesti kaatopaikalta koska pompimme siellä paljain jaloin.Kuolivat samana syksynä..
Isot rotat tarkkailivat touhujamme kamalassa hajussa johon nenä tottui tosin hetkessä.
Jouten ei oltu, toitä riitti lapsillekin...aivan liikaa.Hiki vain roiskui.
Uni tuli hetkessä kun kaaduimme vuoteeseen.
Ei pelattu lippalakit päässä tietokone pelejä ja mussuteltu sipsejä.
Monenlaista työtä oli, juurikin raskaita lapsillekin.
Joka päivä saimme selkäämme, aivan turhista asioista.
Kesäsiirtolassakin oli "kopit" eli putkat .Sinne koppiin laitettiin jopa 6 vuotiaita pimeään oppimaan tavoille.
Tämä kaikki oli normaalia toimintaa ja köyhyyttä siihen aikaan.
Nuoruudessani 70 luku, ei heiluttu viidakkoveitsien, huumiden kanssa, nosteltu Kelatukia koko elämän
Aikaa näköjään riittää viidakkoveitsien, aseiden, huumeiden kanssa heilumiseen, shoppailuun ja hengaamiseen niin kotimaan pullukoilla kuin ulkomaiden Kela-asiakkailla kaupungeissa. (toisten piikkiin)
70 luvulla meitä lapsia kasvatettiin tekemään tuottavaa työtä.
Se kasvatti vahvaksi lapset..Opettajat olivat pelottavia sodankäyneitä auktoriteetti sotilaita, upseereja, vanhempia jämptejä rouvia.
Silloin kymmeniä vuosia sitten 70 luvulla pikkupoikina autoimme mm.vanhuksia pilkkomalla heille puita,kantamalla ne liiteriin, nurmikonleikkuuta oli,kaupassakäyntiä,lastenhoitoa teininä(sisarusten),ulkovessojen tyhjennystä reikälapiolla,lumenluontia,saunanlämmitystä, korjauksia, metsätöitä, jne...
Kortteleiden kesken järjestimme myyjäisiä/kilpailuja katujen reunamilla,joista saimme rahaa muihin harrastuksiin.
Kesät olimme maatiloilla monenlaisissa töissä,joista päivän jälkeen menimme isolla porukalla aina saunaan,uimaan,sitten nukkumaan ja uni tulikin aina puhtaissa lakanoissa heti.Masennuksesta ei siihen aikaan ollut tietoakaan.
Sota-invalideja autoimme myös, joilta oli kädet ja jalat irti ja hermot riekaleina ja eivät päässeet sairaaalaan, kuten nykyään ulkomaiden sotilaskarkurit hotelleihin suomeen.Siinä oppi rahan ja työn arvon jo pienenä,kun mistään ei saanut ilmasta rahaa ja monenmuotoisia tukia laiskaksi, masentuneeksi oppimiseen elon tiellä.
Syötiin kattoon kasvanutta sammalta nälkäämme.
Kukaan ei kuullut avunhuutojamme...
Sodasta selvinnyt syvästi traumatisoinut, seonnut mies kutsui usein meidät lapset saunaan ja pesi meidän intiimi paikkamme puhtaaksi kranaatin runtelemin kourin, odotimme pelosta vapisten vuoroamme.
Meidän kylän lapset oli usein kaatopaikalla etsimässä myyntikelpoista tavaraa.
Ruokaa sieltä sai myös.hirvenlihaa,sianlihaa oli ruhoina jotka vielä höyrysivät.Leikkasimme puukoillamme niistä kimpaleita ja paistoimme metsässä.
Kahteen poikaan tarttui joku tauti,ilmeisesti kaatopaikalta koska pompimme siellä paljain jaloin.Kuolivat samana syksynä..
Isot rotat tarkkailivat touhujamme kamalassa hajussa johon nenä tottui tosin hetkessä.
Jouten ei oltu, toitä riitti lapsillekin...aivan liikaa.Hiki vain roiskui.
Uni tuli hetkessä kun kaaduimme vuoteeseen.
Ei pelattu lippalakit päässä tietokone pelejä ja mussuteltu sipsejä.
Monenlaista työtä oli, juurikin raskaita lapsillekin.
Joka päivä saimme selkäämme, aivan turhista asioista.
Kesäsiirtolassakin oli "kopit" eli putkat .Sinne koppiin laitettiin jopa 6 vuotiaita pimeään oppimaan tavoille.
Tämä kaikki oli normaalia toimintaa ja köyhyyttä siihen aikaan.
Nuoruudessani 70 luku, ei heiluttu viidakkoveitsien, huumiden kanssa, nosteltu Kelatukia koko elämän
Aikaa näköjään riittää viidakkoveitsien, aseiden, huumeiden kanssa heilumiseen, shoppailuun ja hengaamiseen niin kotimaan pullukoilla kuin ulkomaiden Kela-asiakkailla kaupungeissa. (toisten piikkiin)
70 luvulla meitä lapsia kasvatettiin tekemään tuottavaa työtä.
Se kasvatti vahvaksi lapset..Opettajat olivat pelottavia sodankäyneitä auktoriteetti sotilaita, upseereja, vanhempia jämptejä rouvia.
Silloin kymmeniä vuosia sitten 70 luvulla pikkupoikina autoimme mm.vanhuksia pilkkomalla heille puita,kantamalla ne liiteriin, nurmikonleikkuuta oli,kaupassakäyntiä,lastenhoitoa teininä(sisarusten),ulkovessojen tyhjennystä reikälapiolla,lumenluontia,saunanlämmitystä, korjauksia, metsätöitä, jne...
Kortteleiden kesken järjestimme myyjäisiä/kilpailuja katujen reunamilla,joista saimme rahaa muihin harrastuksiin.
Kesät olimme maatiloilla monenlaisissa töissä,joista päivän jälkeen menimme isolla porukalla aina saunaan,uimaan,sitten nukkumaan ja uni tulikin aina puhtaissa lakanoissa heti.Masennuksesta ei siihen aikaan ollut tietoakaan.
Sota-invalideja autoimme myös, joilta oli kädet ja jalat irti ja hermot riekaleina ja eivät päässeet sairaaalaan, kuten nykyään ulkomaiden sotilaskarkurit hotelleihin suomeen.Siinä oppi rahan ja työn arvon jo pienenä,kun mistään ei saanut ilmasta rahaa ja monenmuotoisia tukia laiskaksi, masentuneeksi oppimiseen elon tiellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ÄÄNESTÄ KOKOOMUSTA kevään vaaleissa!
KOKOOMUS PELASTAA SUOMEN PIENITULOISET IHMISET JA LAPSET JA MAAHANMUUTTAJAT!
70-luvun lapsuuden kokemukseni olivat vähän erilaiset. Mutta olihan se tietysti aika kovaa, että kirjastokortti oli pahvia. Samoin kuin linja-auton sarjalippu. Telkkari oli vuosikymmenen loppupuolelle asti mustavalkoinen. Siinä oli alkuun vain ykkös- ja kakkoskanavat ennen kuin mtv3 tuli ja mullisti maailman. Ohjelmat loppuivat yhdeksältä maammelauluun. Ei voinut pelata yötä myöten tietokonepelejä netissä tai tuijottaa niska kumarassa kännykkää kun niitä ei ollut olemassa. Piti lukea hehkulampun valossa kerran viikossa ilmestyvää Aku Ankkaa tai pelata fortunaa lasikuulilla. Pihalla pelattiin tossulätkää tennispallolla, heiteltiin kiviä tai kiipeiltiin puissa. Luistimet oli putkiteräisiä hokkareita ja mailat vaneria. Kotiintuloaika oli kahdeksalta. Oli se vaan kovaa aikaa. Ihme, että selvittiin! Ollaan melkein sotaveteraaneja...