EU:n ihmisoikeustuomioistuin - oikeus kannella

Eli jos ajaa virkarikosasiaa, pitää käydä ensin käräjäoikeudessa ja sitten, jos ei saa valituslupaa hovioikeuteen, voi kannella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Jossain tapauksessa pitäisi käydä myös hovioikeus ja korkein oikeus ennen ihmisoikeustuomioistuinta?

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos ajaa virkarikosasiaa, pitää käydä ensin käräjäoikeudessa ja sitten, jos ei saa valituslupaa hovioikeuteen, voi kannella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Jossain tapauksessa pitäisi käydä myös hovioikeus ja korkein oikeus ennen ihmisoikeustuomioistuinta?

Lue lisää

Ja noiden kaikkien lisäksi pitää käydä myös paskalla 😁 😆 😅 😂 🤣

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos ajaa virkarikosasiaa, pitää käydä ensin käräjäoikeudessa ja sitten, jos ei saa valituslupaa hovioikeuteen, voi kannella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Jossain tapauksessa pitäisi käydä myös hovioikeus ja korkein oikeus ennen ihmisoikeustuomioistuinta?

Lue lisää

Kyllä. Periaatteessa EIT voi poikkeustauksessa käsitellä asian, vaikka se ei olisi käynyt läpi kaikkia kotimaisia asiakkaalle saatavilla olleita oikeusasteita, mutta sille pitää olla erityiset syyt.
Yleensä niin pitkälle on siis mentävä asiasta riippuen hallintotuomioistuimissa tai yleisissä tuomioistuimissa kuin ne asiaa käsittelevät.

Anonyymi kirjoitti:

Eli jos ajaa virkarikosasiaa, pitää käydä ensin käräjäoikeudessa ja sitten, jos ei saa valituslupaa hovioikeuteen, voi kannella Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?

Jossain tapauksessa pitäisi käydä myös hovioikeus ja korkein oikeus ennen ihmisoikeustuomioistuinta?

Lue lisää

Mitään rikosasiaa ei ajeta ennen kuin se on kierrätetty poliisin ja syyttäjän kautta.
Vasta sen jälkeen, jos kierros ei johda mihinkään avautuu asianomistajalle oma syyteoikeus, mutta oikeudenkäyntiä ei silloin maksa veronmaksaja, vaan jutun hävinnyt.

Anonyymi kirjoitti:

Mitään rikosasiaa ei ajeta ennen kuin se on kierrätetty poliisin ja syyttäjän kautta.
Vasta sen jälkeen, jos kierros ei johda mihinkään avautuu asianomistajalle oma syyteoikeus, mutta oikeudenkäyntiä ei silloin maksa veronmaksaja, vaan jutun hävinnyt.

Lue lisää

Kun tuo mainitsemasi polku poliisin ja syyttäjän kautta on käyty ei ole kiveen hakattua, että syyte pitää nostaa itse. Kuten tässä ketjussa on sanottu:

"Kyllä. Periaatteessa EIT voi poikkeustauksessa käsitellä asian, vaikka se ei olisi käynyt läpi kaikkia kotimaisia asiakkaalle saatavilla olleita oikeusasteita, mutta sille pitää olla erityiset syyt."

Anonyymi kirjoitti:

Kun tuo mainitsemasi polku poliisin ja syyttäjän kautta on käyty ei ole kiveen hakattua, että syyte pitää nostaa itse. Kuten tässä ketjussa on sanottu:

"Kyllä. Periaatteessa EIT voi poikkeustauksessa käsitellä asian, vaikka se ei olisi käynyt läpi kaikkia kotimaisia asiakkaalle saatavilla olleita oikeusasteita, mutta sille pitää olla erityiset syyt."

Lue lisää

Höpö, höpö.

14 § (13.5.2011/455)
Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan.

Anonyymi kirjoitti:

Höpö, höpö.

14 § (13.5.2011/455)
Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta taikka esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta taikka että se keskeytetään tai lopetetaan.

Lue lisää

Eli poliisi/syyttjä -polku on käyty.

Anonyymi kirjoitti:

Kun tuo mainitsemasi polku poliisin ja syyttäjän kautta on käyty ei ole kiveen hakattua, että syyte pitää nostaa itse. Kuten tässä ketjussa on sanottu:

"Kyllä. Periaatteessa EIT voi poikkeustauksessa käsitellä asian, vaikka se ei olisi käynyt läpi kaikkia kotimaisia asiakkaalle saatavilla olleita oikeusasteita, mutta sille pitää olla erityiset syyt."

Lue lisää

Nyt menee tässä säikeessä puurot ja vellit sekaisin

Kotimaisessa rikosprosessissa tosiaan syyttäjällä on ensimmäinen kierros. Jos asia ei etene syyttäjän ajamaan syytteeseen, voi asianomistaja ajaa syytettä omalla toissijaisella oikeudellaan ja omalla kuluriskillään jos haluaa.

Sitten on EIT.
Jotta se ottaa kantelun tutkittavakseen (kannellahan voi kuka vain koska vain, mutta on eri asia otetaanko sitä tutkittavaksi), pitää (pääsääntöisesti, ei täysin poikkeuksetta) kotimaiset oikeussuojakeinot olla kokeiltu. Rikosasiassa se tarkoittaa sitä, että joko syyttäjän ajamalla syytteellä tai omalla toissijaisella syyteoikeudella on edetty niin pitkälle, kuin tuomioistuimet päästävät.

Käräjille astihan pääsee aina, jos jutussa on edes siteeksi lihaa luiden ympärillä. Jos tie tyssää sitten siihen, että hovi ei myönnä valituslupaa, on kotimaiset oikeussuojakeinot käytetty siinä vaiheessa. Jos hovi ja vielä korkeinkin oikeus myöntävät valitusluvat, pitää nekin vielä koluta.
Sama hallintotuomioistuinlinjalla. Hallinto-oikeuteen pääsee vaikka millä sekoilulla. Jos KHO ei tutki valitusta, voi jatkaa EIT:een, mutta yrittää pitää ensin myös KHO:een.

Kannattaa myös muistaa EIT:n toimivalta. Se valvoo vain Euroopan ihmisoikeussopimuksen toteutumista, ja vastapuolena voi olla vain valtio, jonka valittaja kokee kohdelleen itseään väärin nimenomaan ihmisoikeussopimuksen piiriin kuuluvassa asiassa. Lisäksi EIT ei ole muutoksenhakutuomioistuin. Se ei kumoa kotimaista tuomiota. Se voi vain määrätä valtiota maksamaan kohtuullisen rahallisen korvauksen oikeudenloukkauksesta.