Nämä asiat kannattaa nyt painaa mieleen tulevaisuutta ajatellen vaikka kuinka kävisi luonnon päälle sillä historialla on tapa toistaa itseään ja monta virhettä voi välttää kun historiasta ottaa opiksi.
Heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tammikuussa 1992 Venäjällä lopetettiin hintojen säännöstely, mikä johti rajuun inflaatioon ja talouskurimukseen. Sen myötä suurin osa kansasta nopeasti köyhtyi,
Erityisen vaikeaa oli eläkeläisillä, joiden elintaso romahti rahan arvon heikkenemisen myötä. Myös valtion laaja virkamieskunta, esimerkiksi upseerit ja poliisit, huomasi palkkojensa ostovoiman katoavan, mistä seurauksena oli pätevimmän aineksen siirtyminen yksityisten yritysten palvelukseen ja jopa rikollisuuden piiriin. On arvioitu, että kansan keskiansiot putosivat ostovoimaltaan vuodesta 1998 alkaen viidessä vuodessa alle puoleen. Samalla tuloerot kasvoivat merkittävästi ja täydellisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä kohosi noin kahdesta prosentista peräti 40 prosentin osuuteen koko väestöstä. Tähän liittyi terveydenhoitojärjestelmän romahdus, mistä edelleen seurasi voimakas kuolleisuuden kasvu ja väkiluvun aleneminen.
Sisäinen valtataistelu rajoitti kuitenkin Jeltsinin mahdollisuuksia jatkaa hänen vuonna 1992 omaksumaansa länsimielistä, ”atlanttista” linjaa. Sitä edusti julkisuudessa erityisesti ulkoministeri Andrei Kozyrev. Tarkoituksena oli kaikin puolin parantaa suhteita länteen, koska talouden toipumista ei nähty muuten mahdolliseksi. Siihen kuului myös korostaa Venäjän ”eurooppalaista perintöä”
Venäjän asevoimat olivat 1990-luvun puolivälissä sekasortoisessa tilassa. Vaikka joukko-osastojen kirjoilla saattoi olla paljon sotilaita, vain pientä osaa joukoista koulutettiin tehokkaasti ja ylläpidettiin toimintakuntoisena. Paljon varusteita myytiin tai katosi, ja sotateollisuuden tuotanto lähes pysähtyi tilausten ja budjettivarojen puutteessa. Toisaalta Neuvostoliiton jäljiltä varastoissa oli suuret määrät aseita ja ampumatarvikkeita, joita ei enää ollut varaa huoltaa ja korjata. Joukkojen sotavarustuksen kunto heikkeni koko 1990-luvun
Asevelvollisia tuli kutsuntoihin hyvin vähän, alle 20 prosenttia ikäluokasta, ja lopulta palvelukseen astuvat alokkaat olivat peruskoulutukseltaan ja terveydentilaltaan verraten heikkoa ainesta. Monet nuoret ja hyvän koulutuksen saaneet upseerit hakeutuivat siviilitöihin, sillä inflaation johdosta palkkojen ostoarvo heikkeni jatkuvasti. Kaikenlainen kurittomuus ja korruptio vaivasi varuskuntien toimintaa, ja nuorempien asevelvollisten kiusaaminen oli yleistä.
Heti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tammikuussa 1992 Venäjällä lopetettiin hintojen säännöstely, mikä johti rajuun inflaatioon ja talouskurimukseen. Sen myötä suurin osa kansasta nopeasti köyhtyi,
Erityisen vaikeaa oli eläkeläisillä, joiden elintaso romahti rahan arvon heikkenemisen myötä. Myös valtion laaja virkamieskunta, esimerkiksi upseerit ja poliisit, huomasi palkkojensa ostovoiman katoavan, mistä seurauksena oli pätevimmän aineksen siirtyminen yksityisten yritysten palvelukseen ja jopa rikollisuuden piiriin. On arvioitu, että kansan keskiansiot putosivat ostovoimaltaan vuodesta 1998 alkaen viidessä vuodessa alle puoleen. Samalla tuloerot kasvoivat merkittävästi ja täydellisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrä kohosi noin kahdesta prosentista peräti 40 prosentin osuuteen koko väestöstä. Tähän liittyi terveydenhoitojärjestelmän romahdus, mistä edelleen seurasi voimakas kuolleisuuden kasvu ja väkiluvun aleneminen.
Sisäinen valtataistelu rajoitti kuitenkin Jeltsinin mahdollisuuksia jatkaa hänen vuonna 1992 omaksumaansa länsimielistä, ”atlanttista” linjaa. Sitä edusti julkisuudessa erityisesti ulkoministeri Andrei Kozyrev. Tarkoituksena oli kaikin puolin parantaa suhteita länteen, koska talouden toipumista ei nähty muuten mahdolliseksi. Siihen kuului myös korostaa Venäjän ”eurooppalaista perintöä”
Venäjän asevoimat olivat 1990-luvun puolivälissä sekasortoisessa tilassa. Vaikka joukko-osastojen kirjoilla saattoi olla paljon sotilaita, vain pientä osaa joukoista koulutettiin tehokkaasti ja ylläpidettiin toimintakuntoisena. Paljon varusteita myytiin tai katosi, ja sotateollisuuden tuotanto lähes pysähtyi tilausten ja budjettivarojen puutteessa. Toisaalta Neuvostoliiton jäljiltä varastoissa oli suuret määrät aseita ja ampumatarvikkeita, joita ei enää ollut varaa huoltaa ja korjata. Joukkojen sotavarustuksen kunto heikkeni koko 1990-luvun
Asevelvollisia tuli kutsuntoihin hyvin vähän, alle 20 prosenttia ikäluokasta, ja lopulta palvelukseen astuvat alokkaat olivat peruskoulutukseltaan ja terveydentilaltaan verraten heikkoa ainesta. Monet nuoret ja hyvän koulutuksen saaneet upseerit hakeutuivat siviilitöihin, sillä inflaation johdosta palkkojen ostoarvo heikkeni jatkuvasti. Kaikenlainen kurittomuus ja korruptio vaivasi varuskuntien toimintaa, ja nuorempien asevelvollisten kiusaaminen oli yleistä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jeltsin pääsi valtaan osittain Usan rahapiirien tuella ja tästä kiitollisena harjoitti länsimielistä politiikkaa. Länsimieliset oligarkit saivat toimia vapaasti. Niinpä monikansallisille yrityksille sallittiin vapaa pääsy Venäjälle hyödyntämään Venäjän luonnonvaroja. Kansa ei tästä hyötynyt, tuli köyhyys, syntyvyys tipahti puoleen, yhteiskuntaan tuli sekasorto. Kansa sai tarpeekseen Jeltsinin länsityyppisestä demokratiakokeilusta. Venäjälle tarvittiin uuden tyyppistä johtajaa ja Putin oli sellainen.
"Jeltsin pääsi valtaan osittain Usan rahapiirien tuella ja tästä kiitollisena harjoitti länsimielistä politiikkaa. Länsimieliset oligarkit saivat toimia vapaasti."
😁🤣😂😁🤣😂
Putinisti kääntää nyt venäjän rappion ja rikollisuuden 90 luvulla länsimaiden syyksi .
😂🤣😁😂🤣😁
Jos Putinisti ei olisi noin saatanan tollo ja tyhmä siitä voisi saada hyvän asianajajan joka kääntäisi asiat aina päälaelleen mutta kun aivot on kuin pululla sitä ei voi sellaiseenkaan hyödyntää.
Ranskan televisiossa keskustellaan yllättyneenä siitä, miten hyvin asiat sujuvat Venäjällä:
"- Ennustimme, että talous oli romahtamassa, ennustimme Venäjälle vuosien ruokapulaa, vuosien tukehtumista, ja nyt IMF:n viimeisimmät kasvuennusteet kertovat meille täysin päinvastaista. Sen lisäksi, että Venäjä ei syöksy taantumaan, sen kasvu on seuraavien kahden vuoden aikana korkeampi kuin EU:n tai Yhdysvaltojen. Venäjän talouden asiat eivät siis ole niin huonosti, vaan ne ovat jopa hyvin tulevina kuukausina.
- Kyllä, IMF:n luvut ovat sensaatiomaisia. Niitä on kaksi: vuonna 2023, tänä vuonna kasvu on Venäjällä plus 0,3 prosenttia. Toisin sanoen Venäjä on välttänyt taantuman. Ja vuonna 2024 kasvu on plus 2,1 prosenttia. Toisin sanoen vuonna 2024 Venäjä saavuttaa enemmän menestystä kuin Eurooppa ja Yhdysvallat, euroalue - 1,6 prosenttia, Yhdysvallat - 1 prosenttia. On selvää, että ennustettu katastrofi ei tapahdu. IMF on jo ennustanut 8,5 prosentin taantumaa vuodelle 2022, joka on juuri päättynyt. Tämän seurauksena lasku oli vain 2,2 prosenttia, ja se on jo toipumassa.
- Emme siis ymmärrä mitään. Tiedämmekö, mitä täydellinen romahdus on, onko pakotepolitiikka lainkaan tehokasta? Otetaan kaikki järjestyksessä. Venäjän rupla. Paljon puhuttiin, että rupla romahtaisi. Annie, tarkoittaako se, että hän piti lopulta kiinni?
- Ei aivan. Katso sen arvoa suhteessa euroon. Maaliskuun alussa, ensimmäisten länsimaisten pakotteiden vaikutuksesta, kuten näette, se laski hyvin jyrkästi. Mutta se toipui välittömästi hyvin korkealle tasolle. Korkeammalle tasolle kuin ennen sotaa. Ja tasolle, jota ei ole saavutettu sitten vuoden 2015 suhteessa euroon. Viime viikkoina se on jälleen hieman laskenut, mutta nyt se on vakiintunut. Miten tämä on selitettävissä? No, kiitos monien toimenpiteiden, joihin Kreml ja Venäjän keskuspankki ovat ryhtyneet välttääkseen paniikin Venäjällä."
Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki, BOFIT.
Öljynviennin heikentynyt kehitys ja talouden kääntyminen taantumaan ovat heijastuneet myös Venäjän valtiontalouteen. Venäjän finanssiministeri Siluanov arvioi hiljattain federaatiobudjetin alijäämän paisuvan huomattavasti aiemmin odotettua suuremmaksi ja olevan 2 % BKT:stä vuonna 2022. Valtio on ottanut loppuvuonna reippaasti lisää velkaa kotimarkkinoilta alijäämän rahoittamiseksi. Lisäksi raaka-ainetuottajille – etenkin kaasuyhtiö Gazpromille - on lätkäisty lisäveroja tulojen kasvattamiseksi.
Venäjän talous lähtee vuoteen 2023 taantumassa ja näkymät ovat synkät. Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan 3–4 % vuonna 2023. Viennin odotetaan vähenevän selvästi pakotteiden alkaessa purra. Myös valtion tuki taloudelle on vähenemässä, sillä tämän vuoden budjetissa menoja ei olla lisäämässä. Menojen ostovoimaa nakertaa lisäksi inflaatio, jonka odotetaan useimmissa ennusteissa olevan keskimäärin 4–6 % vuonna 2023. Vaikka menoja ei olla lisäämässä, budjettialijäämän odotetaan olevan ainakin 2 % BKT:stä myös vuonna 2023. Riskit odotettua heikommastakin kehityksestä ovat suuret niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa.
Tämä on siis venäjän keskuspankin raportti joka on tietysti optimistisesti tehty.
"Sisäinen valtataistelu rajoitti kuitenkin Jeltsinin mahdollisuuksia jatkaa hänen vuonna 1992 omaksumaansa länsimielistä, ”atlanttista” linjaa. Sitä edusti julkisuudessa erityisesti ulkoministeri Andrei Kozyrev. Tarkoituksena oli kaikin puolin parantaa suhteita länteen, koska talouden toipumista ei nähty muuten mahdolliseksi. Siihen kuului myös korostaa Venäjän ”eurooppalaista perintöä”
Yllä oleva asia tulee olemaan taas edessä kun venäjän ilveily tulee päätökseensä lähtökohdat tulevat vain olemaan paljon huonommat minkäänlaiseen yhteistyöhän vaikka kuinka olisi Nikita kädessä nenänpää mudassa kumartelisi.
Mistä tämä on kopioitu?
Jeltsin oli heikko johtaja. Aina kun Venäjällä on ollut sellainen, Venäjän asiat ovat menneet huonolle tolalle. Näin se varmaan toimii kaikissa muissakin maissa, joissa on hyvin keskitetty johto.
Eihän Jeltsin mikään tyhmeliini ollut (kuten monet Euroopan johtajat tänään esimerkkinä vaikkapa Ursula von der Lügen ja Josep "Jardinero" Borellosis), joten hänen on täytynyt kärsiä siitä mitä hänen isänmaalleen tapahtui 1991-99. rikollismafiat ja pikarikastuneet oligarkit (monet heistä entisiä kommunistijohtajia) ryöstivät maata sisältäpäin ja kapitalistiset maat ulkoa päin. Kansa ei saanut palkkojaan eivätkä eläkeläiset eläkkeitään. Heidän oli oltava hyvin innovatiivisia tullakseen lainkaan toimeen. Tuollainen tilanne on itse asiassa tänäkin päivänä esimerkiksi Kuubassa (varmaan Pohjois-Koreassakin, mutta siitä en osaa sanoa mitään kun maa on niin suljettu, vaikka parhaat Pohjois-Korean "asiantutijat" löytyvät niiden joukosta jotka eivät tiedä siitä sitäkään kuin minä).
Tuohon Jeltsinin tilanteeseen viittaisi myös hänen alkoholisoitumisensa. Jossain vaiheessa Jeltsin tutustui Saksasta palanneeseen entiseen KGB:n upseeriin Vladimir Putiniin, joka vaikutti mm. Pietarin hallinnossa. Tuolloin hänen on täytynyt huomata Putinin kyvyt, ominaisuudet ja poikkeuksellinen päättäväisyys. Jos Jeltsin pääasiassa ryssikin asiansa, niin yhdessä asiassa hän ei olisi voinut paremmin valita, kun valitsi Putinin seuraajakseen. Putinin johdolla Venäjästä on taas tulemassa suurvalta (sotilaallinen suurvalta se jo on) ja yksi tulevan moninapaisen maailman navoista Kiinan ja Intian lisäksi.
Muuten - vaikka P-Korea onkin ryssinyt jokseenkin kaikki asiansa, yhden asian nekin ovat tehneet tasan oikein kun ovat hankkineet ydinaseen. Nyt edes USA ei uskalla hyökätä sinne.