Kansliapäälliköt: Työllisyysasteen nosto vaatii ”vaikeita toimia”, etuuksia kohdennettava eniten tarvitseville
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009341527.html
Ministeriöiden korkeimmat virkamiesjohtajat julkaisivat evästyksensä seuraavalle vaalikaudelle.
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti tiivistää johtavien virkamiesten näkemyksen seuraavan kahden vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä.
Vastaavanlainen kansliapäälliköiden näkemyksiä summaava raportti julkaistiin ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Kansliapäälliköt ovat suomalaisten ministeriöiden korkeimpia virkamiesjohtajia.
80%:n "demarien" työllisyysaste
Kansliapäälliköt esittävätkin, että Suomen olisi tavoiteltava johdonmukaisesti 80 prosentin työllisyysastetta. Virkamiesten näkemyksen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ”vaikeita toimia” eli käytännössä etuusleikkauksia.
Etuudet köyhille ja pienituloisille niitä eniten tarvitseville
Kansliapäälliköt arvioivat, että väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa. Painetta tulisi vähentää kohdentamalla etuuksia ja palveluita niitä eniten tarvitsevalle.
Eriarvoistumista tulee ehkäistä vahvistamalla heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia selviytyä vaikeista elämäntilanteista
Ihmisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut Suomessa, mutta niiden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Se näkyy esimerkiksi tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, hyvin voinnin ja elämään tyytyväisyyden kokemuksissa, koulutuksessa ja uskossa tulevaisuuteen. Ennalta ehkäisyn näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että kuntiin jäävät tehtävät, kuten sivistys-, koulutus-, ympäristö-, asumis- ja työelämäpalvelut ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sekä hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut toimivat hyvin yhteen ja muodostavat etuuksien kanssa toimivan kokonaisuuden.
Koulutustaso nostettava - ei koulutusleikkauksia
Raportissa kuitenkin kirjoitetaan, että Suomen olisi syytä tavoitella korkeaa osaamis-, koulutus ja sivistystasoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on toisen asteen ja peruasteen varassa olevia selkeästi parempi.
”70 prosentin tasolla olisi mahdollisuus siirtyä OECD-maiden häntäpäästä lähelle kärkeä”, kansliapäälliköt pohtivat.
Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuus väestöstä on noin 40 prosenttia.
Vihreän siirtymän investoinnit - Uusiutuva tuulienergia, vetytalous ja vihreä teollisuus
Kansliapäälliköt korostavat, että vihreään siirtymään liittyy valtava, maailmanlaajuinen investointitarve, jossa myös ”Suomella on vahvuuksia”.
Vihreää siirtymää on virkamiesten mukaan edistettävä vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa. Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kansliapäälliköiden mukaan ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni.
Vahva julkinen sektori
Useat puolueet ovat pohtineet vaalien alla mahdollisuuksia leikata valtionhallinnosta.
Kansliapäälliköt näkevät, että Suomen julkinen hallinto on jo nykyisellään ”sangen tehokas”, mutta kustannusten kasvua tulisi pystyä hillitsemään. Erityisesti virkamiehet nostavat esiin sote-palvelujen kustannusten kasvun hillinnän ja hyvinvointialueiden talouden pysymisen rahoitusmallin puitteissa.
Julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi ja tämä on tehtävä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen
Kehitetään verojärjestelmää - veropohjan laajentaminen
Suomen kokonaisveroaste on OECD-maiden kärkijoukoissa muiden pohjoismaiden kanssa mutta hieman alhaisempi kuin esimerkiksi Tanskassa.
Suomen verotuksen rakenteessa on mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen. Veropolitiikassa tärkeitä ovat tiiviit ja laajat veropohjat sekä pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus. Alkuvuonna 2023 valmistuva verokartoitus on seuraavan hallituksen käytettävissä.
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti on kuin SDP:n vaaliohjelma, kyllä Marin tietää !
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009341527.html
Ministeriöiden korkeimmat virkamiesjohtajat julkaisivat evästyksensä seuraavalle vaalikaudelle.
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti tiivistää johtavien virkamiesten näkemyksen seuraavan kahden vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä.
Vastaavanlainen kansliapäälliköiden näkemyksiä summaava raportti julkaistiin ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Kansliapäälliköt ovat suomalaisten ministeriöiden korkeimpia virkamiesjohtajia.
80%:n "demarien" työllisyysaste
Kansliapäälliköt esittävätkin, että Suomen olisi tavoiteltava johdonmukaisesti 80 prosentin työllisyysastetta. Virkamiesten näkemyksen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ”vaikeita toimia” eli käytännössä etuusleikkauksia.
Etuudet köyhille ja pienituloisille niitä eniten tarvitseville
Kansliapäälliköt arvioivat, että väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa. Painetta tulisi vähentää kohdentamalla etuuksia ja palveluita niitä eniten tarvitsevalle.
Eriarvoistumista tulee ehkäistä vahvistamalla heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia selviytyä vaikeista elämäntilanteista
Ihmisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut Suomessa, mutta niiden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Se näkyy esimerkiksi tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, hyvin voinnin ja elämään tyytyväisyyden kokemuksissa, koulutuksessa ja uskossa tulevaisuuteen. Ennalta ehkäisyn näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että kuntiin jäävät tehtävät, kuten sivistys-, koulutus-, ympäristö-, asumis- ja työelämäpalvelut ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sekä hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut toimivat hyvin yhteen ja muodostavat etuuksien kanssa toimivan kokonaisuuden.
Koulutustaso nostettava - ei koulutusleikkauksia
Raportissa kuitenkin kirjoitetaan, että Suomen olisi syytä tavoitella korkeaa osaamis-, koulutus ja sivistystasoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on toisen asteen ja peruasteen varassa olevia selkeästi parempi.
”70 prosentin tasolla olisi mahdollisuus siirtyä OECD-maiden häntäpäästä lähelle kärkeä”, kansliapäälliköt pohtivat.
Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuus väestöstä on noin 40 prosenttia.
Vihreän siirtymän investoinnit - Uusiutuva tuulienergia, vetytalous ja vihreä teollisuus
Kansliapäälliköt korostavat, että vihreään siirtymään liittyy valtava, maailmanlaajuinen investointitarve, jossa myös ”Suomella on vahvuuksia”.
Vihreää siirtymää on virkamiesten mukaan edistettävä vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa. Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kansliapäälliköiden mukaan ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni.
Vahva julkinen sektori
Useat puolueet ovat pohtineet vaalien alla mahdollisuuksia leikata valtionhallinnosta.
Kansliapäälliköt näkevät, että Suomen julkinen hallinto on jo nykyisellään ”sangen tehokas”, mutta kustannusten kasvua tulisi pystyä hillitsemään. Erityisesti virkamiehet nostavat esiin sote-palvelujen kustannusten kasvun hillinnän ja hyvinvointialueiden talouden pysymisen rahoitusmallin puitteissa.
Julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi ja tämä on tehtävä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen
Kehitetään verojärjestelmää - veropohjan laajentaminen
Suomen kokonaisveroaste on OECD-maiden kärkijoukoissa muiden pohjoismaiden kanssa mutta hieman alhaisempi kuin esimerkiksi Tanskassa.
Suomen verotuksen rakenteessa on mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen. Veropolitiikassa tärkeitä ovat tiiviit ja laajat veropohjat sekä pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus. Alkuvuonna 2023 valmistuva verokartoitus on seuraavan hallituksen käytettävissä.
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti on kuin SDP:n vaaliohjelma, kyllä Marin tietää !
Vastaukset 13
Vanhimmat
Valveutuneet kuulivat taas kerran, tällä kertaa "Kansliapäälliköiden" suusta. Aikaisemmin samaa on kuultu lukemattomia kertoja, pääministeri Mariniltä, Valtiovarainministeri Saarikolta, elinkeino "sähkötuki"ministeri Lintilältä, Ohisalolta.
Samaa iänikuista poliittista jargonia, poliitikkojen rakastamaa , eduskunnassa kuin rikkinäiseltä levyltä tulevaa, "etuuksia on kohdenettava eniten tarvitseville" ja sen jälkeen tapahtuu seuraavaa.
Etuudet eivät kohdistu eniten tarvitseville, vaan kerrotaan etuuksien kohdentaminen eniten tarvitseville, on liian aikaan vievää, etuuksien kohdentaminen eniten tarvitseville vie liikaa aikaa, etuuksien kohdentaminen eniten tarvitseville on mahdotonta lain säädännön takia, etuuksien kohdentaminen eniten tarvitseville oli tarkoitus, mutta etuudet kohdennettiin etuuksia vähiten tarvitseville koska se on helpompaa, lainsäädännön takia helpompaa, ei vie liikaa aikaa.
"Painetta tulisi vähentää kohdentamalla etuuksia ja palveluita niitä eniten tarvitsevalle."
Totta. Mutta silti meillä Saarikko ehti jo jakaa lisälapsilisiä ja Kokoomuskin on luvannut ampua vaalien jälkeen tykillä lisää lapsilisiä kaikille satoja euroja/vuosi ilman mitään tarveharkintaa ja samalla kumpikin haluaa leikata niilta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta asumustukia ja toimeentulotukea ja jäädyttää tukien indeksikorotukset.
"Painetta tulisi vähentää kohdentamalla etuuksia ja palveluita niitä eniten tarvitsevalle."
Saarikko ja Lintilä jakoivat sähkötuet pääosin varakkaimmille yli 70 000 euroa tienaaville kotitalouksille Kepun arvovalinta !
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17734887h
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Osaajapulahan on helppo ratkaista. Maksakaa kunnon palkkaa. Ongelma ei ole niinkään se, ettei saada ulkomailta osaajia, vaan se, että omatkin osaajat lähtevät. Ja miksi ei nuori koulutettu ihminen lähtisi jos mahdollisuudet muualla 50-100% korkeampiin reaaliansioihin. Ei tarvitse välttämättä edes kovin kauas lähteä. Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Alankomaat..
Kansliapäälliköt eivät demarien tapaan halua Suomesta neljättä Baltianmaata kuten kokoomus, kepu, rkp ja vihreät 👍
Kansliapäälliköt peräänkuuluttavat työperäisen maahanmuuton lisäämistä ja lisäpanostusta koulutukseen, mutta HS:n otsikkotoimitus nostaa uutisen kärjeksi työttömyysetuuksien leikkaamisen, josta kansliapäälliköt eivät edes artikkelin perusteella suoraan puhuneet. Oikeasti meidän pitäisi puhua enemmän koulutuksesta ja tämän kevään vaalien olisi syytä olla koulutusvaalit. Pitämällä jatkuvia leikkausvaatimuksia otsikoissa pedataan leikkuuintoista oikeistohallitusta, vaikka juuri Kokoomus oli viimeksi hallituksessa ollessaan heikentämässä suomalaista osaamista historiallisen suurilla koulutusleikkauksilla ja PS vastustaa työperäistä maahanmuuttoa.
Marin ja demarit on tietenkin lukeneet ennalta kansliapäälliköiden listan ja kopsanneet sen omaksi vaaliohjelmakseen.
"Vaikeita toimia" on aina Suomessa tarkoittanut tempputyöllistämistä. Työnnetään porukkaa väkisin, ilman palkkaa, tappiokorvauksilla "töihin." Tilastojen kaunistelua ja yritysten palkkakulujen sossutukemista, ei muuta.
Jos oikeasti työllistetään normi palkoille, ei siinä ole mitään "vaikeaa."
"Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään" - Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä
https://www.ku.fi/artikkeli/4830459-taloudellinen-eriarvoisuus-vaikuttaa-merkittavalla-tavalla-elinikaan-kansliapaallikot-painottavat-puheenvuorossaan-eriarvoisuuden-ennaltaehkaisya
Ministeriöiden virkamiehet julkaisivat puheenvuoron, jossa kertovat näkemyksensä Suomen haasteista. Yhtenä niistä on koko ajan syvenevä eriarvoisuus.
Eriarvoisuus tappaa, voisi kärjistäen tiivistää yhden tärkeimmistä asioista, joka nousee maanantaina julkaistusta ”Mahdollisuudet Suomelle” -julkaisusta. Sen ovat kirjoittaneet eri ministeriöiden kansliapäälliköt eli korkeimmat virkahenkilöt.
Julkaisu on suunnattu kevään eduskuntavaalien jälkeen aloittavalle hallitukselle. Se on kansliapäälliköiden näkemys 2020-luvun avainkysymyksistä.
Kansliapäälliköt listaavat viisi haastetta seuraavasti: Talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava. Vihreässä siirtymässä on edettävä nopeasti. Yhdenvertaisuutta ja demokratiaa on tarpeen vahvistaa. Suomen turvallisuus ja kriisinkestävyys vaativat lisätoimia. Julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi.
Julkaisussa painotetaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisemisen tärkeyttä. Yleinen hyvinvointi ja ihmisten terveyden taso ovat koko ajan parantuneet Suomessa, mutta ne jakautuvat koko ajan eriarvoisemmin.
– Se näkyy esimerkiksi tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, hyvinvoinnin ja elämään tyytyväisyyden kokemuksissa, koulutuksessa ja uskossa tulevaisuuteen, julkaisussa kirjoitetaan.
Taloudellinen eriarvoisuus näkyy Suomessa eliniässäkin. Etenkin köyhemmät miehet kuolevat hyvätuloisempia nuorempina
Etuudet on kohdennettu Afrikkaan ja etelä euroopan talojen remontteihin.
Kunhan SDP ei luovu kolmansien maiden halpatyövoiman tarveharkinnasta, kuten kokoomus, keskustapuolue, vihreät, rkp ja liike nyt haluavat ..ainoana OECD-ETA-EU-maann Ruotsin ohella. Jopa Ruotsin oikeistohallitus haluaa tarveharkinnan takaisin.
Suomen verotuksen rakenteessa on mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen. Veropolitiikassa tärkeitä ovat tiiviit ja laajat veropohjat sekä pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus. Alkuvuonna 2023 valmistuva verokartoitus on seuraavan hallituksen käytettävissä.
Kuristetaan kansantalous hengiltä,vai pannaanko koieläjäpummit töihin.