Yhdysvaltain presidentti lupasi tukensa Ukrainalle
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaa puheen, jossa hän lupasi, että Yhdysvallat tulee jatkamaan Ukrainan tukemista. Biden oli kutsunut Ukrainan Washingtonin-suurlähettiläs Oksana Markarovan kuuntelemaan perinteikästä, jokavuotista Kansakunnan tila -puhettaan.
– Olemme teidän puolellanne niin kauan kuin tarvitsette. Kansakuntamme tekee töitä vapauden, kunnian ja rauhan puolesta – ei vain Euroopassa, vaan aivan kaikkialla, Biden sanoi Markarovalle.
Kylmän sodan lopussa maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta ei ollut Britannia, Ranska tai Kiina. Se oli Ukraina.
Ukraina luopui kaikista ydinaseistaan. Sen piti saada vaihtokaupassa pitävät turvatakuut Venäjältä, Yhdysvalloilta ja usealta muulta maalta. Nyt Ukrainassa kadutaan huonoksi osoittautunutta vaihtokauppaa.
Ukraina aikanaan ”peri” noin 5000 ydinasetta kun Neuvostoliitto hajosi. Mukana oli myös pitkän matkan ohjuksia, joiden taistelukärkiin voitiin sijoittaa jopa vetypommeja.
Aikanaan Ukrainan ydinasearsenaalin purkamista pidettiin aseistariisunnan riemuvoittona. Vaikka jo silloin asiantuntijat sekä Yhdysvalloista että Ukrainasta pitivät ratkaisua pitkällä tähtäimellä harkitsemattomana. Moni näki, että ydinaseet ovat ainoa varma tapa estää Venäjän aggressiot.
Ukraina harkitsi vuonna 1993 ottavansa kaikki maassa olevat entisen Neuvostoliiton ydinaseet hallintaansa. Sen sijaan maa suostui vaihtoehtoon, jossa sille luvataan raudanlujat turvallisuustakeet vastineeksi ydinaseista luopumisesta. Sellaiset takeet oli sopimuksessa, jonka Venäjä, Yhdysvallat ja Ukraina allekirjoittivat vuonna 1994 Moskovassa.
Sitoumusta laajennettiin samana vuonna ns. Budapestin sopimuksella (Budapest Memorandum), jossa Ukrainan kanssa samanlainen sopimus tehtiin myös Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa.
Sopimuksessa luvattiin ettei yksikään allekirjoittajavaltio käytä voimaa tai uhkaa sellaisella Ukrainaa ja että Ukrainan rajoja kunnioitetaan.
Sopimuksen mukaan tällaisessa tilanteessa allekirjoittajamaat myös sitoutuivat hakemaan YK:n turvallisuusneuvoston apua.
Kiovassa katsottiin, että se on saanut sitovat takeet turvallisuudestaan Yhdysvaltain senaatin ratifioiman sopimuksen kautta ja niinpä viimeiset ydinaseet lähtivät Ukrainan maaperältä vuonna 1996.
Silloin ei tietenkään nähty Vladimir Putinin nousemista valtaan eikä sitä miten hän tulee suhtautumaan tällaisiin sopimuksiin.
Putinhan totesi Krimin valtaamisen jälkeen ettei sopimuksella ole merkitystä ja ettei Venäjä ole luvannut Ukrainalle alueellista koskemattomuutta.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Suomen aikaa puheen, jossa hän lupasi, että Yhdysvallat tulee jatkamaan Ukrainan tukemista. Biden oli kutsunut Ukrainan Washingtonin-suurlähettiläs Oksana Markarovan kuuntelemaan perinteikästä, jokavuotista Kansakunnan tila -puhettaan.
– Olemme teidän puolellanne niin kauan kuin tarvitsette. Kansakuntamme tekee töitä vapauden, kunnian ja rauhan puolesta – ei vain Euroopassa, vaan aivan kaikkialla, Biden sanoi Markarovalle.
Kylmän sodan lopussa maailman kolmanneksi suurin ydinasevalta ei ollut Britannia, Ranska tai Kiina. Se oli Ukraina.
Ukraina luopui kaikista ydinaseistaan. Sen piti saada vaihtokaupassa pitävät turvatakuut Venäjältä, Yhdysvalloilta ja usealta muulta maalta. Nyt Ukrainassa kadutaan huonoksi osoittautunutta vaihtokauppaa.
Ukraina aikanaan ”peri” noin 5000 ydinasetta kun Neuvostoliitto hajosi. Mukana oli myös pitkän matkan ohjuksia, joiden taistelukärkiin voitiin sijoittaa jopa vetypommeja.
Aikanaan Ukrainan ydinasearsenaalin purkamista pidettiin aseistariisunnan riemuvoittona. Vaikka jo silloin asiantuntijat sekä Yhdysvalloista että Ukrainasta pitivät ratkaisua pitkällä tähtäimellä harkitsemattomana. Moni näki, että ydinaseet ovat ainoa varma tapa estää Venäjän aggressiot.
Ukraina harkitsi vuonna 1993 ottavansa kaikki maassa olevat entisen Neuvostoliiton ydinaseet hallintaansa. Sen sijaan maa suostui vaihtoehtoon, jossa sille luvataan raudanlujat turvallisuustakeet vastineeksi ydinaseista luopumisesta. Sellaiset takeet oli sopimuksessa, jonka Venäjä, Yhdysvallat ja Ukraina allekirjoittivat vuonna 1994 Moskovassa.
Sitoumusta laajennettiin samana vuonna ns. Budapestin sopimuksella (Budapest Memorandum), jossa Ukrainan kanssa samanlainen sopimus tehtiin myös Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa.
Sopimuksessa luvattiin ettei yksikään allekirjoittajavaltio käytä voimaa tai uhkaa sellaisella Ukrainaa ja että Ukrainan rajoja kunnioitetaan.
Sopimuksen mukaan tällaisessa tilanteessa allekirjoittajamaat myös sitoutuivat hakemaan YK:n turvallisuusneuvoston apua.
Kiovassa katsottiin, että se on saanut sitovat takeet turvallisuudestaan Yhdysvaltain senaatin ratifioiman sopimuksen kautta ja niinpä viimeiset ydinaseet lähtivät Ukrainan maaperältä vuonna 1996.
Silloin ei tietenkään nähty Vladimir Putinin nousemista valtaan eikä sitä miten hän tulee suhtautumaan tällaisiin sopimuksiin.
Putinhan totesi Krimin valtaamisen jälkeen ettei sopimuksella ole merkitystä ja ettei Venäjä ole luvannut Ukrainalle alueellista koskemattomuutta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17736823n
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞