Siunaus

Siunaus merkitsee jonkin hyvän antamista toiselle.
Tämä on hyvä kysymys, koska monet toivottvat siunausta ja eivät ajettele mitä se tarkoittaa.

Siunaus voi olla rukoilemista toisen puolesta jne.
Siunaus voi olla vaikka taloudellisen avun antaminen jollekin yms.

Tässä alla professori ja julistaja Aapeli SAarisalon sanakirjasta hakusanalla Siunaus. En kopioi raamattulinkkejä, ettei se paisu.

Lyhenne s. merkitsee siunaus, tämä on sanakirjateksitä, jossa monesti esiintyvä hakusana on lyhennetty yhdeksi kirjaimeksi.

Aapeli Saarisalon Sanakirjasta: siunaus
----------------------------------------------
Kun Herra teki Siinain vuorella liiton Israelin kanssa, sitoutui kansa noudattamaan lakia ja Herra puolestaan sitoutui, mikäli kansa piti liittonsa, pitämään lupauksensa kansalle, antamaan sille täydellisen s:nsa. Mutta jos kansa rikkoisi liiton, kohtaisi sitä kirous, vrt. «3. Moos. 26:33»

s. "Jumalan s. on Jumalan hyvyyttä teossa ja toiminnassa, jonka kautta kaiken hyvän rikkaus virtailee alas meidän luoksemme hänen tyköänsä, joka on kaiken hyvyyden lähde" (Calvin).

"S. on ylimaallinen voima, joka vaikuttaa sekä näkyvästi että kätkettyjä teitä, ihmeellinen henkivoima, joka voi vallata, pyhittää ja jalostaa kaiken, vähäisimmänkin. Se voi antaa heikolle kasvuvoimaa ja tehdä ihmiset osallisiksi Jumalan hyvistä lahjoista. Eivätkä nämä lahjat ole vain ajallisia.

S:ta on ennen kaikkea koko se pelastuksen armo, se ylenpalttinen rakkaus, jonka taivaallinen Isä on Jeesuksessa Kristuksessa meille lahjoittanut. S. on pohjimmaltaan elämänyhteyttä Jumalan kanssa" (Wirén).

Jumalan s. on elämää. «5. Moos. 30:15» s., vrt. «5. Moos. 11:26» ja «5. Moos. 4:1»; «5. Moos. 8:1», "että eläisitte". Ks. myös «Sananl. 12:28»; «Sananl. 8:35» jne. "Elämään" kuuluu kaikki maallinen hyvä, pitkä ikä, vrt. «2. Moos. 20:12»; «5. Moos. 4:40»; «5. Moos. 11:9» ss.; «5. Moos. 30:20», jälkeläiset, rikkaat sadot, voitto vihollisista, «3. Moos. 26:3» ss.; «5. Moos. 28:1» ss. Mutta kaikki nämä maalliset s:t saavat ennen kaikkea arvonsa siitä, että ne ovat todistuksia Jumalan armollisesta läsnäolosta ja hänen mielisuosiostaan, vrt. «3. Moos. 26:11»

s. Myös ihmiset voivat siunata, mutta tällöin s:een sisältyy rukous, että Herra antaisi s:nsa. Aaronin ja hänen poikiensa oli siunattava Israel, «4. Moos. 6:23» ss. Tähän "Herran s:een" sisältyy Jumalan varjelus («4. Moos. 6:24»), anteeksiantamus («4. Moos. 6:25») ja rauha («4. Moos. 6:26»). Jumalanpalveluksessamme sanotaankin: "Nöyryyttäkää sydämenne Jumalan eteen ja ottakaa s." Apostolinen s. käsittää myös kolme kohtaa, «2. Kor. 13:13». "Herran Jeesuksen Kristuksen armo ottaa pois synnin, jotta me hänen sovituksensa kautta saisimme kokea Jumalan rakkautta ja yhteyttä, joka on Pyhän Hengen työtä."

Jumalan suurin s. on Messias. Siksi sanotaankin Aabrahamille annetussa lupauksessa: "Sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä", «1. Moos. 12:3», vrt. «Jer. 4:2». Pelastusta Kristuksessa nimitetään UT:ssa taivaallisen maailman hengelliseksi s:ksi, «Ef. 1:3». Tämä taivaallinen maailma on laskeutunut luoksemme Pyhän Hengen kautta. Tätä valaisee siunata-sanan heprean vastineen alkumerkitys "polvistuttaa, ts. panna siunattava polvilleen".
Kirjallisuutta:
Edvin Wirén, Siunaus (1944).

Esimerkkejä siunauksesta

13.Joosua siunasi Kaalebia, Jefunnen poikaa, ja antoi hänelle perintöosaksi Hebronin.
[Jumalan Kansan Raamattu: Joos. 14:13]


20.Eeli siunasi aina Elkanaa ja hänen vaimoaan, sanoen: "Herra antakoon sinulle lapsen tästä vaimosta hänen Herralle luovuttamansa tilalle." Sitten he menivät kotiinsa.
[Jumalan Kansan Raamattu: 1. Sam. 2:20]

Katso tässä merkittävä kohta. Liiton arkki kuvaa Jumalan läsnäoloa, se on siunaus!

11.Herran arkki jäi kolmeksi kuukaudeksi gatilaisen Oobed-Edomin taloon. Herra siunasi Oobed-Edomia ja koko hänen perhettään.
[Jumalan Kansan Raamattu: 2. Sam. 6:11]

Ruokkimisihme. Jeesus monistaa ruuan:

19.Hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen, siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen, ja opetuslapset jakoivat ne kansalle.
[Jumalan Kansan Raamattu: Matt. 14:19]


Mekisedek, Jeesus vanhassa testamentissa:

1.Melkisedek, Saalemin kuningas, oli Jumalan, Korkeimman, pappi. Hän meni kohtaamaan Aabrahamia tämän palatessa voittoisasta taistelusta kuninkaita vastaan ja siunasi häntä.

2.Aabraham antoi Melkisedekille kaikesta kymmenykset. Tämä oli ensiksikin "vanhurskauden kuningas", mitä hänen nimensä merkitsee. Lisäksi hän oli "Saalemin kuningas", se on, "rauhan kuningas."

3.Hänellä ei ole* isää, ei äitiä, ei sukuluetteloa, ei päivien alkua eikä elämän loppua. Hän on Jumalan Poikaan verrattava ja pysyy pappina ainaisesti.
[Jumalan Kansan Raamattu: Hepr. 7:1-3]


21.Uskossa siunasi Jaakob kuollessaan kummankin Joosefin pojan ja rukoili sauvansa päähän nojaten.
[Jumalan Kansan Raamattu: Hepr. 11:21]