Ei vielä nähdä keveemmän säätä, muuta kuin povarina, kuin EK gallupeista vaalituloksia

Mutta siitä huolimatta Meteorologina jotain yritän kertoa. Ilmat vain meillä -ja muuallakin voi pian muuttua tuulten mukaan. Mitää sellaista ei ole näkyvissä, että tulisi 2 km jäätä, tai joskus olleita Siperian helteitä, joka jakso kestänyt pitkään, nyt Siperiassa kylmäjakso menossa. Loppujen lopuksi ilmaston puheet voi ollakkin vain poliittista jarkoniaa joka keksitty ihmisten hämäykseksi. Kukaan ihminen ei vielä ole hallinnut ilmastoa, täytyy olla jokin vihreä narkkari niin alkaa aukeamaan. Narkkarit näkee muitakin näkyjä.

Poikkeuksellisen lauhan ilman taustalla on föhn-tuuli, joka puhaltaa Suomeen lämmintä ja kuivaa ilmaa. Föhn-tuuli syntyy, kun vuorten yli puhaltava tuuli kuivuu ja lämpenee. Suomea lähinnä oleva vuoristo, jossa ilmiö pääsee syntymään, on Norjan vuoristo.
Maanantaina korkeimmat lämpötilat ovat nousseet jo 8–9 plussa-asteeseen. Lämpötilojen ennustetaan olevan korkeimmillaan ja tuulen puhaltavan Lapissa voimakkaimmin maanantaina iltapäivällä.
Föhn-tuuli vaikuttaa vielä tiistainakin, ja korkeimmillaan 1–4 asteen lämpötiloja ennakoidaan etelään ja länteen.

Ilmakehässä on tapahtumassa jotain todella dramaattista – Suomeen voi jysähtää hyinen maaliskuu.
Arktisen polaaripyörteen hajoaminen voi tarkoittaa pakkasaaltoa maaliskuulle.
Polaaripyörre on jokatalvinen eikä suinkaan ihmeellinen sääilmiö. Sen hajoaminenkaan ei ole täysin tavatonta: näin tapahtuu keskimäärin kerran kahdessa vuodessa.
Polaaripyörteen hajoaminen voi laukaista pakkasjakson manneralueelle.
– Yksi ilmastojärjestelmän dramaattisimmista luonnollisista ilmiöistä on tapahtumassa yläilmakehässä.

Kun tiedetään, milloin se hajoaa, voidaan tehdä valistuneita arvauksia, että 2–3 viikon päästä sää muuttuukin kylmemmäksi.
Uskon polaaripyörteen hajoavan tulevana keskiviikkona tai torstaina. Pakkasaallon odotetaan saapuvan siitä kuukauden sisällä.
Polaaripyörre muodostuu talvisin arktisen napa-alueen ylle. Kun lämpötila stratosfäärissä nousee voimakkaasti, polaaripyörre hajoaa. Tällöin kylmää ilmamassa pääsee virtaamaan etelään aiheuttaen pakkasjakson.

On vielä varsin epävarmaa, vaikuttaako hajoaminen tällä kertaa maan pinnalla. Epävarmaa on myös, minne kylmin ilmamassa leviää.
Yleensä kylmintä hajoamisen jälkeen on Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Euroopassa. Tämä on keskimääräinen tilanne. Pakkasjakso ei ole joka kerta saavuttanut Suomea.
Suomeen ei vielä nähdä saapuvan pakkasaaltoa, mutta ennusteet voivat muuttua. Suhtaudun skeptisesti pitkän ajan ennusteisiin. Maaliskuussa on varmempaa sanoa, millainen lopputalvi on luvassa.
– Tässä on hyvät mahdollisuudet keskimääräistä kylmempään ilmaan, mutta en pidä poikkeuksellisen kylmää todennäköisenä.