Viron metsäveljet

Puna-armeija kävi myös biologista sodankäyntiä metsäveljiä vastaan.
Homma meni niin, että Venäläiset kuljettivat naisia joilla oli tippuri tai kuppa "marjan poimintaan" sellaisiin metsiin, missä tiedettiin näitä metsäveljiä oleilevan ...
Naisten tehtävä oli virolaisiin törmätessä pyrkiä sukupuoliyhteyteen ja levittää tauteja.

Homma toimi itseasiassa liiankin hyvin, tauti levisi jopa puna-armeija omissa yksiköissä vaikka niiden piti tietää ...

Tässä 23000 partisaaniuhria vaatineesta sodasta neuvostomiehittäjiä vastaan Liettuassa 1944-1965.

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=68053

Mistä tuon sunnuntaina 4.1. Tv 1 tulleen Viro ja Metsäveljet ohjelman voi näin jälkikäteen netissä katsoa.

Arved Viirlaid: Ristittömät haudat; Arvi A.Karisto 1968

Herman Behrin Partisaanina Viron metsissä julkaistiin 1958 eikä kirjana ole mitään kaunokirjallisuutta.

Kuitenkin lukemisen arvoiset muistelmat jotka on julkaistu silloin kun muisti pelasi.

Hänen tiensä voidaan jakaa kolmeen osaan. Viisi vuotta Saksan armeijassa ja 1944 syksyllä siirtyminen Viron Metsäveljiin.

Viimeiset viisi vuotta meni venäläisten sotavankeudessa josta vapautui noin 1955.

Virolaisten kyyditykset Siperiaan olivat kokonaan näiden ns. Metsäveljien syytä, N-liitto rankaisi ja halusi kukistaa vastarinnan.

Erilaiset vastarinta- ja sissiliikkeet miehitetyissä maissa ovat vain turhia ja pahaksi. Jos haluaa miehittäjästä eroon niin pitää odottaa sopivaa hetkeä ja sitten kertarykäisyllä. Näin toimi Suomikin 100 vuotta sitten ja se oli viisautta.

Yli 10.000 virolaista kyyditettiin 13.–14. kesäkuuta 1941 vankeuteen Siperiaan niin sanotuissa kesäkuun kyydityksissä. (Kesäkuun kyyditykset (vir. juuniküüditamine, latv. jūnija deportācijas, liett. birželio trėmimai) olivat ensimmäiset Neuvostoliitossa toimeenpannuista virolaisten pakkosiirroista, ja ne alkoivat 14. kesäkuuta 1941. Miehet pääasiassa vangittiin ja valtaosa heistä kuoli Siperiassa sijainneilla vankileireillä. Naiset ja lapset sijoitettiin asumaan Kirovin, Tomskin, Omskin ja Novosibirskin alueille sekä Krasnojarskin ja Altain aluepiireihin. Noin puolet heistä selvisi hengissä.

Kokonaisuutena Viron väkiluku oli laskenut vuosina 1940–1945 yhteensä 280.000 hengellä eli 24–25 %.

Maaliskuun 25. päivänä 1949 Neuvostoliiton salaisen poliisin ja sisäministeriön joukot vyöryivät pitkissä rekkakolonnissa miehitettyyn Baltiaan. Operaatio Priboista muodostuikin yksi Neuvostoliiton suurimmista väestönsiirroista. Siperiaan lähetettiin viiden päivän aikana yhteensä lähes 100.000 virolaista, latvialaista ja liettualaista. Virosta kyyditettiin 21.000–22.000, Latviasta 42.000 ja Liettuasta 32.000 henkeä Siperiaan.

Lähes kolme neljäsosaa karkotetuista oli alle 16-vuotiaita naisia ja lapsia. Diktaattori Josif Stalinille lähetetyssä raportissa todettiin, että juniin lastattiin myös lähes 3.000 heikossa kunnossa ollutta yksinäistä vanhusta

Varsinaisesti neuvostojärjestelmä vakiinnutettiin toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla. Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan, ja maatilat muutettiin kollektiiveiksi. 1950-luvulla Viron kulttuurielämä alkoi vilkastua. Viron sosialistinen neuvostotasavalta oli melko suljettu 1960-luvun loppupuoliskolle asti. Vähitellen virolaiset alkoivat katsella maan pohjoisosissa myös Suomen televisiota. Suomen television katselu oli luvatonta, mutta siitä huolimatta sitä katseltiin erikoisesti tätä tarkoitusta varten tehdyllä laitteella.
Ideologisen taistelun tehostamiseksi Viron kommunistisen puolueen pääsihteeriksi nimitettiin 1978 Karl Vaino. Vuoden 1980 Moskovan kesäolympialaisten eräitä tapahtumia, kuten purjehdus järjestettiin Tallinnassa. Moskovan keskushallinto pyrki venäläistämään neuvostotasavaltaa. 1980-luvun lopulle tultaessa virolaisten osuus maan väestöstä oli romahtanut 1930-luvun lähes 90 prosentista noin 60 prosenttiin.
Vuonna 1988 Mihail Gorbatšovin pääsihteerikaudella vaihtui myös Viron kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri. Uusi pääsihteeri oli kansallismielinen Vaino Väljas.

---- viidenneksen väkimäärästään Neuvostomiehityksen aikana!-----

Johtui täysin Saksan alkamasta hyökkäyssodasta joka olisi ollut Virolle yhtä tuhoisa ilman neukkumiehitystäkin.

Kerro vielä mistä sinä tuon luvun saat, Siperiaanhan vietiin vain n.15 000 ihmistä ennen sotia.

---- Miksi luulet neukun olleen vihatun miehittäjän?------

Äärimmäisen tyhmä kysymys, kuka nyt ketään miehittäjää rakastaisi. Vai meinaatko, että jos Ranska miehittäisi Viron tai Suomen niin sitten sitä hurjasti rakastettaisiin?

Tuo luku n. 15 000 on virolaisten laskema ja tietääkseni jopa Sofi Oksanenkin sen on hyväksynyt. Sinun länkytyksesi 20 % Viron väkiluvusta ovat pelkkää natsilänkytystä.

Googlaa ”metsäveljet” niin kirjoja löytyy…