HS: Euroopan unionin komissio kertoi viikko sitten, mitä voidaan pitää vihreänä vetynä. Perusidea on, että vety on vihreää, jos se on valmistettu sähköllä, sähkö on hankittu uusiutuvista lähteistä eikä vedyn tuotanto pakota muita sähkönkuluttajia turvautumaan saastuttavampiin lähteisiin.
Toistaiseksi on määrittelemättä, täyttääkö ydinvoimalla tehty sähkö kriteerit. Olisi luonnollista, että täyttäisi, mutta Suomi saa varautua siihen, että ydinvoima ei kelpaa. Esimerkiksi Saksassa kuluttajat ja investoijat eivät halunne parasta sertifiointiluokitusta teräkselle, jonka tuotannossa on käytetty ydinvoimaa.
EU:n linjaus tarkoittanee käytännössä, että vihreän vedyn valmistuksessa käytetty sähkö tulisi tuotantolaitokselle suoraan sitä palvelevasta uusiutuvan energian tuotannosta – esimerkiksi tuulipuistosta. Suomessa se onnistuu.
SSAB ja Outokumpu ovat jo aloittaneet päästöjen vähennykset. Investoinnit ovat valtavia, mutta niitä tehdään Suomeen, koska Suomella ja länsinaapureilla on tarjota, mitä teollisuus tarvitsee tässä maailmanajassa: uusiutuvaa energiaa, vakautta sekä vihreässä siirtymässä tarvittavia maaperän rikkauksia, joita voidaan kaivaa sekä jalostaa pienemmin eettisin ja ympäristöön liittyvin ongelmin kuin esimerkiksi Kongossa tai Kiinassa. Soklista löytyi valtava esiintymä maametalleja.
Välillistä tukea voi tulla EU:n suunnitelmista muuttaa valtiontukisääntöjä väljemmiksi. Tulevaisuudessa valtioille olisi entistä helpompaa tukea yhdessä vihreän siirtymän tuotantoa. Tämä nostaisi entisestään Suomen länsirannikon ja pohjoisen asemia, jos Suomi ja Ruotsi pystyvät yhteistyöhön. Ruotsi ja sen teollisuus investoivat mittavasti vihreän siirtymän tuotantoon pohjoisessa – vesivoiman, Suomen ja hyvien sähkönsiirtoverkostojen lähituntumaan. Suomen länsirannikolla on paljon tuulivoimaa ja sitä rakennetaan nopeasti lisää.
Perussuomalaiset ovat väittäneet vaalien alla, että Suomen kansallisia etuja palvelisi vihreän siirtymän jarruttelu. Suomen kansallinen etu vaatii vihreän siirtymän vauhdittamista, EU:n tarjoaman sääntelyn selustatukea ja aktiivista yhteistyötä rajojen yli. Tätä teollisuuden murroksen tarjoamaa paikkaa Suomi ei saa hukata.
Toistaiseksi on määrittelemättä, täyttääkö ydinvoimalla tehty sähkö kriteerit. Olisi luonnollista, että täyttäisi, mutta Suomi saa varautua siihen, että ydinvoima ei kelpaa. Esimerkiksi Saksassa kuluttajat ja investoijat eivät halunne parasta sertifiointiluokitusta teräkselle, jonka tuotannossa on käytetty ydinvoimaa.
EU:n linjaus tarkoittanee käytännössä, että vihreän vedyn valmistuksessa käytetty sähkö tulisi tuotantolaitokselle suoraan sitä palvelevasta uusiutuvan energian tuotannosta – esimerkiksi tuulipuistosta. Suomessa se onnistuu.
SSAB ja Outokumpu ovat jo aloittaneet päästöjen vähennykset. Investoinnit ovat valtavia, mutta niitä tehdään Suomeen, koska Suomella ja länsinaapureilla on tarjota, mitä teollisuus tarvitsee tässä maailmanajassa: uusiutuvaa energiaa, vakautta sekä vihreässä siirtymässä tarvittavia maaperän rikkauksia, joita voidaan kaivaa sekä jalostaa pienemmin eettisin ja ympäristöön liittyvin ongelmin kuin esimerkiksi Kongossa tai Kiinassa. Soklista löytyi valtava esiintymä maametalleja.
Välillistä tukea voi tulla EU:n suunnitelmista muuttaa valtiontukisääntöjä väljemmiksi. Tulevaisuudessa valtioille olisi entistä helpompaa tukea yhdessä vihreän siirtymän tuotantoa. Tämä nostaisi entisestään Suomen länsirannikon ja pohjoisen asemia, jos Suomi ja Ruotsi pystyvät yhteistyöhön. Ruotsi ja sen teollisuus investoivat mittavasti vihreän siirtymän tuotantoon pohjoisessa – vesivoiman, Suomen ja hyvien sähkönsiirtoverkostojen lähituntumaan. Suomen länsirannikolla on paljon tuulivoimaa ja sitä rakennetaan nopeasti lisää.
Perussuomalaiset ovat väittäneet vaalien alla, että Suomen kansallisia etuja palvelisi vihreän siirtymän jarruttelu. Suomen kansallinen etu vaatii vihreän siirtymän vauhdittamista, EU:n tarjoaman sääntelyn selustatukea ja aktiivista yhteistyötä rajojen yli. Tätä teollisuuden murroksen tarjoamaa paikkaa Suomi ei saa hukata.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eu oksentaa lisää virkailija työpaikkoja
Eu ssa valtansa laajentamiseen ?