Russell Frank ( https://theconversation.com/profiles/russell-frank-154317 ), joka opettaa Pennsylvanian yliopistossa journalismia, on kirjoittanut jo marraskuussa 2014 Ukrainan visiitillään näkemistään henkiinherätetyistä juutalaisvihakliseistä, joita voi ilmetä sivistyneimmänkin yhteiskunnan kolkissa.
https://web.archive.org/web/20210307104140/https://thehill.com/blogs/pundits-blog/international/224445-the-persistence-of-anti-semitism-the-ukrainian-case/
"Muutama talvi sitten eräänä hyisenä iltapäivänä lempikahvilassani Ukrainan Lvivissä eräs teräväpiirteinen nainen tuli paljastaneeksi takkiaan riisuessaan kaulassaan roikkuvan 50 sentin kolikon kokoisen kultaisen swastikan [oikeasti siis hakenkreuzin eli hakaristin].
"Ajatukseni palailivat siihen hienosyisesti työstettyyn koruun, kun luin äskettäistä uutisointia Euroopassa kiihtyvästä juutalaisvihasta. Olin kuullut varoittavia sanoja Ukrainasta. Samalla kun sain muilta sydämellisiä onnitteluja Fulbrightin stipendistä, jonka voimin opettaa Ugandassa, Uzbekistanissa, Kosovossa tai minne hemmettiin sitten olisin ikinä matkaamassa (tämä oli siis ennen kuin Ukrainan EuroMaidan-vallankumous tuli maailman huomioon), minulta kysyi ystäväni, joka oli ollut Ukrainassa, miksi halusin viettää aikaa juutalaisvihaajien konkkaronkan keskuudessa.
"En pidä tuollaisista puheista. Ukrainalaisten yleistävät tuomiot juutalaisvihaajiksi ovat yhtä paheksuttavia kuin juutalaisten yleistävä haukkuminen huijareiksi. Sikäli kun minä pystyin havainnoimaan, ukrainalaiset olivat toimineet Toisen Maailmansodan aikaan kaikkien muiden eurooppalaisten tavoin: Jotkut tekivät yhteistyötä natsien kanssa, jotkut piilottivat juutalaisia ullakoille ja kellareihin, useimmat vain olivat hiljaa ja joko arvostivat tai katsoivat pahalla osallistumatta aktiivisesti. Oletinkin nykypäivän Ukrainassa siinä missä muuallakin joidenkin elättelevän juutalaisvastaista suhtautumista ja joidenkin taas olevan suvaitsevaisia kun taas useimmat eivät uhranneet asialle ajatusta suuntaan eikä toiseen.
"Sinä ajankohtana Lvivissä, länsi-Ukrainan kuvankauniissa 750 000 ihmisen kansoittamassa kaupungissa, yhtäkään kertaa kukaan ei käynyt kimppuuni tai uhkaillut minua enkä tuntenut oloani ei-toivotuksi. Koin, että juutalaisvastaisuus välittyi minulle pikemminkin asteeltaan matalahkona kulttuurin keskuudessa norkoilevana kuumeisuutena symboleiden, eleiden, kuvien ja uskomusten muodossa, ei niinkään avoimina väkivallan tekoina tai syrjimisenä.
"Asuin Staroyevreyska-kadulla - Vanhalla Juutalaisella Kadulla. Korttelin päässä oli 1500-luvulla rakennetun ja natsien vuonna 1942 tuhoaman Kultaruusun Synagogan rauniot. Viereinen ravintola on ominut kyseisen synagogan nimen ja ottanut teemakseen juutalaisuuden.
"Ulkoapäin Kultaruusun Alla (Under the Golden Rose) näyttää kunnianosoitukselta Lvivin juutalaisille. Sisäänmennessäsi saat tietää vaihtoehdosta pitää mustaa hattua kiinniommeltuine sivukutreineen sekä ettei menyyssä ole hintoja. Aterian hinnasta odotetaan tinkimistä halvan juutalaiskarikatyyrin mukaisesti. Tämä siis hauskuuden hengessä ravintolan puolustajien mukaan.
"Yksi ystävistäni, kouluja käynyt ja reippaasti matkustellut, tokaisi "juonikkaiden juutalaisten" kiertävän Lvivin pääaukiolla omistamiensa rakennusten korkeusrajoituksia madaltamalla asuntojen kattoja riittävästi saadakseen lisäkerroksen - ja sitä kautta lisää vuokratuloa. Kuten Yhdysvalloissa Bravesin tai Warriorsin kaltaisten urheilutiimien kohdalla, stereotyypin puolustajat väittävät ilmausten olevan ihailua, ei halveksintaa. Oi kun ukrainalaisillakin olisi juutalaisten bisnesvainua!
"Vielä häiritsevämpiä ovat käsityömarkkinoilla myytävät koukkunenäisen, kolikoita laskevien juutalaisten karikatyyrit. Joulun aikaan näin vertepin eli perinteisen jouluesityksen, jota esitetään linja-autoilla, ventovieraiden ja ystävien kodeissa sekä kadulla. Kuoleman, Paholaisen, Kuningas Herodeksen, enkelien ja paimenten lisäksi vertep-esityksen vakiohahmoihin kuuluu Zhyd - eli Juutalainen.
"Zhydiä esittävällä on yleensä hattu ja tekoparta, joskus sivukutrit ja koukkunenä ja hän antaa laukkua tai kultakolikkopussia. Hän ei ymmärrä miksi Kristuksen syntymän pitäisi häiritä normaaleja liiketoimia. Eräs ystävä näytteli Zhyd-hahmossa yhdessä vertepissä. Hän tiedosti hahmon stereotyypiksi, mutta järkeili sen niin ilmiselväksi, että sille nauraessa ei nauraisikaan juutalaisille vaan itse stereotyypin hölmöydelle.
"Stereotyyppien ongelma", sanoo nigerialainen kirjailija Chimamanda Adichie, "ei ole, että ne olisivat valetta, vaan että keskeneräisinä ne pelkistävät yhden tarinan koko tarinaksi." ( https://www.ted.com/talks/chimamanda_ngozi_adichie_the_danger_of_a_single_story/c )
https://web.archive.org/web/20210307104140/https://thehill.com/blogs/pundits-blog/international/224445-the-persistence-of-anti-semitism-the-ukrainian-case/
"Muutama talvi sitten eräänä hyisenä iltapäivänä lempikahvilassani Ukrainan Lvivissä eräs teräväpiirteinen nainen tuli paljastaneeksi takkiaan riisuessaan kaulassaan roikkuvan 50 sentin kolikon kokoisen kultaisen swastikan [oikeasti siis hakenkreuzin eli hakaristin].
"Ajatukseni palailivat siihen hienosyisesti työstettyyn koruun, kun luin äskettäistä uutisointia Euroopassa kiihtyvästä juutalaisvihasta. Olin kuullut varoittavia sanoja Ukrainasta. Samalla kun sain muilta sydämellisiä onnitteluja Fulbrightin stipendistä, jonka voimin opettaa Ugandassa, Uzbekistanissa, Kosovossa tai minne hemmettiin sitten olisin ikinä matkaamassa (tämä oli siis ennen kuin Ukrainan EuroMaidan-vallankumous tuli maailman huomioon), minulta kysyi ystäväni, joka oli ollut Ukrainassa, miksi halusin viettää aikaa juutalaisvihaajien konkkaronkan keskuudessa.
"En pidä tuollaisista puheista. Ukrainalaisten yleistävät tuomiot juutalaisvihaajiksi ovat yhtä paheksuttavia kuin juutalaisten yleistävä haukkuminen huijareiksi. Sikäli kun minä pystyin havainnoimaan, ukrainalaiset olivat toimineet Toisen Maailmansodan aikaan kaikkien muiden eurooppalaisten tavoin: Jotkut tekivät yhteistyötä natsien kanssa, jotkut piilottivat juutalaisia ullakoille ja kellareihin, useimmat vain olivat hiljaa ja joko arvostivat tai katsoivat pahalla osallistumatta aktiivisesti. Oletinkin nykypäivän Ukrainassa siinä missä muuallakin joidenkin elättelevän juutalaisvastaista suhtautumista ja joidenkin taas olevan suvaitsevaisia kun taas useimmat eivät uhranneet asialle ajatusta suuntaan eikä toiseen.
"Sinä ajankohtana Lvivissä, länsi-Ukrainan kuvankauniissa 750 000 ihmisen kansoittamassa kaupungissa, yhtäkään kertaa kukaan ei käynyt kimppuuni tai uhkaillut minua enkä tuntenut oloani ei-toivotuksi. Koin, että juutalaisvastaisuus välittyi minulle pikemminkin asteeltaan matalahkona kulttuurin keskuudessa norkoilevana kuumeisuutena symboleiden, eleiden, kuvien ja uskomusten muodossa, ei niinkään avoimina väkivallan tekoina tai syrjimisenä.
"Asuin Staroyevreyska-kadulla - Vanhalla Juutalaisella Kadulla. Korttelin päässä oli 1500-luvulla rakennetun ja natsien vuonna 1942 tuhoaman Kultaruusun Synagogan rauniot. Viereinen ravintola on ominut kyseisen synagogan nimen ja ottanut teemakseen juutalaisuuden.
"Ulkoapäin Kultaruusun Alla (Under the Golden Rose) näyttää kunnianosoitukselta Lvivin juutalaisille. Sisäänmennessäsi saat tietää vaihtoehdosta pitää mustaa hattua kiinniommeltuine sivukutreineen sekä ettei menyyssä ole hintoja. Aterian hinnasta odotetaan tinkimistä halvan juutalaiskarikatyyrin mukaisesti. Tämä siis hauskuuden hengessä ravintolan puolustajien mukaan.
"Yksi ystävistäni, kouluja käynyt ja reippaasti matkustellut, tokaisi "juonikkaiden juutalaisten" kiertävän Lvivin pääaukiolla omistamiensa rakennusten korkeusrajoituksia madaltamalla asuntojen kattoja riittävästi saadakseen lisäkerroksen - ja sitä kautta lisää vuokratuloa. Kuten Yhdysvalloissa Bravesin tai Warriorsin kaltaisten urheilutiimien kohdalla, stereotyypin puolustajat väittävät ilmausten olevan ihailua, ei halveksintaa. Oi kun ukrainalaisillakin olisi juutalaisten bisnesvainua!
"Vielä häiritsevämpiä ovat käsityömarkkinoilla myytävät koukkunenäisen, kolikoita laskevien juutalaisten karikatyyrit. Joulun aikaan näin vertepin eli perinteisen jouluesityksen, jota esitetään linja-autoilla, ventovieraiden ja ystävien kodeissa sekä kadulla. Kuoleman, Paholaisen, Kuningas Herodeksen, enkelien ja paimenten lisäksi vertep-esityksen vakiohahmoihin kuuluu Zhyd - eli Juutalainen.
"Zhydiä esittävällä on yleensä hattu ja tekoparta, joskus sivukutrit ja koukkunenä ja hän antaa laukkua tai kultakolikkopussia. Hän ei ymmärrä miksi Kristuksen syntymän pitäisi häiritä normaaleja liiketoimia. Eräs ystävä näytteli Zhyd-hahmossa yhdessä vertepissä. Hän tiedosti hahmon stereotyypiksi, mutta järkeili sen niin ilmiselväksi, että sille nauraessa ei nauraisikaan juutalaisille vaan itse stereotyypin hölmöydelle.
"Stereotyyppien ongelma", sanoo nigerialainen kirjailija Chimamanda Adichie, "ei ole, että ne olisivat valetta, vaan että keskeneräisinä ne pelkistävät yhden tarinan koko tarinaksi." ( https://www.ted.com/talks/chimamanda_ngozi_adichie_the_danger_of_a_single_story/c )
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Tämän kerroinkin ystävälleni olevan moitittavaa koko Zhyd-hahmossa. 70 vuotta sen jälkeen kun Janowskan työleirillä kuolivat kaikki juutalaiset muutamaa lukuunottamatta, harvat kaupungin asukkaat tuntevat juutalaisia tai vuorovaikuttavat heidän kanssaan, joten kertomusta juutalaisista ahneina ja häikäilemättöminä liikemiehinä - käsitystä on vahvistanut uutismedian antama huomio juutalaisia kohtaan Ukrainan taloutta hallitsevien oligarkkien joukossa - ei pääse haastamaan kokemus juutalaisista, jotka eivät ole ahneita ja kieroja liikemiehiä.
"Tällaisessa ympäristössä juutalaisvastaisuuden juuressa näyttää olevan enemmän tietämättömyys kuin pahantahtoisuus. Juutalaisvastaista suhtautumista ilmentäessään ihmiset eivät heille tutuista ihmisistä vaan ukrainalaisen kansantaruston hahmosta.
"Seuratessani vertep-näytelmää Lvivin pääaukiolla suurella näyttämöllä minulle juolahti mieleen, että tämä oli ainoa Euroopan maa, jossa juutalaisvastaisuutta saattoi nähdä niin julkisesti valtuutettuna. Aukio oli täynnä. Halusin väkijoukon sähisevän ja karjuvan "Hävetkää!" eikä mutustelevan tyytyväisinä hillomunkkejaan ja siemailevan lämmintä viiniä.
"Ei ole lainkaan tarpeellista puoltaa Venäjän presidentti Vladimir Putinia eikä hänen valheellista väittämäänsä juutalaisia vihaavista fasisteista Ukrainan presidentti Viktor Janukvitsin vallastasyöksijöinä, että tiedostaisi juutalaisvastaisuuden sinnittelevän Ukrainassa kuten muuallakin Euroopassa."
The Hill; Russell Frank, "Anti-Semitismin sinnittely - Ukrainan tapaus" (The persistence of anti-Semitism — The Ukrainian case)
UKrainassa lukuisat kansanlaulut kertovat talonpoikien kurjuudesta juutalaisen koronkiskojan uhrina. Puolan imperiumissa juutalaiset olivat etuoikeutetussa asemassa ja saattoivat nylkeä mielivaltaisesti talonpoikia ruhtinaiden ja aatelin asialla. Luotottivat myös heitä. Solzhenitsyn kertoo asiasta viimeiseksi jääneessä teoksessaan.
Kun meno oli tuoretta kasakoiden mailla, syttyi kapina 1650-luvulla ja silloin oli paljon poromeja. Rullmannin kirjassa Demjanjukin 1. oikeudenkäynnistä miehen puolesta vetoajat saavat kylmän vastauksen sionistilta: Heillä oli kuulemma kalavelkoja ukrainalaisille maksettavana vielä Chelmnitskin ajoista saakka myöhemmistä synneistä puhumattakaan.
Holodomorin toteuttivat lähinnä juutalaistahot. Etekin Ukrainassa puolue ja NKVD olivat erittäin juutalaisia
Hohhoijaa, kulunut skeida "juudalais-bolzevizmistä".
Tiesitkös, että hallinnossa oli myös etnistä ukrainalaista (Grigori Petrovski ja Vlas Chubar) ja puolalaista (Stanislav Kosior).
https://rationalwiki.org/wiki/Holodomor#As_an_excuse_for_antisemitism
#ukraino-bolsevismi #polski-bolsevismi
Ja ennen kuin valitat Rational Wikistä, niin paljon huonommin itse osaat spesifioida mitään lähdeviitteitä.
Kolme löytynyt siis jos on. Eihän Leninkään sitten ollut venäläinen. Stalin sanoi, että kun panee Lazar Kaganovitshin johtamaan Ukrainaa, niin tämä juutalaisena olisi varmasti hyvin järkkymätön nationalismin vastaisuudessa ja ankara mies.
Tuskin olivat korkealla hierarkiassa nuo mainitut.
Sitaatti tarvitaan.
Sinun mutusi ei ole tiedon väärti.
Rajuimmat juutalaisvainot 1800-luvulla toimeenpantiin Venäjällä.
Juutalaiset eivät mm. saaneet toimia lukuisissa ammateissa,eivätkä omistaa maata.
Vainot käski valtio ja toimeenpani armeija ja poliisi/santarmisto.
Juutalaisia voitiin kuitenkin määrätä 25 vuotta kestävään asepalvelukseen.
Seurauksena mm. Suomeen syntyi juutalainen vähemmistö,koska täysinpalvelleet miehet eivät halunnet palata kotiseuduilleen.