Miksi ihmiset edes alkoivat palvomaan Jumalia ja uhraamaan heille jos Jumalia ei kerran olle. Mitä joukko hapatusta se semmonen on. Lapsena minäkin tavallaan uhrasin yhdelle jollekkin... ehkä sille paikalle, mistähän sen keksin. Niin. Ja äiti kertoi minulle kerran, että lappalaisilla oli tällainen tapa uhrata sille paikalle jossa lepäsivät. Hän kertoi myös, että tietyjä osia eläimestä ei saa syödä koska ne ovat pyhiä. Ne piti jättää paikoilleen. He eivät kai palvoneet mitään jumalaa uhrasivat vain. Ajattelin lopettaa heikon ateismin ja alan palvomaan maata. Sillä kyllä tässä maailmassa on muutakin kuin materia.
Turha provo, mutta kirjoitan kumminkin.
E. K 2
4365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"He eivät kai palvoneet mitään jumalaa uhrasivat vain."
Kyllä lappalaiset nimenomaan palvoivat seitojaan ja muita jumaliaan. Jos ei seitaa kohdeltu kunnioittavasti ja palvottu riittävästi uhreja tuoden, oli aivan turha lähteä esim. kalaan tai toivoa hyvää vasavuotta. Seita näes kosti palvonnan puutteen viemällä kalaonnen ja pahimmassa tapauksessa hukuttamalla kalamiehet ja tappamalla poroelon. Saaliista ja poroelon tuotosta piti aina osa uhrata seidalle.
Tässä mielessä ei lappapaisten jumalat mitenkään poikenneet kristittyjen jumalista...jos ei eletä jumalan tahdon mukaan niin jumala kostaa (tappamalla ennen aikojaan tai vähintäänkin heittämällä kuoleman koitettua helvetin tuleen).
Kuoleman, katastrofien ja huonon onnen pelkohan se saa ihmiset kehittelemään jumalia kulttuurista riippumatta. Kun on joku joka hallitsee tapahtumia, ajattelevat jumalaansa uskovat suuressa oveluudessaan, että he voivat vaikuttaa tuleviin tapahtumiin ja kohtaloonsa mielistelemällä jumalaansa.
Ja kun vääjäämätön sitten tapahtuu, niin on helppo selittää itselle ja toipua siitä, kun tapahtunut nähdään jumalan tekona ja osana hänen suunnitelmaansa. Ja otetaanpa siinä osa tapahtunneesta omalle kontollekin - ei olla mielistelty jumalaa riittävästi kun jumala osoittityytymättömyyttään, joten rukouksia ja uhreja on lisättävä jotta sama ei toistuisi.
Näin ovela on ihmismieli (itsepetoksessa ja itsensä lohduttamisessa) :)
"Miksi ihmiset edes alkoivat palvomaan Jumalia ja uhraamaan heille jos Jumalia ei kerran olle."
Tämä ajatus on totaalisen väärä. Uskovalle jumala on totisinta totta (olkootkin oman mielen tuotetta) ja siksi on loogista palvoa häntä. Palvonnalla on tavoite, joten se on hyvin rationaalista toimintaa...uskovalle, vaikka se ateistista näyttääkin täysin järjettömältä touhulta.
Asettaudu uskovan asemaan niin ymmärrät jumalan palvonnan vaikket siihen itse uskokaan.
"Palvonnalla on tavoite, joten se on hyvin rationaalista toimintaa...uskovalle, vaikka se ateistista näyttääkin täysin järjettömältä touhulta. "
Tähän on vielä lisättävä, että myös johonkin jumalaan uskovasta näyttää toiseen jumalaan uskovan touhu aivan järjettömältä. Niinpä esim. kristityn mielestä seitaansa palvova lappalainen on pakana ja toimii aivan järjettömästi, sillä sehän on silkkaa elämän tuhlausta ja suorastaan oikean jumalan pilkkaamista palvoa jotain, jota ei ole olemassa.
Ateistista taas näiden kahden eri jumalaan uskovan touhussa ei ole mitään eroa.
Ei ainakaan minun suvun lappalaiset palvoneet mitään Jumalia. He olivat enemmän budhalaisella kantilla. Vielä isoisoisäni istui yksikseen transsissa monta tuntia. Ja isoisoäitini oli parantaja. Lappalaisten Jumalat on etelänmiesten keksimiä höpötyksiä. Käännyttäjät varmaan halusivat jotenkin samaistua lappilaisten luonnon palvontaan.
Niin ja sitten siinä oli vielä vooduumaisuutta jos antoi jollekkin ihmisille rikkonaisen nuken niin siltä ihmiseltä hajoaa se paikka mikä on rikki.
Sitten oli joku ötökkä jota ei saanut tappaa sillä silloin kuoli läheinen.
uskonnoille mikä tahansa, niin kohtuullista on, että yhteiskunnassa päätökset tehdään faktojen pohjalta, ei sen pohjalta minkälaisia valveunia Luther, Paavali tms on joskus nähnyt.
Se tuntuu olevan joillekin epäselvää.