Miksi päättäjät luulevat pelastavansa maailman vihreällä siirtymällä ja päästövähennyksillä?

Ymmärtääkseen kuinka valtava vaikutus pienelläkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutoksella on maapallon keskilämpötilaan, on tarkasteltava maapallon ilmastohistoriaa. Viimeiset 800 000 vuotta maapallon ilmasto on ollut johdonmukaisesti toimiva systeemi. Koko ajan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on sahannut väliä 180–280 ppm. Jääkausien huipulla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on siis ollut 180 miljoonasosaa (ppm) ja lämpökausien huipulla 280 miljoonasosaa. Sadan miljoonasosan ero merkitsee siis kahta täysin erilaista maailmaa, ja luonnon sopeutuminen tähän muutokseen on tuhansia vuosia kestävä prosessi. Nykyisellä päästötahdilla meiltä menee vain 35 vuotta päästää ilmakehään uutta hiilidioksidia tuo 100 ppm, joka siis tekee eron suuren jääkauden ja lämpökauden välillä, ja tuo tahti edelleen kiihtyy koko ajan.

Kun ihminen alkoi 1800-luvulla polttaa öljyä, hiiltä ja maakaasua, oli hiilidioksidipitoisuus 270 ppm. Nyt tuo lukema on jo 420 ppm, ja nousee edelleen kovaa vauhtia. Tämä kuva havainnollistaa sitä kuinka suunnattoman suuren epätasapainon ihminen on tähän systeemin aiheuttanut:

https://ourworldindata.org/uploads/2020/08/co2-concentration-long-term-1-768x542.png

Viimeksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 400 ppm plioseenin aikakaudella, 3 miljoonaa vuotta sitten. Tuohon aikaan maapallon keskilämpötila ei ollut tämä nykyinen n. 1,2 °C yli esiteollisen keskilämpötilan, vaan 3 °C tuota korkeampi. Tuo olisi siis lämpötila joka vallitsisi tuhansia vuosia kestäneen prosessin jälkeen, kun luonto on sopeutunut lisääntyneeseen hiilidioksidin määrään vapauttamalla lisää hiilidioksidia, nostaen hiilidioksidipitoisuuden 400 miljoonasosaan kaikkien kerrannaisvaikutusten jälkeen. Nyt meillä on siis lähtötasona tuo 420 ppm joka nousee koko ajan, eikä lämpötila ole vielä ehtinyt nousta kuin tuon 1,2 °C. Lopullinen lämpötila sitten kun luonto on sopeutunut lisääntyneeseen hiilidioksidiin, kaikkien keikahduspisteiden ja takaisinkytkentöjen myötä, tulee siis olemaan aivan valtavan paljon enemmän kuin tuo 3 °C yli esiteollisen keskilämmön. Itse asiassa jo meidän tähänastiset päästömme takaavat 10 asteen lämpenemisen:

https://arxiv.org/abs/2212.04474

Ilmakehään päästetyllä hiilidioksidilla kestää vuosikymmeniä saavuttaa täysi lämpökapasiteettinsa, ja vaikka nyt heti pysäyttäisimme hiilipäästömme kokonaan, ei ole mitään realistista tapaa korjata tulevaa täystuhoa, jonka olemme jo peruuttamattomasti asettaneet liikkeelle. Ainoa syy, miksi olemme vielä elossa, on se että olemme vasta niin lyhyen aikaa ja niin nopeasti päästäneet näitä kaikkia saasteita ilmaan (kyllä, geologisella aikaskaalalla 200 vuotta on nopeasti) etteivät luonnon systeemit ole ehtineet vielä vastata tähän. Hiilidioksidipitoisuus nousee nyt yli sata kertaa nopeammin kuin edellisen suuren jääkauden päättyessä ja jäätiköiden sulaessa. Itse asiassa maapallon koko 4,5 miljardin vuoden geologisesta historiasta ei löydy aikakautta jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ja keskilämpötila olisivat nousseet yhtä nopeasti kun nyt.

Sekin pitää ottaa huomioon, että ihmisen vuoksi maapallon biomassa on radikaalisti vähentynyt, mikä heikentää luonnon kykyä sitoa hiilidioksidia ja sopeutua lisääntyneeseen hiilidioksidin määrään. Vain 5 % maapallon maa-alasta on sellaista, jossa ihmisen kädenjälki ei näy millään tavalla. Asfaltti, teräs, betoni ja lasi, tai edes viljelysmaa eivät sido hiilidioksidia yhtä tehokkaasti kuin luonnontilainen metsä. Ihmisen tekemät rakennelmat painavat jo enemmän kuin kaikki elollinen biomassa maapallolla. Sanomattakin on selvää että tämä nykyinen, ihmisen muokkaama maapallo ei tule kestämään hiilidioksiditason nousua niin hyvin kuin muinainen, kokonaan luonnontilassa oleva maapallo olisi sitä kestänyt, joka sekin toki olisi tarvinnut kymmeniä tuhansia vuosia sopeutuakseen siitä muutoksesta jonka ihminen on aiheuttanut 200 vuodessa.

Vaikka kuinka haluaisin, en millään pysty näkemään mitään sellaista skenaariota, jossa voisimme olla täällä vielä tämän vuosisadan puolivälissä. Olemme yhteensopimattomia sen luonnollisen elinympäristön kanssa, josta oma olemassaolomme on riippuvainen. Siksi olemassaolomme jatkuminen on mahdoton yhtälö.

-------------Jatkuu--------------

Voimmeko silti pelastaa maapallon saavuttamalla nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä tai muulloin tulevaisuudessa? Välttääksemme katastrofin, pelkkä nettopäästöjen saaminen nollaan ei vielä riittäisi, meidän tulisi saada laskettua ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kestävämmälle tasolle, esim. 350 ppm. Mitä enemmän päästöjä tuotetaan, sitä enemmän hiiltä joudutaan poistamaan ilmakehästä.

Maapallon ilmakehän massa on 5,5 kvadriljoonaa tonnia. Yksi kvadriljoona tonnia on miljoona miljardia tonnia. Hiilidioksidia tästä siis 420 ppm, eli ilmakehässä on hiilidioksidia yhteensä 2,31 biljoonaa tonnia. Tuosta 150 ppm, eli 825 miljardia tonnia, on ihmisen päästöistä peräisin olevaa ylimääräistä hiilidioksidia, jota luonto ei ole kyennyt sitomaan. Tämä siis pelkästään hiilidioksidia. Yksinkertaistamiseksi on parempi jättää muut kasvihuonekaasut, kuten metaani huomioimatta. Jotta saisimme alennettua hiilidioksidipitoisuuden tasolle 350 ppm, meidän pitäisi jotenkin saada poistettua ilmakehästä 70 miljoonasosaa hiilidioksidia. Massaltaan tämä vastaa 385 miljardia tonnia. Ei siis muuta kuin istuttamaan tarpeeksi puita tai rakentamaan tarpeeksi hiilensidontalaitoksia, imemään ilmasta 385 miljardia tonnia hiiltä, ja bingo, kaikki on taas hyvin.

Jonkinlainen hiiltä ilmasta imevä ja sitova laite onkin jo keksitty, mutta ongelma on se että sitoo sitä erittäin vähän ja tarvitsee itsekin energiaa toimiakseen, ja näin ollen aiheuttaa itse hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin se sitoo hiilidioksidia. Oletetaan nyt kuitenkin että pystyisimme keksimään laitteen joka sitoo hiilidioksidia samaa vauhtia kuin maailman voimalaitokset sitä ilmaan päästävät, ja joka itse ei aiheuta lainkaan päästöjä. Näin ollen voisimme muuttaa kaikki maailman voimalaitokset hiilensidontalaitoksiksi ja ratkaista koko ilmastokriisin.

Ajatellaan että välittömästi muuttaisimme kaikki maailman voimalaitokset imemään hiilidioksidia pois ilmasta samaa vauhtia kuin ne nyt päästöillään lisäävät hiilidioksidin määrää ilmassa. Maailmassa on tätä nykyä 62 500 voimalaitosta, ja ne tuottavat n. 10 miljardia tonnia hiilidioksidipäästöjä joka vuosi. Oletetaan nyt että ne tässä kuvitteellisessa kokeilussamme sen sijaan poistaisivat hiiltä ilmasta tuon saman 10 miljardia tonnia vuodessa. Samaan aikaan tietysti pysäyttäisimme kokonaan kaikki päästöt kaikista muista lähteistä, mikä olisi toki vaikeasti toteutettavissa, sähköntuotanto kun on vain kolmasosa maailmanlaajuisista päästöistä. Menisi edelleen 38,5 vuotta imeä tuo 385 miljardia tonnia hiiltä ilmakehästä.

Jos oletetaan vähän realistisempi esimerkki, että nuo käännytetyt voimalaitokset poistaisivat edelleen ilmasta tuon 10 miljardia tonnia hiiltä vuodessa, ja samalla puolittaisimme kaikki päästöt kaikista muista lähteistä, päästäisimme edelleen ilmakehään kolmanneksen siitä hiilidioksidin määrästä, jonka päästämme tällä hetkellä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus siis nousisi edelleen. Toki hitaammin kuin nyt, mutta nousisi kuitenkin. Kun se nyt nousee kolme miljoonasosaa vuodessa, nousisi se tässä kuvitteellisessa skenaariossa yhden miljoonasosan vuodessa.

Sanomattakin on selvää että nuo edellä esitetyt skenaariot ovat mahdottomasti toteutettavaa fantasiaa. Niissä on kokonaan jätetty huomioimatta alati kasvava väestömäärä, kulutus, energian kysyntä ja näin ollen väistämättä kasvavat päästöt. Lisäksi uusiutuvia energianlähteitä varten pitää rakentaa ja ylläpitää lisää mineraalikaivoksia, hiilikaivoksia, metallisulattamoja, sementtitehdaslaitoksia, teitä, tehtaita, kuljetusta jne. Nämä kaikki pyörivät öljyllä, hiilellä ja maakaasulla. Uusiutuvat energianlähteet eivät voi fossiilisia korvata, sillä niihin tarvittavia mineraaleja ei ole tarpeeksi ja ne ovatkin tulleet lähinnä niitä täydentämään, eivätkä korvaamaan. Yllätys, yllätys, meidän on myös koko ajan laajennettava maataloustuotantoa, jotta voimme kaikki syödä. Joka päivä meillä on 220 000 suuta lisää ruokittavana, ja maatalouskin toimii fossiilisilla polttoaineilla aiheuttaen päästöjä. Myös luonnon palautumiskierrevaikutukset, jotka ovat kiihtyvällä vauhdilla alkaneet lisätä hiilidioksidia ilmakehässä, on mallista jätetty pois. Eikä paljon hiilidioksidia voimakkaampaa kasvihuonekaasua, metaania, ole mitenkään huomioitu.

Eikä maapalloa voi pelastaa myöskään puita istuttamalla. Nollataksemme ihmiskunnan hiilipäästöt, pitäisi maapallolle istuttaa kaksi biljoonaa puuta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista tilanpuutteen vuoksi. Valtaosa käyttökelpoisesta maasta on ihmisten käytössä. Puolet jäättömästä maa-alasta on varattu pelkästään kotieläimille. Tilaa vievät myös kaupungit ja muu asutus. Tutkijat ovat kartoittaneet 9 milj. km2 puille sopivaa tilaa ilman, että viljelysmaista tai asuinalueista pitäisi luopua. Se riittäisi neljäsosaan tavoitteesta. Kaikki päästömme kuittaava metsityshanke vaatisi maata 36 milj. km2. Mistä tämä puuttuva 27 milj. km2 otetaan?

Yhteenvetona voidaan todeta että meillä on tasan tarkkaan nettonolla mahdollisuudet vähentää yhtään mitään.

Voisiko joku siis kertoa noille päättäjille ettei tätä maapalloa todellakaan pelasteta sillä että Suomessa rajoitetaan lihansyöntiä ilmastosyistä tai korotetaan polttoaineveroa 50 senttiä litralta? On täysin absurdi ajatus että suomalaiset voisivat tämän maailman pelastaa.

Vuosien 2000-2021 välillä suomalaiset vähensivät fossiilisten polttoaineiden vuosittaista käyttöä yli 32 %! Suomi siis vähensi fossiilisten vuosikäyttöä 73 Twh. Samaan aikaan koko muu maailma lisäsi vuosien 2000-2021 välillä fossiilisten polttoaineiden vuosittaista käyttöä hieman yli 30 %! Maailmassa siis lisättiin fossiilisten vuosikäyttöä 41715 Twh. Muu maailma siis lisäsi 572 kertaa enemmän fossiilisten vuosittaista käyttöä kuin Suomi vähensi!

Muutama esimerkki:
Vietnam lisäsi fossiilisten vuosikäyttöä 756 TWh, samana aikana Vietnamin BKT kasvoi 300 %. Vietnam siis lisäsi vuosittaiset CO2-päästönsä 52 miljoonasta tonnista 330 miljoonaan tonniin.
Kiina taas lisäsi fossiilisten vuosikäyttöä 25138 TWh, samana aikana Kiinan BKT kasvoi 1000 %. Kiina siis lisäsi vuosittaiset CO2-päästönsä 3640 miljoonasta tonnista 11470 miljoonaan tonniin.
Samaan aikaan Suomi vähensi fossiilisten vuosikäyttöä 73 TWh, samana aikana Suomen BKT kasvoi 20 %. Suomi vähensi vuosittaiset CO2-päästöt 57 miljoonasta tonnista 36 miljoonaan tonniin.

Kiina avaa 30 uutta hiilivoimalaa joka vuosi, ja Intiassa niitä on parhaillaan rakenteilla 39. Kiina aikoo rakentaa 150 uutta lentokenttää seuraavan 12 vuoden aikana, Intiassa niitä avataan 80 seuraavan viiden vuoden aikana. Air India-lentoyhtiö tilasi juuri 495 uutta lentokonetta Boeingilta ja Airbusilta.

Elintason noustessa kehittyvissä maissa, yhä useammalla on varaa hankkia kotiinsa ilmastointi, ja ilmastointilaitteiden määrän onkin arvioitu kasvavan nykyisestä 1,6 miljardista 5,6 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Noiden neljän miljardin uuden ilmastointilaitteen tarvitsema energiamäärä on suunnilleen sama kuin Kiinan kaikki tämän hetkinen energiankulutus.

Vaikka Suomi tekisi mitä, muu maailma ei todellakaan ole kulkemassa kohti hiilineutraaliutta ja Suomen päästöt ovat kokonaiskuvassa kuin pisara valtameressä. Ilmastokriisiin ei yleensäkään ole olemassa mitään ratkaisua. Ei ole koskaan ollutkaan. Sitä hetkestä lähtien kun höyrykone keksittiin 1700-luvulla, olemme olleet käveleviä kuolleita, a dead mankind walking.

Riikka Purra sentään yrittää puhua järkeä:

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009412708.html

PERUSSUOMALAISTEN puheenjohtaja Riikka Purra arvostelee perussuomalaisten tiedotteessa erityisesti tahtia, jolla hallitus pyrkii tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä.

Perussuomalaiset ehdottavat ohjelmassaan Suomea siirtämään hiilineutraalisuus­tavoitteen vuoteen 2050, johon myös Euroopan unioni tähtää.

Purran mukaan perussuomalaiset ei kiistä, etteikö fossiilisista pitäisi päästä eroon vaan kyse on realistisesta aikataulusta ja keinoista.

– Puolentoista asteen tavoitteesta ei synny vihreää kasvua vaan Pohjois-Koreaakin alhaisempi kulutustaso.

Perussuomalaiset viittaa tiedotteessaan Suoman itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vuonna 2019 tekemään selvitykseen, jonka mukaan 2,5 tonnin henkeä kohti lasketut päästöt olisivat yhteen sovitettavissa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

Pohjois-Korean päästöt olivat vuonna 2019 Maailman pankin mukaan 2,2 hiilidioksidi­ekvivalenttitonnia henkeä kohti.

– Suomalaisenko pitäisi siis muuttaa maakuoppaan globaalia ilmastoa pelastaakseen. Tämä on järjetöntä, tämä on mahdotonta, Purra sanoo.

PERUSSUOMALAISTEN mielestä suomalaisessa ilmastopolitiikassa sivuutetaan ilmastonmuutoksen globaali luonne.

– Sillä, että Suomi potkii itsensä hieveriin, ei ole minkäänlaista vaikutusta globaaliin ilmastoon. Kaiken lisäksi ennen usein mainittu hiilivuoto, eli teollisuuden ja tuotannon siirtyminen muualle, kuten Aasiaan, lisää päästöjä, Purra sanoo.

Suomen valtion päästöt olivat vuonna 2020 noin 0,13 prosenttia globaaleista päästöistä, johtuen Suomen pienestä väestöstä.

Suomen henkeä kohti laskettu hiilijalanjälki oli vuonna 2020 noin 40 prosenttia suurempi kuin globaalinen keskiarvo.