Palkkaerot ovat kasvaneet yli käsityskyvyn.
Tutkija Heikki Hiilamo kysyy Ylen kolumnissa ovatko 28 kertaiset palkkaerot järkeviä.
https://yle.fi/a/74-20019253?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
No vastaus on. Ei tietenkään 28-kertaiset palkkaerot ole järkeviä. Ennen arvioitiin, että yhteiskunta sietää nelinkertaisia tuloeroja, nyt ne ovat SIETÄMÄTTÖMÄN SUURET.
Ahtaajien palkka lienee vajaa 4.000 € kuukaudessa, verratkaa sitä johtajien palkkoihin, että monenko ahtaajan palkan verran esim. Postin pääjohtaja, tai Fortumin pomo saa!
Verratkaa myös yritysjohtajien eläke-etuja takuueläkkeeseen. Montako kertaa suurempi on johtajien eläke kuin takuueläkeläisen tai pientä työeläkettä saavan eläke. Suomesta puuttuu eläkekatto ja/tai eläkepalkan katto, mikä on lähes kaikissa muissa EU-maissa. Myös eläkkeensaajien eläkkeissä on valtavat tuloerot.
Tutkija Heikki Hiilamo kysyy Ylen kolumnissa ovatko 28 kertaiset palkkaerot järkeviä.
https://yle.fi/a/74-20019253?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
No vastaus on. Ei tietenkään 28-kertaiset palkkaerot ole järkeviä. Ennen arvioitiin, että yhteiskunta sietää nelinkertaisia tuloeroja, nyt ne ovat SIETÄMÄTTÖMÄN SUURET.
Ahtaajien palkka lienee vajaa 4.000 € kuukaudessa, verratkaa sitä johtajien palkkoihin, että monenko ahtaajan palkan verran esim. Postin pääjohtaja, tai Fortumin pomo saa!
Verratkaa myös yritysjohtajien eläke-etuja takuueläkkeeseen. Montako kertaa suurempi on johtajien eläke kuin takuueläkeläisen tai pientä työeläkettä saavan eläke. Suomesta puuttuu eläkekatto ja/tai eläkepalkan katto, mikä on lähes kaikissa muissa EU-maissa. Myös eläkkeensaajien eläkkeissä on valtavat tuloerot.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Nykyinen hallitusviisikkomme on vain lisännyt tuloeroja toimillaan ja samalla kymmeniätuhansia työssäkäyviä on pudonnut köyhyysloukkuun. Rikkaille jaetaan ylimääräisiä lapsilisiä ja nyt sähkötukia, jotta saavat patteriautoillaankin ajaa ilmaiseksi.
Tässä yhteydessä ei edes kannata mainita niitä miljardeja, jotka hallituksemme on maailmalle jakanut.
Äläs ny saivathan Suomenkin eläkeläiset aivan mielettömän hurjan korotuksen, vihdoinkin. Siitä tuli mieleeni eräs kohta Tuntematon sotilas elokuvasta, jossa krapulaa potenut sotilas pyysi suolaista huikopalaa keittiöhenkilöltä. Hän sai niin pienen muikun, jota kalaksi hädintuskin saattoi tunnistaa.
Köyhä, EU-tukea saava Espanja nosti eläkkeitä vain 15% ja minimipalkka nostettiin 1080€/kk (suomessa ei edes tunneta termiä minimipalkka). Eihän tuo hirmuisen suuri palkka tuo 1080€/kk ole, mutta sitä maksetaan 14kk vuodessa. Lisäksi kun otetaan huomioon asumis- ja elinkustannusten ero (30-50% espanjan hyväksi, jos joku ei itse arvannut) maiden välillä, tuo minimipalkkakin on jo ihan kohtuullinen.
Olkaamme onnellisia kun olemme EU nettomaksajia.
Tuloerojen kasvu ei riipu hallituksesta, vaan työnantajapuolen ylivallasta. Yritykset vaalirahoittavat ja jakavat rahaa mainoksista mainoskanaville, joten mainoksista riippuvainen media on pääomia omistavien hallussa.
Yhteiskunnallista tietoa saa hyvin vähän, ellei itse kukin sitä hae ja tiedä mistä hakea.
Hallitus tekee esitykset laista sekä lakimuutoksista ja valmistelee budjetin eduskunnalle. Valiokuntakäsittely jälkeen eduskunta tekee päätökset.
Suomessa eduskunta käyttää sekä lainsäädäntö- että päätösvaltaa. Eduskunnan kotisivuilta voi hakea tietoa muun muassa lakiesityksistä. Voi tarkastella valtion budjettia googlettamalla "tutki budjettia.fi" josta selviää miten paljon eroa on kerätty ja mihin ja miten jaettu.
Varallisuuserot ovat kasvaneet tuloeroja kin enemmän. Verotus ei tasaa tulo- eikä varallisuusveroja. Senkin voi tarkistaa netistä googlaa alla.
🧨🙁👍
Tuloerot ovat hyvä asia. Ahkeria ihmisiä pitää palkita ja kannustaa.
Ilman tuloeroja meillä ei olisi varaa nykyiseen sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon ja koulutukseen. Ne kaikki maksetaan veroista
Jos rikkain 10 % katoaisi, menisi 30% verotuloista. Se tarkoittaa esimerkiksi kaikkia sosiaalitukia tai koko koulutusta.
Meillä on masilman pienimmät tuloerot. Niitä on varaa kasvattaakin ilman levottomuuksien pelkoa.
"Ilman tuloeroja meillä ei olisi varaa nykyiseen sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon ja koulutukseen. Ne kaikki maksetaan veroista"...
Näin kirjoittaa edellä joku professori Hiilamon kanssa tuloeroista eri mieltä oleva.
Ilman isoja tuloeroja ja eläke-eroja yhä useampi köyhyysloukkuun pudonnut ei tarvitsisi hakea toimeentulotukea tai asumistukea, joten verokertymä riittäisi ilman ulkomaan velkaa.
Postinkantajien palkat ovat nykyisellään niin matalat, ettei Suomessa sillä palkalla tule toimeen. Pääjohtaja, jonka palkka on 28-kertainen sijoittaa palkkarahojaan, joten vero sijoituksista on noin 30 prosentin tasavero tai jopa 0 %. Luultavasti pääjohtaja tulee toimeen noin neljän postinkantajan palkalla, joten pomo voi noin 24 postimiehen palkan sijoittaa. Sijoitustilien tuoton vero on 0 %, kunnes pääomaa sijoitustililtä nostetaan ja eihän niitä kannata nostaa, kun tilillä pääoma kasvaa korkoa korolle. Toki rahastoihin ja osakkeisiin sijoittaminen on kannattavampaa — jos tappiota tulisi, niin tappiot voi vähentää verotuksessa viiden vuoden ajan.
Pienituloinen käyttää palkkatulonsa kulutukseen ja maksaa progressiivisen välittömän veron lisäksi kaikesta 24 %:n arvonlisäveron.
Meillä on Helsingin Yliopiston professori Heikki Hiilamon mukaan hyvin isot tuloerot. Esimerkiksi Postin pääjohtajan tai muiden valtion yritysten pääjohtajien ylisuuret palkka ynnä muut edut ovat erittäin suuret verrattuna ko. laitosten työntekijöiden. Esimerkiksi postin pääjohtajan palkka on 28-kertainen verrattuna postinkantajan ulkotyöhön.
Voidaankin kysyä, että tekeekö — onko se mahdollista — että Postin pääjohtaja tekee 28 postinkantajat työt? Myös eläkkeellä ollessaan?
Kannattaa lukea Ylen uutisista Hiilamon kolumni, jonka viimein kappale on kopioituna tässä:
"Ylimpien johtajien poikkeukselliset kyvyt ovat eliitin kuvitelma, jossa etuoikeuksien jakamista yritetään selittää parhain päin. Tuore hollantilaistutkimus muun muassa osoittaa, etteivät kaikkein korkeimpia tuloja saaneiden tiedolliset kyvyt ole sen parempia kuin muillakaan kohtuullisen hyvin toimeen tulevilla."
Ei ole ,eikä ole myöskään yhteiskunnan rakenteen kannalta kestävää.
Moninkertaiset tuloerot aiheuttavat sen että yhtiön palkanmaksu kyky heikkenee ja syntyy matalapalkka aloja joille ei saa työntekoja kun harvat kuorivat voitot päältä taskuihinsa. Tuloerot kasvattavat yhteiskunnan luokka eroja ja sen myötä lisäävät toimeentulo vaikeuksia suorittavan portaan palkansaajien keskuudessa.
Professori puhuu paskaa.
Palkka on omistajien taskusta pois. Eivät he anna omaa rahaansa muille noin vain ilman perusteita - vai antaisitko sinä?
Se, että sinä et ymmärrä asiaa, tarkoittaa vain , että sinä et ymmärrä.
Se ei tarkoita ettei syytä ole.
Johtajien palkka ei ole muilta pois.
Jos jollekin alalle ei saada työntekijää huonon palkan takia, se johtuu siitä, ettei työ tuota niin paljoa, että siitä voisi maksaa enemmän.
Asian on katsos niin, että jos työ tuottaa satasen, siitä ei makseta kahta sataa vain siksi, että jonkun toisen työ tuottaa enemmän.
Se toimii myös toiseen suuntaan. Yhtään työtä ei jätetä tekemättä, jos se tuottaa enemmän kuin palkka.
Hyvät veljet jakaa sulle mulle, ollen hallituksissa ristiin kaveria tukemassa.
Väite 1: palkka on omistajien taskusta pois...
- ehkä yhtä näsäviisas jatkaa
Väite 2: "professori puhuu paskaa..."
Väite 1: väärin.
Veronmaksajat maksavat vuosittain jopa viisi miljardia euroa yritystukia ja verotukia yrityksille. Tuotteiden myynti on yritystuloa, josta työntekijöille maksettu palkka on vain pieni osa yrityksen kokonaismenoista. Taskuun eivät yritysten voitot jää, vaan ne sijoitetaan kasvamaan korkoa korolle jopa verottomana.
Pienet yritykset, toiminimet ym. tekevät työhuone ynnä muut vähennykset ja saavat valtiolta starttirahat yrittämisen alkuun. Joten yhteiskunnan tukea myös pienet yrittäjät saavat. Yritystukien jaossa suurimmat tuensaajat ovat tukilistan vanhat, isot yritykset. Pieniä innovaatio yrityksiä pitäisi tukea enemmän isojen yritysten sijaan.
Yritysten palkkaaminen työntekijöiden koulutuksen maksaa yhteiskunta. Toisen asteen uudistuksen jälkeen yritysten halpa työvoima on yhä koulutetumpaa.
2. THL:n ja Helsingin yliopiston professorin tekemät tutkimukset osoittavat, että tuloerot ovat kasvaneet ja ne ovat suuret. Blogissaan hän perustelee faktat.
Isoja tuloeroja selittää osaltaan myös HV, eli HYVÄ VELI JÄRJESTELMÄ, jonka mukaisesti eri yritysten johtajat toimivat useissa eri hallituksissa ja päättävät "hyvien veljien" eli toinen toistensa jättipalkoista, optioista, eläke-eduista jne. Yksi yritysjohtaja voi olla useiden, jopa 20 eri yrityksen hallituksessa. Palkka- ja palkkiotoimikunnat varmistavat johtajien miljoonapalkkojen suuruuden ja kertovat selitykset siihen, miksi palkan pitää olla jopa 28-kertainen saman yrityksen työntekijän palkkaan verrattuna, vaikka se ei ole oikein, ei kohtuullista ja haittaa jopa yrityksen toimintaa ja kehitystä. Työntekijöiden työmotivaatiota ei lisää se, että johtaja saa 28-kertaisen palkan ja sen seurauksena moninkertaisen eläkkeen.
Mikähän oli Nokian johtajan palkka palkkioineen, kun Nokia myytiin, kun Nokia ei osannut enää kännyköiden kehitystyötä ja aloittanut esim. tablettien valmistamista? Nokia oli alunperin Valtion sähköpaja, sittemmin Televa, jonka myymistä Nokialle (rengasfirmana tunnetulle) muun muassa PLH:n silloinen pääjohtaja vastusti.
Postin palvelut ovat heikentyneet ja palvelumaksut ovat nykyään "pilvissä", joten voidaan sanoa, että johdon palkat ja palkkiot joutuvat työntekijät ja asiakkaat maksamaan. Valitettavasti.
juurikin näin. Duunari pitää pitää ahtaalla, että sen saa painamaan päivästä päivään. Maailma pysähtyisi muuten.
Onhan tämä uskomaton hallitus akkapopulaatio hämmentää ja riitelee melkoisia rähinäakkoja ja keskustan missi aina poikittain ylimielinen hampuusi.
Onhan tämä uskomaton hallitus hyvien saavutustensa ansiosta. Niin on. Kouluttautuneet ja lahjakkaat ministerimme osaavat hoitaa hyvin kriisiajan lait ja budjetit.
Uskomattoman hyvin.
Kyllä kansa tietää, vaikka oikeistomedia yrittää luoda kuvaa "riitelystä" ennen vaalia.
vaimo ottaa yhteistä velkaa kotona ja hallitus ottaa duunarille lisää taakkaa velan muodossa. Täytyy aloittaa siitä, että otan emännältä yhteisen luottokortin pois. Toivottavasti suomen kansa näkee myös oman parhaansa!
Tämä hallitus on pärjännyt koko vaalikauden sopuisasti ja kriiseistä huolimatta onnistunut hyvin verrattuna muihin EU-maihin.
MARININ viiden puolueen hallituksella (SDP, kepu, vihreät., Vas., RKP) on enemmän erilaisia intressiryhmiä ja vaalirahoittajia, jotka lobbaavat omiaan verrattuna esim. SIPILÄN KOLMEN OIKEISTOPUOLUEEN HALLITUKSEEN (kepu, kokoomus, persut).
Marinin hallitus on onnistuneesti hoitanut
- korona-kriisin (vanhukset säilyivät hengissä)
- kaikki saivat korona-rokotuksen oikein ja ajallaan, joten turhilta koronakuolemilta vältyttiin
- työllisyys hoidettiin, (kun Suomi suljettiin) tukemalla yrityksiä ja korona vuoksi myös työttömiksi jääneitä
Kun koronasta selvittiin alkoi Ukrainan sota
- puolustusmenot kasvoivat
- Natoon päätettiin yksimielisesti liittyä
- energia-kriisi selätettiin, muun muassa sähkön alv alennettiin 10 prosenttiin
- Fortumin Uniper-kaupat hoidettiin onnistuneesti, kun Sipilän hallitus oli ostanut Uniperin osake-enemmistön ja Uniperiä uhkasi konkurssi
Vielä kun saisi tuon Olkiluodon 17 vuotta vanhan ydinvoimalan toimimaan, niin energian hinnat laskevat. Toki olisi järkevää, että sähkölaitokset olisivat valtionlaitoksia.
Suomessa on hoitajapula, kun Sipilän hallitus vähensi hoitajien vuosi-lomapäiviä ja kun hoitajien palkat olivat jääneet pahasti jälkeen, minkä vuoksi useat hoitajat vaihtoivat alaa, eikä alalle ole uusia hoitajia saatu. Jos Kataisen
hallitus (kok) olisi pitänyt vaalilupauksensa ja Satu-sairaanhoitajat olisivat saanet 500 palkankorotuksen, tuskinpa hoitajapulaa olisi.
Sipilän hallitus yritti saada aikaan sote-uudistuksen. Ei saanut. Suomeen ei onneksi tullut yksityisten terveysfirmojen "kermankuorintaa", eikä asiakkaiden pisteytystä tai kapitaatiomaksuja pisteytyksen perusteella.
Marinin hallitus korjasi sopuisasti Bernerin taksilain, kiky-sopimuksen ja vei maaliin lukuisia Sipilän hallitukselta kesken jääneitä projekteja.
Sosiaaliturvasta ei tällä hallituskaudella leikattu. Palkkoja ei jäädytetty. Koulutuksesta ei leikattu, sen sijaan saatiin toisen asteen koulu-uudistus, joten esteenä ei enää ole rahapula, vaan kaikki pääsevät peruskoulun jälkeen lukioon tai ammattikouluun.
Näin on kuluvalla hallituskaudella hoidettu hyvin useat kriisit, kouluasiat, sote-uudistus ja korjattu edellisen hallituksen virheitä — hyvin sopuisasti — osaavien ja erittäin tarmokkaiden ministereidemme toimesta.
Julkisesti hoidettu terveydenhoito ei ole kuitenkaan edullisempaa kuin sama työ yksityisen tekemänä. Miten selität sen?
Yksityisten toimijoiden määrää ei tarvitsisi rajoittaa, jos julkinen puoli kerran on tehokkaampi ja taloudellisempi ratkaisu.
Jos yksityisten yritysten rahat menee voittoihin, niin mihin julkisen puolen rahat katoavat, kun ne eivät mene palkkoihin eikä hoitoon?
Jossain julkisella puolella on rahareikä, joka on vielä suurempi kuin yksityisen terveydenhoidon voitot. Se pitää selvittää ja tehdä näkyväksi.
Juurikin niistä ylisuurista johtajien palkoista se johtuu.
Ei julkisen puolen palkat ole merkittävästi erilaisia kuin yksityisillä johtajilla.
Ero tulee muualta.
Tämän vuoden alussa aloitti 21 uutta hyvinvointialueita viidellä yhteistoiminta-alueella (Erva-alueet), joissa on yksi yliopistollinen sairaala (poikkeuksena Helsingin ja Uudenmaan hyvinvointialueet).
Joten sote-palvelujen JÄRJESTÄMISVASTUU siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille hyvinvointialueille.
Hyvinvointialueet vastaavat ja järjestävät muun muassa perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaalahoidon, suun terveydenhuollon, mielenterveys- ja päihdepalvelut , vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut.
HUS-yhtymällä on erikseen säädetty järjestämisvastuu erikoissairaanhoidosta.
Yksityiset sote-palvelut täydentävät julkisia palveluita kun palveluiden tuottajat voivat myydä tuottamiaan palvelujaan suoraan asiakkaille tai hyvinvointialueille.
SAIRAUKSIEN ENNALTAEHKÄISY kuulunee edelleen lähinnä julkiselle sektorille, kuten rokotukset, iäkkäiden terveystarkastukset jne.
HOITOHENKILÖSTÖN KOULUTUS Lääkäreiden ja hoitajien koulutus kuulunee yhteiskunnalle verorahoista.
Yleisempiä yksityisen sektorin palveluja ovat:
Ikääntyneiden ja vammaisten palvelut: kotipalvelut ja hoivakodit
Lasten ja nuorten vammaispalvelut ja laitoshuolto sekä lasten yksityiset päiväkodit
Yksityisiä terveyspalveluja ovat erikoislääkäripalvelut, esim. ortopedit, gynekologit ja työterveyshuolto.
Yksityisten palvelujen osuus on noin 22 % sote-palveluista. Yksityinen lääkäri voi siirtää lähetteellä hoitovastuun julkiselle sektorille ja päinvastoin. Julkisen puolen lääkäri voi tehdä lähetteen yksityiselle erikoislääkärille.
Suomessa Terveystalo, Pihlajalinna ja Mehiläinen ovat suurimpia toimijoita.
Suurin osa suomalaisista valitsee julkisen sektorin palvelut, koska yksityisen sektorin palvelujen hinnat ovat moninkertaiset.
Esimerkkejä yksityisistä hinnoista:
- erikoislääkäri (Mehiläinen) 10 min, 57,20 €
ja 30 min 85,20 €
- psykiatrian erikoislääkäri 30 min. 104,00 €
SILMÄLEIKKAUKSET
- kaihi, yksi silmä 1.550,- €
- kaihi, Toorinen linssi 2.100,- €.
Terveyserot ovat vielä toistaiseksi Suomessa liian suuret, ja syrjäseuduilla ei ole erikoislääkäripalveluja saatavilla mihinkään hintaan. Monet erikoislääkäripalvelut puuttuvat myös keskisuurista kaupungeista.
Erikoiskääripalveluja voivat vain varakkaat tai vakuutus asiakkaat saada niiden kovan hinnan takia.
Suomen yhä edelleen kolmiportaista järjestelmää tulee edelleen kehittää terveyseroja kaventaen. Julkisen sektorin palvelut eivät parane siten, että kalliin erikoissairaanhoidon järjestävät yksityiset toimijat ja julkiset palvelut (noin 80 % laajemmat, jonne jonoja riittää), järjestetään julkisin varoin.
Työterveydenhuollon tulee toimia työperäisten sairauksien ennaltaehkäisijänä eikä vain auttamassa työntekijöitä ohittamaan terveyskeskusten jonoja.
... jos julkinen puoli kerran on tehokkaampi ja taloudellisempi ratkaisu...
Julkinen puoli huolehtii noin 80 % terveyspalveluista ja yksityinen sektori vain 20 % palveluista, niistä jotka ovat kaikkein tuottoisempia, kun isot voitot ovat tavoitteena — ei suinkaan hyvä ja taloudellinen kaikenkattava terveydenhoito kuten julkisella sektorilla.
Kun valtion verokertymästä maksetaan yksityisen sektorin ylihinnoitelluista palveluista Kela-korvaukset, koulutetaan yksityisen sektorin erikoislääkärit (joita ei ole terveyskeskuksissa) ja hoitajat, niin kyllä se valtion tuki on iso yksityiselle puolelle ja niille "hoivamiljonääreille".
Julkisen puolen terveyspalvelut kärsivät yksityisen puolen kermankuorinnasta ja voittojen maksimoinnista. Pahinta on se, että julkisen sektorin työntekijät uupuvat, että kallis erikoislääkäri- palvelu on yksityisellä puolella joten nykytilanteesta kärsivät sekä pienituloiset hoitajat että potilaat.
Sote-uudistus toivottavasti tasa-arvoistaa sote-palvelut myös pieni-ja keskituloisille ilman vakuutusyhtiöiden kalliita vakuutusmaksuja (joita varakkaat pankkien asiakkaat voivat bonuksillaan maksaa).
Miksi ahtaajat ei tyydy siivoojien palkkaan?
Ahtaajat ja hoitajatkin lisäävät eriarvoisuutta vaatimalla tuottavasta työstä isompaa palkkaa.
Kyllä se raha pitää jättää omistajille.
Palkkajohtajatkin vaativat työstään siivojia enemmän.
Siivooja ei ymmärrä. Kertokaa miksi en saa samaa palkkaa kuin NHL tähdet?
Hyppää voltti sekoboltsi!
Miksi ahtaajat ei tyydy siivoojan palkkaan.
Vastaus, koska ahtaajat ovat ahtaajia ja siivoojat siivoojia. Siivoojien palkat ovat nykyään jo aika hyvät ja siivousalalle on syntynyt paljon uusia yrittäjiä.
NHL tähti saa hyvää palkkaa koska sillä on poikkeuksellisia kykyjä, jotka tuovat työnantajalle vielä enemmän.
Ihmisillä on harvinaisia kykyjä, joista kannattaa maksaa.
Pätee myös ammatteihin, joita ei ymmärrä mitään.
Maksajan motiivi on tietenkin se, että saa parhaan tuoton rahalle.
Aloittaja ymmärtää sen.
Aloittajan ongelma on miksi johtajat ottavat rahan vastaan.
Miljoonia muovikiekon lätkimisestä on päätöntä.
Maksajan motiivi on se, että maksaja ei ymmärrä mistä se maksaa 28-kertaisen palkan ja miksi. Tyhmä ei se, joka vaatii mahdottomia - tyhmä on se joka maksaa.
Ahneet johtajat ottavat kaiken irti minkä saavat ja "hyvät veljet", jotka yrityksen hallituksessa päättävät johtajan palkasta hyväksyvät johtajasopimuksen uudelle kaverille.
Olet lapsellinen.
Yritys eli sen osakaat määräävät aina kuinka paljon palkkaa johdolle maksetaan. Ilmeisesti et ole tehnyt päivääkään töitä koska kuvittelet työntekijän astuvan hekseleitä paukutellen yritykseen ja sanovan paljonko hänelle maksetaan :D
Ensinnäkin johtajia on hyvin erilaisia. Käytännössä kaikki yritykset (98%) ovat pieniä muutaman ihmisen kioskeja. Suurin osa johtajista on pienissä yrityksissä pienellä palkalla. Jos puhut johtajista yleensä, niin silloin puhut heistä.
En tiedä mistä ihmeestä olet muodostanut käsityksen ahneista kovapalkkaisista johtajista. Se ei vastaa totuutta vaan kuulostaa joltain 101 dalmatialais sadulta.
"Olet lapsellinen.
Yritys eli sen osakaat määräävät aina kuinka paljon palkkaa johdolle maksetaan. Ilmeisesti et ole tehnyt päivääkään töitä koska kuvittelet työntekijän astuvan hekseleitä paukutellen yritykseen ja sanovan paljonko hänelle maksetaan :D"
Missä ja miten yritysten osakkaat määräisivät johdon palkan esim. valtiojohtoisissa yrityksissä (Posti, Fortum jne). Pienet toiminimet tai muutaman työntekijän yritykset eivät maksa miljoonapalkkoja, palkkioita ja isoja eläke-etuja.
Henkseleitä paukutellen eivät yritysten johtajat palkkojaan vaadi. Yritysten hallitukset päättävät johdon palkat, palkat, eläke-edut sekä pitkän ja lyhyen tähtäimen optiot yleensä palkkiotoimikuntien esitysten perusteella.
Jos et vielä tiedä ahneita, kovapalkkaisia johtajia olevan siellä missä "piiri pieni pyörii", lue tästä linkistä, niin tiedät.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/46d7e583-fac3-4607-85a5-7ac711a7b9c4
Se ei ole älytöntä koska sillä tehdään vielä enemmän. Matsien katsominen on se älyttömyys, josta raha kumpuaa.
Jos ymmärrät syyn, miksi NHL tähdille kannattaa maksaa, niin sinun täytyy ymmärtää miksi vastaavanlaiset kyvyt taloudessa on myös maksamisen arvoisia.
Sveitsissä ja Luxemburgissa palkkaerot ovat vielä suurempia, mutta niistä ei valiteta.
Siellä järkevät ihmiset ymmärtävät, että henkilökohtainen ostovoima on se, mikä on tärkeää. Ja kyllä, heidän henkilökohtainen ostovoimansa on tuloluokasta riippumatta valtavasti parempi kuin suomalaisilla.
Sehän ei suomalaiselle, kateudella kyllästetylle vassarille sovi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005322473.html
Presidentti Sauli Niinistö näytti esimerkkiä isopalkkaisille yritysjohtajille pyytämällä oman, presidentin palkkansa, pienentämistä. Niinistön mukaan kuitenkin vain harvat yritysjohtajat toimivat esimerkillisesti.
Palkan pienennystään presidentti Niinistö perusteli myös huonoilla ajoilla ja sillä, että työntekijät olivat saaneet vain pieniä korotuksia.
Pian Suomessa on entistä vaikeammat ajat, kun taantuma kasvaa ja valtion velkaa ei voida lisätä. Olisiko isopalkkaisten johtajien otettava esimerkkiä presidentti Niinistöltä.
Tasavallan presidentin perustelu palkan leikkaamisesta. Tekstiosa kopioitu edellä olevasta Iinkistä (IS, 2013):
"Tavallinen kansa on tinkinyt eduistaan, etuuksia on leikattu ja palkkoja ei ole juuri korotettu vuosikausiin.
Kiky-sopimuksessa palkkoja ei nostettu euroakaan ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin.
Sen sijaan yritysjohtajien palkitseminen on jatkunut melko avokätisenä, kuten viime päivien uutiset toimitusjohtajien vuosipalkoista ja lisäeläkkeistä ovat kertoneet.
”Jos haluamme säilyttää jonkinlaista kohtuullisuutta – tulee vastustaa ahneutta”
Niinistö toivoi omaa palkkaleikkausta tehdessään, että myös muut hyväosaiset osallistuisivat omalla esimerkillään yhteisiin talkoisiin.
– Jos haluamme säilyttää jonkinlaista kohtuullisuutta – tulee vastustaa ahneutta, jota ilmenee kovin monella eri tavalla. Ei se siitä parane, jos siitä julkisuudessa melskataan ja moititaan."
Meillä Suomessa on esimerkillinen presidentti. Hänen toivoisimme jatkavan tasavallan presidenttinä myös tulevina vaikeina aikoina.
Ahenus ilmenee kovin monella tavalla. Jotkut ahnehtii toisen työn hedelmiä.
Jos joku saa hyvää palkaa, se maksaa siitä puolet veroa. Se on köyhän kannalta mainio asia koska ei köyhä mistään muuten sellaisia rahoja saa.
Isot palkat eivät ole ongelma. Pienet ovat.
Työlainen on opalkkansa ansainnut ja niin on johtajakin.
Johtajan palkan maksaa omistaja, ei duunari. Se ei ole duunarilta pois puhumatakaan niiltä, jotka eivät tee työtä ollenkaan tai tekevät jossain toisessa firmassa.
Vaite: "Johtajan palkan maksaa omistaja, ei duunari. Se ei ole duunarilta pois puhumatakaan niiltä, jotka eivät tee työtä ollenkaan tai tekevät jossain toisessa firmassa" ei ole ollenkaa totta.
Mihin edellä ole väite perustuu?
Valtion yrityksissä, kuten Posti, Finnair, Fortum jne. johtajia palkitaan muista syistä kuin omistamista. Yrityksen johtoa palkitaan palkan lisäksi bonuksilla ja optioilla, kun yrityksen tuotto paranee esim. lomautusten takia,
digitalisaatiosta tai työntekijöiden urakkatyöstä — työntekijöiden kärsiessä samaan aikaan palkkojen pienentämisestä tai työuupumuksesta.
Voittoja ei jaeta työn vaativuuden tai työpanoksen mukaan edes valtionyhtiöissä, joissa osake-enemmistö on valtiolla. Mikä se Suomen valtio on. Kuka maksaa miljardien eurojen yritystuet joka vuosi? Mieti sitä.
Minne unohtuivat PALKANSAAJARAHASTOT?
Oli aika, jolloin pohdittiin työmotivaatiota ja digitalisaation vaikutuksia, että tarvittaisiin palkansaajarahastoja ja työntekijöitä myös yritysten hallituksiin. Yhteistoimintalakiakin piti kehittää.
Kaikki edellä mainitut parannukset on unohdettu, ja yritysten voitot, jaetaan yrityjohdon ja sijoittajien kesken, työntekijöiden saadessa palkkaa, joka ei usein riitä edes perustoimeentuloon, joten on haettava palkan lisäksi asumistukea ja jopa toimeentulotukea.
Miljardien eurojen yritystuet ja yritysten veroedut (noin 200 veroetua) valuvat siten lähinnä yritysjohdolle ja sijoittajille, kun palkansaajien vaikutusmahdolliset ovat lähes olemattomat. Nokia oli aikoinaan suurin yritystuen saaja, vaikka ei olisi valtion tukea tarvinnut. Nokian saamaa yritystukea perusteltiin sillä, että Nokia pysyy siten Suomessa. Ei pysynyt.
Joku väittää, että
"Johtajan palkan maksaa omistaja, ei duunari."
Kuka omistaa Postin? Omistaako Postin pääjohtaja, joka saa 28-kertaisen palkan verrattuna postinkantajan pieneen palkkaan?
Perustelut:
Suomessa on valtionyhtiöitä viitisenkymmentä.
Yhtiöitä on 295 000.
Valtionyhtiöt ovat siis poikkeus, joita on 0,017 %
Eli johtajan palkan maksaa omistaja ja se on omistajan taskusta pois.
MOT
Hmm… tulee vaan mieleen, onko Postin johtajat palkkansa ansainneet?
Tietysti myös moni muu tyhjäntoimittaja, mutta sairaanhoitajille ei rahaa riitä, eikä ihme, kun katsoo ketkä noista asioista ovat päättämässä🤬
Entä ne 295 000 muuta yhtiötä?
Ne kuitenkin edustavat yrityskenttää 295 000 kertaisesti poistiin verrattuna.
Toisaalta osoita, että postin johtaja ei ole palkkaansa ansainnut.
Mitä postin johtajan tehtäväkenttään kuuluu, minkälainen on toimintaympäristö ja mitä johtaja on tehnyt.
Kun muistaa, miten Antti "vappusatanen" Rinne puuttui postin asioihin, se kertoo, ettei johtajan rooli ole helppo kun eri poliitikot käyttävät yritystä äänien kalasteluun.
Aika nolo aloitus, jos kyse on vain Postin johtajan palkasta.
Kun on ihmisiä, jotka eivät tee mitään työtä tai tekevät vain pari tuntia viikossa, niin palkalle ei ole olemassa mitään alarajaa. Kun minkä tahansa positiivisen luvun jakaa nollalla, niin tulos on ääretön.
Se on yläraja palkkaerolle, ei 28.
SANNA MARIN HALUAA KASVATTAA PALKKAEROJA.
LUPAAVAT JONKUN KYMPIN KÖYHÄN APUA JA SAMANAIKAISESTI OMIA PAKKOJAAN NOSTAVAT TUHANSILLA EUROILLA.
Palkkaeroissa ei ole mitään ongelmaa koska silloin hyvästä työstä voi saada paremman palkan. Osaajalle pitää maksaa työstä sen arvoisensa palkka. Se ei ole muilta pois.
Aina tulee niitä, jotka tuntevat olonsa paremmaksi, jos saavat muut vedettyä alemmaksi. Se on joku geenivirhe.
Mitähän se Postin pääjohtaja osaa enemmän kuin esimerkiksi tasavallan presidentti, huippukirurgit, lääkärit, teho-osaston sairaanhoitajat, opettajat, kirjailijat tai taiteilijat?
Kyllä. Postin pääjohtaja osaa ilmeisesti vaatia mahdollisimman pieniä palkkoja postinjakajille, vaihtaa Postin nimeksi Itella ja sitten palauttaa vanhan nimen Posti takaisin, jotta "kauppa kävisi".
Eihän tuo nyt ole läheskään riittävä palkkaero!
Kyllä sen jo järkikin sanoo, että tuloerojen pitäisi olla vähintäänkin sellaiset, ettei köyhät aliravitsemukseltaan jaksa rettelöidä yhteiskunnan hyvätuloisia vastaan.
Näillä lunkeillä ymmärtää tulevaa ja nykyhetkeä
https://www.youtube.com/watch?v=bRn3UznKjAE
https://www.youtube.com/watch?v=Vc7j480gajc
https://www.youtube.com/watch?v=BtzdyM2ykqo
https://www.youtube.com/watch?v=BvPyk3QG4bM
https://www.youtube.com/watch?v=TPdTxSNcC5Y
Tarvitsemme ihmisiä, joille yritysten omistajat ovat valmiita maksamaan paljon nykyistäkin suurempia palkkoja koska heidän täytyy olla silloin erinomaisia osaajia.
Taloudellinen innovaatio ja hyvinvointi ei synny tasapaisestä massasta vaan huippuyksilöistä.
Tekisi tutkijalle hyvää käydä ihan paikanpäällä kelan tstossa ja terveyskeskuksissa kun ihmettelee persujen mamu linjaa , tuntuu olevan aivan kuutamolla kansalaisten arjesta ja todellisuudesta , miksi näitä samoja tutkijoita otetaan asiaohjelmiin kun ovat aivan kuutamolla . " ei ihme miten maa makaa " tälläisten kanssa .