SDP vähät välittää asiasta? ruotsin malliko toimii jo

Aloituksesta ei saa oikein selvää, mihin Ruotsin malliin siinä viitataan. Itse en usko mihinkään Ruotsin malliin vaan syyt ovat universaaleja ja toistuvia. Epäilen, että avaaja viittaa maahanmuuttajarikollisuuteen, mutta tuon tilaston ja jutun mukaanhan nimenomaan siitä ei ollut kyse. Juttu koski Pirkanmaata ja sisä-Suomea, missä maahanmuuttajien määrä on huomattavasti pienempi kuin pk-seudulla. Silti nuorisorikollisuusongelmasta puhutaan nyt koko maan kattavana ilmiönä.

Itse uskoisin, että kyse on nyt ohimenevästä ilmiöstä. Perussyynä tässä saattaa olla korona-aika. Sitä ennenhän nuorisorikollisuus oli pääosin pitkäaikaisessa laskutrendissä. Koronan vaikutus lienee etäopetuksessa. Se on saattanut pudottaa osaamattomimmat ja laiskimmat koulupudokkaiden joukkoon. Jos vanhemmat ovat syrjäytyneitä tai heistä ole ollut tukea lastensa opetuksessa etäopetuksessa, se on voinut helposti johtaa putoamiseen, josta ei tukiopetuksellakaan enää nousta. Tämä kasaa yhteen hälläväliä-tyylisen nuorten porukan, joka on syrjäytynyt menestyjistä. Menestyjät ovat niitä, jotka ovat menestyneet myös etäopetuksessa ja joilla on ajankäyttöä sitovia harrastuksia. Tämä koskee nyt ehkä kahta-neljää ikäluokkaa, jotka ovat olleet koronan aikana peruskoulun ylemmillä luokilla tai ammattiopetuksessa. Lukiolaisia se ei ehkä niin paljon kosketa, koska lukijoihin valikoituu suurimman menestyspotentiaalin omaava osa nuorisosta. Kun tilanne on nyt normalisoitunut, ongelmat eivät samalla tavalla kosketa seuraavia ikäluokkia.

Jonkun verran vaikutusta voi olla myös samaan aikaan kasautuvilla epävarmuustekijöillä, minkä Ukrainan sota voi aiheuttaa. Yleisesti voi sanoa, että tulevaisuuden odotukset ovat lyhyellä aikavälillä heikentyneet ja epävarmuuden tunne lisääntynyt. Suurten ikäluokkien aikana oli paljon nuorisorikollisuutta, mutta se johtui osin ikäluokkien suuruudesta. Nyt ikäluokat ovat pieniä, mutta syrjäytymiskierteeseen joutuneet voivat tuottaa paljon harmia.

Tässä tilanteessa pitäisi yrittää lisätä nuorten sitoutumista koulun, sosiaalitoimen, poliisin ja vanhempien yhteistyöllä syrjäytymisvaaran torjumiseksi. Syrjäytyneenä on sitten erittäin vaikea nousta taas jaloilleen, minkä vuoksi ennalta ehkäisevä työ on erittäin tärkeää.

Kaikkein vaarallisinta on tuonkin jutun mukaan olettaa, että ilmiön taustalla olisi maahanmuutto. Näin ei voi olla, jos ja kun syrjäytyminen ja rikollisuus kerran koskettaa myös kantasuomalaisia. Syrjäytyminen on silloin kaikkein todennäköisin selitys ilmiölle.