Koaksiaalikaapelin jännite koko matkalla on 0 V eli siellä ei ole jännitettä eikä kulje signaalia. Kaapelin molemmat päät ovat avoimia.
Koaksiaalikaapelin toiseen päähän kytketään ideaalinen yleismittari ohmialueella. Mitä mittari näyttää?
a) ääretöntä
b) 75 ohmia noin sekunnin ajan ja sitten ääretöntä
c) 75 ohmia noin kahden sekunnin ajan ja sitten ääretöntä
d) nollaa ohmia
e) jotain muuta?
Häviötön 200 000 km pitkä 75 ohmin koaksiaalikaapeli ja yleismittari
Anonyymi-ap
23
456
Vastaukset
- Anonyymi
Tietenkin ääretöntä.
- Anonyymi
Millä perusteella? Eikös koaksiaalikaapelin "kondensaattorin" lataaminen vie virtaa? Koaksiaalikaapelin induktanssi taas rajoittaa kyseisen virran suuruutta.
Häviötön ei tarkoita, että ominaiskapasitanssi ja ominaisinduktanssi olisivat nolla.
- Anonyymi
Turha sieltä on mitään 75 ohmia odottaa tasajännitemittauksella. Vähän viisari heilahtaa kun johdon kapasitanssi latautuu.
- Anonyymi
Meinaatko että 200 000 km pitkä kondensaattori latautuu silmänräpäyksessä? :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Meinaatko että 200 000 km pitkä kondensaattori latautuu silmänräpäyksessä? :)
Usko jo, ei sieltä 75 ohmia näy.
- Anonyymi
HÄVIÖTÖN koaksiaalikaapeli?!
IDEAALINEN yleismittari?!
Haastatko sinä riitaa, vai mitä oikein meinaat? - Anonyymi
Kotitehtävästä kysymys, mitäpä jos aloittaja lukisi sen oppikirjansa ja ratkoisi itse omat läksynsä.
Ääretöntä tietysti. Ideaalisen yleismittarin yhtä ideaalinen vastusmittaus ei syötä mitattavaan virtapiiriin virtaa. Se vaan mittaa. Ideaalisesti. ; )
- Anonyymi
Kun R = U/I ja I on nolla, niin ei tuolla kamalan järkeviä mittaustuloksia saa....
Anonyymi kirjoitti:
Kun R = U/I ja I on nolla, niin ei tuolla kamalan järkeviä mittaustuloksia saa....
Koulujen fysiikan laskutehtävät usein ovat järkeä vailla...
- Anonyymi
kollimaattori kirjoitti:
Koulujen fysiikan laskutehtävät usein ovat järkeä vailla...
Niin näkyy olevan kollimaattorikin jälleen kerran.
- Anonyymi
Kun hieman aikaa on kulunut, resistanssi = ääretön ohmia.
Mutta kytkentähetkellä pitkän koaksiaalikaapelin muodostama kondensaattori latautuu.
kondensaattorin toisen "levyn" muodostaa se koaksiaalikaapelin keskijohdin, ja toisen "levyn" taas koaksiaalikaapelin vaippa, eli ulompi, sisempää ympäröivä johdinsukka.
Noissahan on myös eristekerros kahden em. johtimen välillä (muutenhan se koaksiaalikaapeli olisi koko ajan oikosulussa), ja tuo eriste on samalla sen kondensaattorin eristekerros.
Eli kondensaattoripa hyvinkin!
Tuon kondensaattorin latautuessa kulkee latausvirta, eikä sen yleismittarin näyttämä resistanssi siksi alussa ole nolla, vaan sen näkemä resistanssi riippuu sen kondensaattorin latausvirrasta.
Vasta, kun kondensaattorin latautuminen päätyy, vasta sen jälkeen resistanssi = ääretön.
Sitäpaitsi, jos sen koaksiaalikaapelin pituus on 200000 km, niin tuolla matkalla syntyy myös induktanssia.
Kokonaisuudesta tulee siksi varsin monimutkainen yhtälö!
Eli on resistanssia, on kapasitanssia ja on induktanssia.
Niiden yhteisvaikutus on monimutkainen laskettava! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun hieman aikaa on kulunut, resistanssi = ääretön ohmia.
Mutta kytkentähetkellä pitkän koaksiaalikaapelin muodostama kondensaattori latautuu.
kondensaattorin toisen "levyn" muodostaa se koaksiaalikaapelin keskijohdin, ja toisen "levyn" taas koaksiaalikaapelin vaippa, eli ulompi, sisempää ympäröivä johdinsukka.
Noissahan on myös eristekerros kahden em. johtimen välillä (muutenhan se koaksiaalikaapeli olisi koko ajan oikosulussa), ja tuo eriste on samalla sen kondensaattorin eristekerros.
Eli kondensaattoripa hyvinkin!
Tuon kondensaattorin latautuessa kulkee latausvirta, eikä sen yleismittarin näyttämä resistanssi siksi alussa ole nolla, vaan sen näkemä resistanssi riippuu sen kondensaattorin latausvirrasta.
Vasta, kun kondensaattorin latautuminen päätyy, vasta sen jälkeen resistanssi = ääretön.
Sitäpaitsi, jos sen koaksiaalikaapelin pituus on 200000 km, niin tuolla matkalla syntyy myös induktanssia.
Kokonaisuudesta tulee siksi varsin monimutkainen yhtälö!
Eli on resistanssia, on kapasitanssia ja on induktanssia.
Niiden yhteisvaikutus on monimutkainen laskettava!Jos johdinresistanssi katsotaan nollaksi ja eristeen konduktanssi myös nollaksi, impedanssi on puhtaasti resistiivinen:
Z=Neliöjuuri(l/c),
missä l=ominaisimpedanssi
c=ominaiskapasitanssi
[l]=H/m
[c]=F/m - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos johdinresistanssi katsotaan nollaksi ja eristeen konduktanssi myös nollaksi, impedanssi on puhtaasti resistiivinen:
Z=Neliöjuuri(l/c),
missä l=ominaisimpedanssi
c=ominaiskapasitanssi
[l]=H/m
[c]=F/mSelvä, mutta palataanko asiaan sitten kun olet saanut hommattua kyseisen johdon yhtenä pätkänä?
- Anonyymi
Tarvitset mittaukseen impedanssimittarin. Eli kaapelin käyttötaajuksella impdanssi (vaihtovirtavastus) on noin 75 ohm.
- Anonyymi
Kaapelitutka on ihan hyvä yleismittari tuohon tarkoitukseen. Se näyttää 75 ohmin vastuksen resistanssin aivan oikein ja se näyttää 75 ohmin kaapelinkin impedanssin aivan oikein.
- Anonyymi
Nämä koaksiaali ohmit ovat vähän henkimaailman juttuja.
Jos otetaan vaikka perus kaapeli tellu13, sen ohmit ovat 75 ja vaimennus 900 MHz:llä 20 dB per 100 metriä. Kaapelilla käytetään päätevastusta 75 ohmia.
Jos meillä on signaaligeneraattori josta saadaan 900 MHz jännitettä jollain jännitteellä, ja syöttäisimme sillä 1 metrin pätkää koaksiaalia jossa päätevastus, voisimmeko jännitteen ja virran perusteella laskea impedassiksi 75 ohmia?
Entäpä jos otetaankin 100 m pituinen kaapeli päätevastuksella, tässä kaapelin vaimennus vaikutta jo jotain mittaustulokseen?
Kaapelin vaimennus 20 dB on kai tehovaimennusta, mutta minkä verran impedanssi muuttuu, jos yleensä muuttuukaan?- Anonyymi
No oikeastaan ei mitään henkimaailman juttuja vaan ihan pelkkää sähkötekniikkaa. Tahtoo vain porukan oikovan asioissa ja unohdetaan muuttujia jotka vaikuttavaan asiaan. Koaksiaalikaapelissa on muuttujia joihin vaikuttaa kaapelin rakenne. Tavan käyttäjän kannalta imbedanssi ja vaimennus riittää joillain vielä hinta jos tarvitaan pitkä veto. Sitten on lukuisa muita ominaisuuksia rakenteeseen liittyviä muuttujia aina tarpeen mukaan. Kuten jo sanoin tavan käyttäjän ei tarvitse näihin asioihin perehtyä.
Mailma muuttuu ja niin myös käytännöt. Nykyisin löytyy jo harrastajan kukkarolle soveliaita laitteita joilla selvittää sähköön liittyviä ongelmia. Pieniä taskuun mahtuvia vektoriverkkoanalysaattoreita saa jo alle satasella jolla voi vaikka alkaa purkamaan koaksiaalin saloja. Muutama vuosikymmen sitten vaihtovirtaan perehtyminen vaati asiaan kunnollisen perehtymisen asioitten selvittelyyn. Mittaaminen paksun lompakon. Vaihtovirta rakentamisessa suosittiin jo jonkun rakentamia systeemeitten kopiointia. Tiedetään sen olevan ainakin oikealla taajuusalueella. Onneksi tähän ei nykyisin tarvetta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No oikeastaan ei mitään henkimaailman juttuja vaan ihan pelkkää sähkötekniikkaa. Tahtoo vain porukan oikovan asioissa ja unohdetaan muuttujia jotka vaikuttavaan asiaan. Koaksiaalikaapelissa on muuttujia joihin vaikuttaa kaapelin rakenne. Tavan käyttäjän kannalta imbedanssi ja vaimennus riittää joillain vielä hinta jos tarvitaan pitkä veto. Sitten on lukuisa muita ominaisuuksia rakenteeseen liittyviä muuttujia aina tarpeen mukaan. Kuten jo sanoin tavan käyttäjän ei tarvitse näihin asioihin perehtyä.
Mailma muuttuu ja niin myös käytännöt. Nykyisin löytyy jo harrastajan kukkarolle soveliaita laitteita joilla selvittää sähköön liittyviä ongelmia. Pieniä taskuun mahtuvia vektoriverkkoanalysaattoreita saa jo alle satasella jolla voi vaikka alkaa purkamaan koaksiaalin saloja. Muutama vuosikymmen sitten vaihtovirtaan perehtyminen vaati asiaan kunnollisen perehtymisen asioitten selvittelyyn. Mittaaminen paksun lompakon. Vaihtovirta rakentamisessa suosittiin jo jonkun rakentamia systeemeitten kopiointia. Tiedetään sen olevan ainakin oikealla taajuusalueella. Onneksi tähän ei nykyisin tarvetta.Ei näköjään keinoälykään tiennyt koaksiaalista mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei näköjään keinoälykään tiennyt koaksiaalista mitään.
Se tuottaa vain tyhjää sisällötöntä tekstiä, tai sitten vain ei ole osattu antaa oikeita avainsanoja.
- Anonyymi
Tuo kysymys menee reippaasti yli hilseen siltä porukalta jota S24:ssä nykyisin pyörii...
Jollain elektroniikkafoorumilla voitaisiin tietää.
- Anonyymi
Hmm... tuosta on jo vuosikymmeniä aikaa, kun näitä opiskelin.
Kun yleismittari kytketään tuollaiseen koaksiaalikaapeliin, alkaa yleismittari lataamaan koaksiaalikaapelin muodostamaa kapasitanssia. Koska koaksiaalikaapelissa on myös induktanssia, se hidastaa kapasitanssin latautumisen etenemistä kaapelia pitkin. Jännitteen ja virran suhde on täysin resistiivinen 75 ohmia
Sekunnin kuluttua jännite saavuttaa koaksiaalikaapelin vapaan pään, josta tapahtuu heijastuminen heijastuskertoimella 1. Menee vielä toinen sekunti, kun tämä heijastunut jännite on yleismittarin luona. Yleismittari näkee kahden sekunnin ajan 75 ohmin resistanssin. Jos yleismittarin sisäinen resistanssi on eri kuin 75 ohmia, tapahtuu kaapeliin uusi heijastuminen. Jos heijastumista ei tapahtu, virtaa ei enää kulje ja yleismittari näyttää ääretöntä.- Anonyymi
Tässä kylläkin mitattiin 1 m ja 100 m pituista koaksiaalia 900 MHz taajuisella jännitteellä tarkoituksena impedanssin mittaus.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maatalous- ja yritystuet pois, työeläkevaroilla valtion velka pois
Suomi saadaan eheytettyä kädenkäänteessä, kun uskalletaan tehdä rohkeita ratkaisuja. Maatalous- ja yritystuet ovat hait233083Kirjoittaisit edes jotain josta tiedän
Varmasti oletko se oikeasti sinä. Tänään tälläinen olo. 65646Hei! Halusin vain kertoa.
En tiedä luetko näitä, mutta näimme n.4vk sitten, vaihdoimme muutaman sanan ja tunsin edelleen kipinän välillämme. Katso3593Miten voitkin olla aina niin fiksu
...aina niin huomaavainen, kärryillä ja kartalla. Yritän etsimällä etsiä sinusta jotain vikaa, että saisin pidettyä sydä32551Mistä tietää, onko hän se oikea?
Siitä, kun sitä ei tarvitse miettiä. Siitä, kun hänen olemassa oleminen ja ajatteleminen saa hymyilemään. Siitä, kun ha34519Sofia Zida puhuu rehellisesti suhteesta Andy McCoyhin: "Se on ollut mulle tavallaan..."
Sofia ja Andy, aika hellyttävä parivaljakko. Sofia Zida on mukana Petolliset-sarjassa. Hänet nähtiin Yökylässä Maria Ve3479- 36475
- 40471
Tiesitkö? Suomessa lääkäri voi toimia ammatissaan, vaikka hän olisi seksuaalirikollinen
Järkyttävää… Motin mukaan Suomessa lääkäri voi toimia ammatissaan, vaikka hän olisi yksityiselämässään syyllistynyt es17465Miksi ikävä ei helpotu vuosien jälkeenkään?
Tänään olin ensimmäistä kertaa sinun lähtösi jälkeen tilassa, jossa vuosia sitten nähtiin ensimmäistä kerta. Ollessani3460