Pyrittäessä tarkastelemaan Venäjän tilannetta, erityisesti sen liittolaissuhteiden kannalta, fakta-perusteisesti ja neutraalisti, niin voidaan tehdä seuraavanlaisia havaintoja. YK:n yleiskokous on antanut seitsemän päätöslauselmaa Venäjän ja Ukrainan väliseen tilanteeseen liittyen: 1) 68/262 (2014/03/27), 2) ES-11/1 (2022/03/02), 3) ES-11/2 (2022/03/24), 4) ES-11/3 (2022/04/07), 5) ES-11/4 (2022/10/12), 6) ES-11/5 (2022/11/14) (ES-11/6 jäi luonnokseksi) ja 7) ES-11/7 (2023/02/22).
Venäjän vastaisia ääniä on annettu kaikkiaan n. 63.7%, Venäjälle myönteisiä ääniä kaikkiaan n. 5.3% ja loput ovat joko tyhjiä ääniä tai äänestyksistä poissaoloja. Venäjän liittolaissuhteet voidaan päätellä siitä, että kuinka monta sille myönteistä ääntä kukin YK:n jäsenmaa on antanut. Luvut näyttäisivät olevan seuraavanlaiset (jos huomaatte virheitä, niin korjatkaa).
7/7: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria ja Pohjois-Korea.
5/7: Nicaragua ja Eritrea.
3/7: Kuuba, Zimbabwe ja Mali.
2/7: Kiina, Iran, Etiopia ja Bolivia.
1/7: Vietnam, Kazakstan, Algeria, Uzbekistan, Sudan, Laos, Armenia, Kongo (Brazzaville), Tadzikistan, Burundi ja Keski-Afrikan tasavalta.
Lisäksi seuraavat valtiot eivät ole äänestäneet yhdenkään Venäjän vastaisen päätöslauselman puolesta, vaikka eivät myöskään ole äänestäneet niistä yhtään vastaankaan ja nämä valtiot siis mitä ilmeisimmin pyrkivät pysyttäytymään puolueettomina: Intia, Etelä-Afrikka, Pakistan, Venezuela, Sri Lanka, Uganda, El Salvador, Mosambik, Mongolia, Namibia ja Kirgisia.
Koska sadan vähimmän merkittävän maan osuus maailman GDP:stä on vain n. 1.2%, niin äänimäärät sinällään eivät anna oikeaa kuvaa blokkien vahvuudesta. Koska YK:n jäsenmaiden välillä on siis mm. GDP:llä mitatusti valtavia kokoeroja ja siten myös niiden vaikutusvaltaisuus vaihtelee erittäin paljon, niin varsinaisia äänimääriä luotettavampi tapa arvioitaessa voimasuhteita, on huomioida maiden osuus maailman GDP:stä, vaikka ko. laskentatapa onkin paljon mutkikkaampi. Tässä asiayhteydessä oleellista on se, että kuinka paljon kukin maa on antanut joko Venäjälle suotuisia tai sen vastaisia ääniä.
Näin toimittaessa, voimasuhteet näyttäisivät olevan seuraavat: Venäjän vastainen osuus kaikkiaan n. 68.0% ja Venäjälle myönteinen osuus kaikkiaan n. 7.6%, mistä myönteisestä osuudesta n. 2/3:aa selittää se, että Kiina on kaksi kertaa vastustanut em. Venäjän vastaisia päätöslauselmia. Täysin puolueettomina em. äänestyksissä pysyttäytyneiden maiden GDP-osuus on n. 4.6%, josta n. 3/4 muodostuu Intiasta. Merkittävimmät Venäjää vastaan aina äänestäneet maat ovat: USA, Japani, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Kanada, Italia, Etelä-Korea, Australia ja Espanja, jotka Japania, Etelä-Koreaa ja Australiaa lukuunottamatta ovat NATO-maita.
Venäjän vastaisia ääniä on annettu kaikkiaan n. 63.7%, Venäjälle myönteisiä ääniä kaikkiaan n. 5.3% ja loput ovat joko tyhjiä ääniä tai äänestyksistä poissaoloja. Venäjän liittolaissuhteet voidaan päätellä siitä, että kuinka monta sille myönteistä ääntä kukin YK:n jäsenmaa on antanut. Luvut näyttäisivät olevan seuraavanlaiset (jos huomaatte virheitä, niin korjatkaa).
7/7: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria ja Pohjois-Korea.
5/7: Nicaragua ja Eritrea.
3/7: Kuuba, Zimbabwe ja Mali.
2/7: Kiina, Iran, Etiopia ja Bolivia.
1/7: Vietnam, Kazakstan, Algeria, Uzbekistan, Sudan, Laos, Armenia, Kongo (Brazzaville), Tadzikistan, Burundi ja Keski-Afrikan tasavalta.
Lisäksi seuraavat valtiot eivät ole äänestäneet yhdenkään Venäjän vastaisen päätöslauselman puolesta, vaikka eivät myöskään ole äänestäneet niistä yhtään vastaankaan ja nämä valtiot siis mitä ilmeisimmin pyrkivät pysyttäytymään puolueettomina: Intia, Etelä-Afrikka, Pakistan, Venezuela, Sri Lanka, Uganda, El Salvador, Mosambik, Mongolia, Namibia ja Kirgisia.
Koska sadan vähimmän merkittävän maan osuus maailman GDP:stä on vain n. 1.2%, niin äänimäärät sinällään eivät anna oikeaa kuvaa blokkien vahvuudesta. Koska YK:n jäsenmaiden välillä on siis mm. GDP:llä mitatusti valtavia kokoeroja ja siten myös niiden vaikutusvaltaisuus vaihtelee erittäin paljon, niin varsinaisia äänimääriä luotettavampi tapa arvioitaessa voimasuhteita, on huomioida maiden osuus maailman GDP:stä, vaikka ko. laskentatapa onkin paljon mutkikkaampi. Tässä asiayhteydessä oleellista on se, että kuinka paljon kukin maa on antanut joko Venäjälle suotuisia tai sen vastaisia ääniä.
Näin toimittaessa, voimasuhteet näyttäisivät olevan seuraavat: Venäjän vastainen osuus kaikkiaan n. 68.0% ja Venäjälle myönteinen osuus kaikkiaan n. 7.6%, mistä myönteisestä osuudesta n. 2/3:aa selittää se, että Kiina on kaksi kertaa vastustanut em. Venäjän vastaisia päätöslauselmia. Täysin puolueettomina em. äänestyksissä pysyttäytyneiden maiden GDP-osuus on n. 4.6%, josta n. 3/4 muodostuu Intiasta. Merkittävimmät Venäjää vastaan aina äänestäneet maat ovat: USA, Japani, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Kanada, Italia, Etelä-Korea, Australia ja Espanja, jotka Japania, Etelä-Koreaa ja Australiaa lukuunottamatta ovat NATO-maita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
NATO-maat ovat olleet, äänestyskäyttäytymisensä perusteella arvioituina, yksimielisiä kaikkien näiden seitsemän Venäjän kannan vastaisen päätöslauselman osalta, mukaanlukien siis myös mm. Turkki, Unkari ja Puola, vaikka niiden kannat eivät kaikilta osin ole olleetkaan linjassa NATO:n ja/tai EU:n enemmistön kanssa joihinkin muihin merkittäviin kysymyksiin liittyen.
Listataanpa tähän myös em. USA:n johtaman, "yksimielisen" "7/7" -blokin, koko sisältö (58 maata) - GDP:n mukaisesti laskevassa järjestyksessä: USA, Japani, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Kanada, Italia, Etelä-Korea, Australia, Espanja, Alankomaat, Turkki, Sveitsi, Puola, Ruotsi, Belgia, Irlanti, Norja, Itävalta, Filippiinit, Tanska, Kolumbia, Chile, Suomi, Romania, Tsekki, Portugali, Uusi-Seelanti, Peru, Kreikka, Ukraina, Unkari, Slovakia, Dominikaaninen Tasavalta, Guatemala, Luxemburg, Bulgaria, Kroatia, Panama, Costa Rica, Liettua, Slovenia, Latvia, Viro, Papua Uusi-Guinea, Kypros, Islanti, Georgia, Albania, Malta, Pohjois-Makedonia, Moldova, Tsad, Malawi, Montenegro, Liberia, Andorra ja Samoa (jos huomaatte virheitä, niin korjatkaa).
20 maata on lisäksi kannattanut 6/7 päätöslauselmaa ja ei vastustanut niistä yhtään: Meksiko, Argentiina, Singapore, Qatar, Kuwait, Ecuador, Norsunluurannikko, Uruguay, Myanmar, Kongon Demokraattinen Tasavalta (Kinshasa), Paraguay, Libya, Bosnia ja Herzegovina, Haiti, Benin, Niger, Fidzi, Sierra Leone, Kap Verde ja Salomon-saaret. - ap
Ohessa lisäksi linkkejä ko. YK:n päätöslauselmiin:
https://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_General_Assembly_Resolution_68/262
https://en.wikipedia.org/wiki/Eleventh_emergency_special_session_of_the_United_Nations_General_Assembly