Vain yli 18 vee uskovat

Helluntaikirkolla on liittymisseremonia laki.

Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä".

Miksi aloittaja häpeäksesi olet Putinin trollina haastamassa riitaa?

Trollaajille pohdittavaa. Missä on ylistys - Isälle?

Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi.
(Rom 15:1-2)

Rom 15:3 Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun".
Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo. Mutta

kärsivällisyyden ja lohdutuksen Jumala suokoon teille, että olisitte yksimieliset keskenänne, Kristuksen Jeesuksen mielen mukaan, niin että te yksimielisesti ja yhdestä suusta ylistäisitte Jumalaa ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen isää. (Rom 15:4-6)

Luku 12
Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.

Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä. Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut. (Rom 12:1-3)

Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä;
(Rom 12:4-5)

ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on; Jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan; jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten. (Rom 12:6-8)


Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni. Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. (Rom 12:9-10)

Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se!
Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? (Rom 6:1-2)


Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. (Rom 6:3-4)

Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
(Rom 6:5-7)

Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan, tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse. Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
(Rom 6:8-10)

Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille, älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
(Rom 6:11-14)

Tunnnustetaanko edes synnit helluntailaisessa liittymisseremoniassa?
Parannustahan ei voi muuten tehdä.

"Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?"

Pitäisikö vauvakastettujen olla huolissaan?

"Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15-24-vuotiaista suomalaisista vain 15 prosenttia sanoo uskovansa kristinuskon opettamaan jumalaan."

Noistakin 15% suurin osa on vapaitten suuntien uskovaisia!

Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta:
1. parannusta kuolleista töistä ja
2. uskoa Jumalaan,
3. oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta,
4. kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta

ts.
1. parannus saarna. Usko tulee kuulemisesta - kuuleminen Jumalan sanan kautta, eli sana opettaa, ettei kuolleet työt pelasta.
2. kerrotaan uskosta Jumalaan, jossa Kristuksen sovitustyö tuo Hänen veressään pelastuksen ja joka uskoo - hän on Herran kansaa, pelastuu ja hänet kastetaan - kasteen haudassa, esikuvallisena vrt. Nooa. siunataan ja se tuo toivon kuoleman jälkeisestä ylösnousemisesta ja myös tuomiot selviävät. Herrassa on elämä, ja joka ei usko, on jo tuomittu.

Kun ja jos tätä ei ihminen Sanan opetuksen kautta usko - pitääkö taas alkeisoppien ääreen palata?
Trollit kiistelevät putinilaisittain omasta näkemyksestä, että vain yksi heidän kasteensa pelastaa- tai kastelu. Pidetään johanneksen kastetta ikäänkuin parannuskaste - vesipesu - ainoana kasteena ja oppi on alkeisoppia.
Kastetta Jeesukseen, sitä ei suosita, vaan kiista alkeista on alkeiskurssissa pää-asiana. Siitähän on kyse. Ikäänkuin tuomoita puhutaan, alkeisopeista, ei itse Herrasta, ja Hänen työstään. Ei kirkastu veren evankeliumi, ei sitten millään.

Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät. Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta; mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.

Orjantappuroissa kasvaa ihmisen omavoimaisuuden oppi, että ME pelastamme, meidän näköisen jumalan tuomiolta.
Kenet? Älyttömän - synnittömän vauvan. Siitähän alkeisopissa on kyse.

Ilmeisesti Olsenin helluntaipoikakaverit olivat uskossa?