Kotimaa-lehti julkaisi päätoimittajansa Pekka Brofeldtin (1864-1945) johdolla raportteja Barrattin Tukholman kokouksista ja mielenkiinto helluntailaisuutta kohtaan heräsi Suomessakin. Barratt kutsuttiin Suomeen vierailulle vuonna 1911. Kokoussarjan jälkeen muodostui helluntailainen yhteisö, joka kokoontui Barrattin kokouksien järjestelyssä aktiivisesti mukana olleen Kallion yhteiskoulun johtajattaren, helluntaiherätyksen ”äidiksi” kutsutun Hanna Castrénin (1862-1943) kotona. Pekka Brofeldt uutisoi Kotimaa-lehdessä Barrattin kokouksista hyvin suotuiseen sävyyn. Brofeldt oli aktiivinen vaikuttaja helluntaiherätyksen alkuvaiheessa ja häntä pidetään liikkeen isähahmona. Ensimmäinen helluntaiseurakunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1915. Suomen helluntailiike jakautui ensimmäisen kerran vuonna 1920. Vapaampaa järjestäytymistä ja avointa ehtoollisyhteyttä kannattanut Helluntaiystävät erosi pääliikkeestä, joka kannatti vakiintuneempaa seurakuntamallia.
Pekka Brofeldt perusti Suomen helluntailiikkeen
Anonyymi-ap
5582
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pekka oli Juhani Ahon veli ja sivistynyt sanomalehtimies. Aivan toista maata kun Ylivainiot ja Selkomaat.
Pekka Brofeldt on Suomen helluntaiherätyksen perustaja.
Gerhard Olsen-Smidt työskenteli helluntaiherätyksen eteen vuoden 1911 lopusta lähtien.Entinen pelastusarmeijan upseeri oli tutustunut Yhdysvalloissa helluntaiherätykseen ja kokenut henkikasteen, minkä vuoksi tämä oli jättänyt pelastusarmeijan.
Gerhard Olsen-Smidt järjesti 1920 Helsingissä Helluntaiseurakunnan, jonka kokoontumispaikka oli Ludviginkadulla Helsingin Sanomain salissa 4. kerroksessa ja myöhemmin Liisankatu 17:ssä. Tästä ryhmästä muodostui myöhemmin Filadelfiaseurakunta. Eino I. Manninen valittiin seurakunnan vanhimmaksi joulukuussa 1920. Olsen-Smidt oli valloittava johtaja, ja liike keskittyi vahvasti hänen henkilöönsä. Häntä syytettiin taloudellisista väärinkäytöksistä ja yksinvaltaisesta johtamistavasta.[17]
Keväällä 1925 Olsen-Smidt pidätettiin Helsingissä ”homoseksuaalisen hurjastelun” takia,[20] ja hänet tuomittiin huhtikuussa 1925 kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen haureudesta,[21] sillä hänellä oli ollut seksuaalisuhteita kahteen nuorukaiseen, jotka toimivat seurakunnassa.[17] Vankeustuomion jälkeen hänet karkotettiin Norjaan.[22]
Olsen-Smidt kysyi: ”Emmekö tahdokin kulkea siinäkin sanaan luottaen, että vain kastetuille uskoville kuuluu ehtoollinen?” Kädennostolla koko joukko hyväksyi esityksen. Tämä oli ensimmäinen julkinen tilaisuus, jossa asia tuli esille. Helluntailaiset jakaantuivat ehtoolliskysymyksen vuoksi helluntaiystäviin ja helluntaiseurakuntiin.
Gerhard Olsen-Smidt perusti Suomeen 40 helluntaiseurakuntaa. Ensin Helsinkiin ja sitten muualle maahan. Pohjoisin paikka oli Haapavesi, missä kävi ahkerasti.
Euroopan helluntaijohtajat kutsuivat häntä Suomen ainoaksi oikeaksi helluntaiapostoliksi.
Kasteasia ratkaistiin äänestämällä Helsingissä.
T.B.Barrat kannatti lapsien kastamista samalla tavalla kuin kaikki kristityt kirkot tekevät.
Gerhard Olsen-Smidt kannatti vain aikuisten kastamista.
Asiasta järjestettiin riitaisa äänesty, jonka voitti niukasta Gerhard Olsen-Smidt:in ehdotus.