HS: Muovien pehmentimillä yhteys poikien feminisoitumiseen

HS: Muovien pehmentimillä yhteys poikien feminisoitumiseen

Tutkimus: Muovien pehmentimillä yhteys poikien feminisoitumiseen Ruotsissa

Äitien ftalaattipitoisuudet raskausaikana näkyvät feminisoitumisen merkkeinä ruotsalaisissa poikalapsissa noin kahden vuoden iässä. Ruotsalaistutkimus vahvistaa kahden samaa asiaa selvitelleen amerikkalaistutkimuksen tulokset.

Karlstadin yliopiston tutkimuksessa feminisoitumisen merkkinä käytettiin niin sanottua anogenitaalista etäisyyttä. Sillä tarkoitetaan pojilla etäisyyttä kivesten tyvestä peräaukkoon ja tytöillä etäisyyttä vaginan tyvestä peräaukkoon.

Anogenitaalisen etäisyyden tärkein säätelijä on testosteroni. Koska tytöillä testosteronia on vähän, heillä etäisyys jää lyhyeksi. Pojilla se on normaalisti kaksinkertainen tyttöihin verrattuna.


Poikien lyhyt anogenitaalinen etäisyys kielii testosteronin vähäisyydestä tai muista testosteroniin liittyvistä ongelmista sikiönkehityksen ja ensimmäisten elinvuosien aikana. Lyhyt anogenitaalinen etäisyys pojilla ennustaa myös lisääntymiseen liittyviä ongelmia aikuisiällä

Tutkimuksessa oli mukana 196 lasta. Heidän äideiltään mitattiin useiden eri ftalaattiyhdisteiden tasot ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Lasten anogenitaalinen etäisyys mitattiin 21 kuukauden iässä.

Tutkijat keskittyivät etenkin ftalaattiin nimeltä DiNP, koska sillä on viime vuosina korvattu monissa muovituotteissa haitallisempana pidettyä DEHP-ftalaattia.

Tulokset osoittivat, ettei DiNP ole yhtään vähemmän haitallista kuin muut tutkitut ftalaatit. Kaikki ftalaatit olivat yhteydessä anogenitaalisen etäisyyden pienenemiseen pojilla, mutta yhteys oli erityisen voimakas DiNP:n kohdalla.

Tutkimusasetelman perusteella ei voida sanoa, että anogenitaalisen etäisyyden lyheneminen pojilla johtuisi ftalaattialtistuksesta, mutta koska syy-seuraus on osoitettu eläinkokeissa, tutkijoilla on perusteltu syy epäillä sitä.

Ihmiset altistuvat ftalaateille pääasiassa ravinnon kautta, mutta myös altistuessaan mille tahansa pehmeille tai taipuisille muovituotteille, kuten muovimatoille ja sadetakeille.

Ftalaatteja käytetään myös saippuoissa, liimoissa, hygieniatuotteissa ja lääkkeiden päällystämiseen, joten niiltä on käytännössä mahdotonta välttyä.

Ftalaattien on pitkään tiedetty häiritsevän testosteronin toimintaa sikiönkehityksen aikana. Niiden on epäilty olevan vähintäänkin osasyyllisiä monissa länsimaissa koettuun miesten hedelmällisyyden laskuun.

Tutkimuksen julkaisi Environmental Health Perspectives.
https://ehp.niehs.nih.gov/doi/10.1289/ehp.1408163
https://www.hs.fi/tiede/art-2000002774238.html