Onko porvarihallituskiima niin suuri, että se laittaa puolueen rähmälleen PS-puolueen edessä, jonka strategisessa tähtäimessä siintelee EU-ero? Kannattaisiko kuunnella Mika Aaltolaa, ennenkuin myy sielunsa itselle Vanhalle Kehnolle? Seuraavassa ote Aaltolan kolumnista tältä päivältä.
"Mika Aaltolan kolumni: Pahin saattaa olla vielä edessä"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009429988.html
"Lähestyviä eduskuntavaaleja käydään kuin maailma ympärillämme ei olisi muuttunut. Suomen tasavaltojen ajan jaksoja värittävät geopoliittiset muutokset. Nyt sellainen on tapahtumassa. Se ei siis ole vähäpätöinen asia vailla sisäpoliittista merkitystä. Haasteet eivät ainoastaan ole ulkoisia, vaan myös ulkoisiin lomittuen sisäisiä. Väestöpyramidi on keikahtanut. Koulutustasomme on laskussa. Eriytyminen Suomen eri osien välillä on kasvussa. Nämä vaaralliset kehityskaaret liittyvät myös Suomen suojassa pitämiseen.
Parasta viime vuosina on ollut yhteinen laaja näkemys turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Ratkaisuja on viety lävitse puolueiden välisellä yhteisymmärryksellä. Kun mietimme hallitusvaihtoehtoja, olisi hyvä pitää mielessä, että elämme epävarmuuden aikoja, jolloin kansallinen selviytyminen ja Suomen suojassa pitäminen on keskeistä. Yhteismielisyyden varmistaminen saattaisi vaatia hallitusta, jossa on edustettuina kaikki puolueet, jotka ovat Suomen suunnasta yhtä mieltä."
Huomataanko Kokoomuksessa laisinkaan sitä, että se on perussuomalaisten poliittinen liittolainen Viktor Orban ja Fidesz-puolueensa, jotka pelleilevät Nato-jäsenyydellämme yrittäen samalla tehdä oman meppinne Petri Sarvamaan työn tyhjäksi koskien EU-oikeusvaltioperiaatetta? Onko siis oikeistopopulistisella viidennellä kolonnalla sijaa hallituksessa, jos tavoitteena on lujittaa EU:n yhtenäisyyttä ja vahvistaa turvallisuusympäristöämme näinä haastavina aikoina? Kumpaiselleko liittolaisuudelle perussuomalaiset ovat lojaalimpia, eurooppalaiselle oikeistopopulistileirille vaiko VKK:ta lukuunottamatta EU-myönteiselle enemmistölle eduskuntapuolueista eli käytännössä EU:lle.
Tulevan hallituksen kasaamisesta taitaa tulla enemmän ulkopoliittispainotteinen kuin sisäpoliittinen valinta, jossa hallitusneuvotteluihin päätyvät puolueet joutuvat syvään kompromissiin koskien puolueiden sisäpoliittisia tavoitteita. Niin vakavia alkavat ulkopoliittiset uhkakuvat olemaan.
"Mika Aaltolan kolumni: Pahin saattaa olla vielä edessä"
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009429988.html
"Lähestyviä eduskuntavaaleja käydään kuin maailma ympärillämme ei olisi muuttunut. Suomen tasavaltojen ajan jaksoja värittävät geopoliittiset muutokset. Nyt sellainen on tapahtumassa. Se ei siis ole vähäpätöinen asia vailla sisäpoliittista merkitystä. Haasteet eivät ainoastaan ole ulkoisia, vaan myös ulkoisiin lomittuen sisäisiä. Väestöpyramidi on keikahtanut. Koulutustasomme on laskussa. Eriytyminen Suomen eri osien välillä on kasvussa. Nämä vaaralliset kehityskaaret liittyvät myös Suomen suojassa pitämiseen.
Parasta viime vuosina on ollut yhteinen laaja näkemys turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Ratkaisuja on viety lävitse puolueiden välisellä yhteisymmärryksellä. Kun mietimme hallitusvaihtoehtoja, olisi hyvä pitää mielessä, että elämme epävarmuuden aikoja, jolloin kansallinen selviytyminen ja Suomen suojassa pitäminen on keskeistä. Yhteismielisyyden varmistaminen saattaisi vaatia hallitusta, jossa on edustettuina kaikki puolueet, jotka ovat Suomen suunnasta yhtä mieltä."
Huomataanko Kokoomuksessa laisinkaan sitä, että se on perussuomalaisten poliittinen liittolainen Viktor Orban ja Fidesz-puolueensa, jotka pelleilevät Nato-jäsenyydellämme yrittäen samalla tehdä oman meppinne Petri Sarvamaan työn tyhjäksi koskien EU-oikeusvaltioperiaatetta? Onko siis oikeistopopulistisella viidennellä kolonnalla sijaa hallituksessa, jos tavoitteena on lujittaa EU:n yhtenäisyyttä ja vahvistaa turvallisuusympäristöämme näinä haastavina aikoina? Kumpaiselleko liittolaisuudelle perussuomalaiset ovat lojaalimpia, eurooppalaiselle oikeistopopulistileirille vaiko VKK:ta lukuunottamatta EU-myönteiselle enemmistölle eduskuntapuolueista eli käytännössä EU:lle.
Tulevan hallituksen kasaamisesta taitaa tulla enemmän ulkopoliittispainotteinen kuin sisäpoliittinen valinta, jossa hallitusneuvotteluihin päätyvät puolueet joutuvat syvään kompromissiin koskien puolueiden sisäpoliittisia tavoitteita. Niin vakavia alkavat ulkopoliittiset uhkakuvat olemaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Muistakaapas kokoomuslaiset puheenjohtaja Orpon puheet perussuomalaisista vajaan kahden ja puolen vuoden takaa.
https://www.verkkouutiset.fi/a/petteri-orpo-kasittamatonta-etta-ps-tukee-unkarin-ja-puolan-rikkomuksia/#9f600e22
Nytkö kaikki olisikin ok perussuomalaisten kohdalla? Tilanne Unkarin kohdalla ei ainakaan ole tippaakaan mennyt parempaan suuntaan. Perussuomalaisten EU-politiikka on tässä kontekstissa todellinen Pandoran lipas mahdollisille hallituskumppaneille.