Miksi jälleensyntyminen ei ole totta? Osa 2

Anonyymi-ap

Yksi kysymys jälleensyntymisestä liittyy siihen että maapallollamme on nyt enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Mistä nämä lisä-ihmiset sitten ovat tulleet?

Kuolleista eläimistä jotka elivät n.k. "oikeanlaisen elämän"? Ottaen huomioon että alemmat elämänmuodot eivät ymmärrä uskonnollisia/hengellisiä asioita, heille olisi vaikeaa päästä, suhteellisen lyhyen elämänsä aikana, eroon "eläin tasolla" elämisestä jollekin korkeammalle tasolle.

141

1222

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sitä paitsi jälleensyntymisestä on yhtä vähän todisteita kuin "helvetistä ja sen sellaisista. Jotkut väittävät nähneensä helvetin jossain näyssä mutta tälläisten näkyjen lähteistä ei ole mitään takuita (voi olla heidän omasta mielikuvituksestaan).

    • <<Mistä nämä lisä-ihmiset sitten ovat tulleet?>>

      Uudet ihmisten henget tulee ilmasta jota me hengitämme.

    • Anonyymi

      Kierrätyskeskuksesta?

    • Anonyymi

      Mitä itse tahtoisit sinulle käyvän kuolemasi jälkeen, tämä on se olennainen kysymys.

      Suomalaisista muuten olikos se n. 15% uskoo jälleensyntymiseen, vaikka sitä ei täällä mainosteta missään, siihen uskotaan luonnostaan, koska se tuntuu järkevimmältä.

      Eräs lapsi kysyi kerran äidiltään, mitä meille tapahtuu, kun kuolemme, äiti vastaisi ettei hän tiedä, johon lapsi totesi, että miksei me vaan synnytä uudelleen?

      Lapsen logiikkakin sen osaa sanoa...-

    • Anonyymi

      Vaikka jälleensyntymäusko on monille ihmisille merkityksellinen uskonnollinen uskomus, se ei ole tieteellisesti perusteltu eikä järkevä selitys ihmisten olemassaololle. Tämä johtuu useista syistä:

      Todistusaineisto: Ei ole tieteellistä todistusaineistoa siitä, että ihmisten sielu tai henki syntyy uudelleen kuoleman jälkeen. Jälleensyntymäusko perustuu uskoon ja henkilökohtaisiin kokemuksiin, mutta nämä eivät ole objektiivisia todisteita.

      Muisti: Jos ihmisten sielu tai henki syntyy uudelleen, heidän pitäisi muistaa edelliset elämänsä. Kuitenkin, koska useimmat ihmiset eivät muista mitään edellisistä elämistään, tämä heikentää jälleensyntymäuskon perustaa.

      Tiede: Jälleensyntymäusko on ristiriidassa monien tieteellisten havaintojen kanssa. Esimerkiksi, se ei selitä, miksi ihmisten populaatio kasvaa jatkuvasti eikä miksi geneettinen perimämme on muuttunut ajan myötä.

      Henkilökohtaiset eettiset kysymykset: Jälleensyntymäusko voi myös johtaa henkilökohtaisiin eettisiin kysymyksiin. Esimerkiksi, jos ihminen uskoo, että he ovat eläneet edellisissä elämissään huonosti, se voi johtaa alhaiseen itsetuntoon tai jopa masennukseen.

      Lopuksi, jälleensyntymäusko ei ole järkevä selitys ihmisten olemassaololle, koska se ei perustu tieteelliseen todistusaineistoon ja on ristiriidassa monien tieteellisten havaintojen kanssa. Vaikka se voi olla merkityksellinen uskonnollinen uskomus monille, on tärkeää tunnustaa, että se on uskonnollinen uskomus eikä todistettu fakta.

      • Anonyymi

        Lähdet ilmeisesti siitä olettamuksesta. että jälleensyntyminen olisi jotenkin sattumanvarainen juttu, mitä se ei ole. kaikki on suunniteltu ennalta, kehitys on se pointti mikä tekee jälleensyntymisestä mielekkään ja järkevän.

        Vetoat tieteeseen ja kirjoitat puuta ja heinää, ihmettelet miten sieluja tulee lisää, ja miten niitä riittää aina vaan, en oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Tiede perustuu järkeen, itse olen täysin vakuuttunut siitä, että olemassa olossamme on järkeä, meidän olomassa olomme jatkuu kuolemankin jälkeen jossain toisaalla, emme katoa mihinkään, eikä mikään ole sattumaa, ainakaan isossa kuvassa, sattumallakin on osuutensa, mutta se on paljon pienempi, kuin mitä kuvittelemme.

        Vuosikymmenten aikana on tullut ainakin yksi tanskalainen dokumentti, jossa regressioterapialla koehenkilöt palautettiin menneeseen elämään, ja sen jälkeen lähdettiin ottamaan selvää pitivätkö koehenkilöiden kertomukset paikkansa,

        Lue Ian Stevensonin kirjoituksia, niin saat vastauksia moneen asiaan, lapset muistavat joskus edellisen elämänsä, mutta muistot katoavat lapsen vanhetessa. Eräässä tapauksessa lapsi muisti olleensa japanilainen sotilas, ja kohteli muita lapsia kaltoin, kuten sotilaat olivat sodassa tehneet, hän koki olevansa edelleenkin japanilainen, tämä tapahtui siis jossain Aasian maassa, jota japanilaiset miehittivät, en muista nyt maata. Yksi tunnetuimmista tapauksista oli amerikkalainen poika, joka muisti olleensa lentäjä sodassa, jonka kone ammuttiin alas. Poika muisti lentotukialuksensa, taistelutoverinsa yms.

        Netistä löytää vaikka huru mykke näitä tapauksia, hassuimpia tapaus, jossa poika kertoi olleensa oma isoisänsä, oli vanhoja kuvia isänsä kanssa katsellessa sanonut isälleen, että kuvassa oli hän isänsä kanssa, silloin kun hän oli isänsä isä.

        Todisteita, eli kertomuksia on siis paljon, meidän ei ole tarkoitus muistaa edellisiä elämiämme, jo siitäkin syystä, että se voisi olla traumaattista, joidenkin pelkojen takansa voi olla edellisessä elämässä koettu kohtalo. Eräs nainen pelkäsi vettä, hänet regressoitiin menneeseen elämäänsä, jossa hän oli hukkunut tsunamissa jollain saarella, pelko katosi hypnoosin jälkeen.

        On selvää siis, että järki ja suunnitelmat ohjaavat meitä, täytyyhän tässä olla jokin järki ja suunnitelma takana, hassua että jotkut uskovat, että kaikki olisi vain sattuman kautta tullut maailmaan, ja se on sitten tieteellistä ja järjen mukaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähdet ilmeisesti siitä olettamuksesta. että jälleensyntyminen olisi jotenkin sattumanvarainen juttu, mitä se ei ole. kaikki on suunniteltu ennalta, kehitys on se pointti mikä tekee jälleensyntymisestä mielekkään ja järkevän.

        Vetoat tieteeseen ja kirjoitat puuta ja heinää, ihmettelet miten sieluja tulee lisää, ja miten niitä riittää aina vaan, en oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Tiede perustuu järkeen, itse olen täysin vakuuttunut siitä, että olemassa olossamme on järkeä, meidän olomassa olomme jatkuu kuolemankin jälkeen jossain toisaalla, emme katoa mihinkään, eikä mikään ole sattumaa, ainakaan isossa kuvassa, sattumallakin on osuutensa, mutta se on paljon pienempi, kuin mitä kuvittelemme.

        Vuosikymmenten aikana on tullut ainakin yksi tanskalainen dokumentti, jossa regressioterapialla koehenkilöt palautettiin menneeseen elämään, ja sen jälkeen lähdettiin ottamaan selvää pitivätkö koehenkilöiden kertomukset paikkansa,

        Lue Ian Stevensonin kirjoituksia, niin saat vastauksia moneen asiaan, lapset muistavat joskus edellisen elämänsä, mutta muistot katoavat lapsen vanhetessa. Eräässä tapauksessa lapsi muisti olleensa japanilainen sotilas, ja kohteli muita lapsia kaltoin, kuten sotilaat olivat sodassa tehneet, hän koki olevansa edelleenkin japanilainen, tämä tapahtui siis jossain Aasian maassa, jota japanilaiset miehittivät, en muista nyt maata. Yksi tunnetuimmista tapauksista oli amerikkalainen poika, joka muisti olleensa lentäjä sodassa, jonka kone ammuttiin alas. Poika muisti lentotukialuksensa, taistelutoverinsa yms.

        Netistä löytää vaikka huru mykke näitä tapauksia, hassuimpia tapaus, jossa poika kertoi olleensa oma isoisänsä, oli vanhoja kuvia isänsä kanssa katsellessa sanonut isälleen, että kuvassa oli hän isänsä kanssa, silloin kun hän oli isänsä isä.

        Todisteita, eli kertomuksia on siis paljon, meidän ei ole tarkoitus muistaa edellisiä elämiämme, jo siitäkin syystä, että se voisi olla traumaattista, joidenkin pelkojen takansa voi olla edellisessä elämässä koettu kohtalo. Eräs nainen pelkäsi vettä, hänet regressoitiin menneeseen elämäänsä, jossa hän oli hukkunut tsunamissa jollain saarella, pelko katosi hypnoosin jälkeen.

        On selvää siis, että järki ja suunnitelmat ohjaavat meitä, täytyyhän tässä olla jokin järki ja suunnitelma takana, hassua että jotkut uskovat, että kaikki olisi vain sattuman kautta tullut maailmaan, ja se on sitten tieteellistä ja järjen mukaista.

        Ian Stevenson (1918-2007) oli psykiatri ja reinkarnaatiotutkija, joka tutki yli 3000 tapausta, joissa väitettiin henkilön muistavan edellisen elämänsä ja/tai olevan reinkarnaation kautta yhteydessä siihen. Vaikka Stevensonin työtä on arvostettu joissakin piireissä, hänen tutkimuksensa ovat kritisoitu useista syistä, jotka vaikuttavat siihen, miksi niitä voidaan pitää epätieteellisinä.

        Yksi tärkeimmistä kritiikin kohteista on se, että Stevensonin tutkimukset perustuvat yleensä tapaustutkimuksiin, joissa yksittäisiä henkilöitä on tutkittu heidän väitettyjen reinkarnaatiokokemustensa perusteella. Tällaiset tutkimukset ovat alttiita vääristymille, kuten selektiiviselle muistille, vääristyneelle raportoinnille ja henkilön henkilökohtaisille uskomuksille ja odotuksille.

        Lisäksi Stevensonin tutkimusten oikeellisuutta on kritisoitu monissa tapauksissa, joissa on väitetty, että hän on tehnyt vääriä päätelmiä tai ettei hän ole ottanut huomioon muita mahdollisia selityksiä kuin reinkarnaation. Toisin sanoen hänen tutkimusmenetelmänsä ovat arveluttavia, sillä ne eivät noudattaneet tieteellisiä standardeja tai käytä tieteellisiä menetelmiä selitysten varmistamiseksi.

        Lisäksi monet tieteilijät ovat kritisoineet Stevensonin tutkimuksia siitä, että hän ei ole ottanut huomioon monia muita mahdollisia selityksiä, kuten valheellisia muistoja, väärinkäsityksiä, vääriä identiteettejä tai kulttuurin ja perinteen vaikutusta tällaisissa tapauksissa.

        Lopuksi on tärkeää huomata, että reinkarnaation olemassaoloa tai sen puuttumista ei voida todistaa tai kumota tieteellisesti, koska kyseessä on uskonnollinen tai henkinen käsite, joka ei ole empiirisesti testattavissa. Tämä tarkoittaa, että reinkarnaation tutkiminen tieteellisesti on periaatteessa mahdotonta, mikä myös vaikuttaa siihen, miksi Stevensonin tutkimukset ovat arveluttavia tai epätieteellisiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähdet ilmeisesti siitä olettamuksesta. että jälleensyntyminen olisi jotenkin sattumanvarainen juttu, mitä se ei ole. kaikki on suunniteltu ennalta, kehitys on se pointti mikä tekee jälleensyntymisestä mielekkään ja järkevän.

        Vetoat tieteeseen ja kirjoitat puuta ja heinää, ihmettelet miten sieluja tulee lisää, ja miten niitä riittää aina vaan, en oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Tiede perustuu järkeen, itse olen täysin vakuuttunut siitä, että olemassa olossamme on järkeä, meidän olomassa olomme jatkuu kuolemankin jälkeen jossain toisaalla, emme katoa mihinkään, eikä mikään ole sattumaa, ainakaan isossa kuvassa, sattumallakin on osuutensa, mutta se on paljon pienempi, kuin mitä kuvittelemme.

        Vuosikymmenten aikana on tullut ainakin yksi tanskalainen dokumentti, jossa regressioterapialla koehenkilöt palautettiin menneeseen elämään, ja sen jälkeen lähdettiin ottamaan selvää pitivätkö koehenkilöiden kertomukset paikkansa,

        Lue Ian Stevensonin kirjoituksia, niin saat vastauksia moneen asiaan, lapset muistavat joskus edellisen elämänsä, mutta muistot katoavat lapsen vanhetessa. Eräässä tapauksessa lapsi muisti olleensa japanilainen sotilas, ja kohteli muita lapsia kaltoin, kuten sotilaat olivat sodassa tehneet, hän koki olevansa edelleenkin japanilainen, tämä tapahtui siis jossain Aasian maassa, jota japanilaiset miehittivät, en muista nyt maata. Yksi tunnetuimmista tapauksista oli amerikkalainen poika, joka muisti olleensa lentäjä sodassa, jonka kone ammuttiin alas. Poika muisti lentotukialuksensa, taistelutoverinsa yms.

        Netistä löytää vaikka huru mykke näitä tapauksia, hassuimpia tapaus, jossa poika kertoi olleensa oma isoisänsä, oli vanhoja kuvia isänsä kanssa katsellessa sanonut isälleen, että kuvassa oli hän isänsä kanssa, silloin kun hän oli isänsä isä.

        Todisteita, eli kertomuksia on siis paljon, meidän ei ole tarkoitus muistaa edellisiä elämiämme, jo siitäkin syystä, että se voisi olla traumaattista, joidenkin pelkojen takansa voi olla edellisessä elämässä koettu kohtalo. Eräs nainen pelkäsi vettä, hänet regressoitiin menneeseen elämäänsä, jossa hän oli hukkunut tsunamissa jollain saarella, pelko katosi hypnoosin jälkeen.

        On selvää siis, että järki ja suunnitelmat ohjaavat meitä, täytyyhän tässä olla jokin järki ja suunnitelma takana, hassua että jotkut uskovat, että kaikki olisi vain sattuman kautta tullut maailmaan, ja se on sitten tieteellistä ja järjen mukaista.

        En tunne japanilaisen tapausta, mutta on tärkeää huomata, että tällaiset muistot ovat yleensä henkilökohtaisia ja subjektiivisia eivätkä ole tieteellisesti todistettuja ilmiöitä. Vaikka joillakin ihmisillä voi olla vahvoja kokemuksia menneestä elämästään, on tärkeää ymmärtää, että nämä kokemukset voivat johtua mielikuvituksesta tai muista syistä.

        Lapsilla erityisesti mielikuvitus on voimakas, ja he voivat kuvitella monia asioita, jotka eivät ole totta. On myös mahdollista, että lapsi on altistunut japanilaisten sotilaiden toiminnalle esimerkiksi elokuvien tai kirjojen kautta ja tämä on vaikuttanut hänen mielikuvitukseensa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähdet ilmeisesti siitä olettamuksesta. että jälleensyntyminen olisi jotenkin sattumanvarainen juttu, mitä se ei ole. kaikki on suunniteltu ennalta, kehitys on se pointti mikä tekee jälleensyntymisestä mielekkään ja järkevän.

        Vetoat tieteeseen ja kirjoitat puuta ja heinää, ihmettelet miten sieluja tulee lisää, ja miten niitä riittää aina vaan, en oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Tiede perustuu järkeen, itse olen täysin vakuuttunut siitä, että olemassa olossamme on järkeä, meidän olomassa olomme jatkuu kuolemankin jälkeen jossain toisaalla, emme katoa mihinkään, eikä mikään ole sattumaa, ainakaan isossa kuvassa, sattumallakin on osuutensa, mutta se on paljon pienempi, kuin mitä kuvittelemme.

        Vuosikymmenten aikana on tullut ainakin yksi tanskalainen dokumentti, jossa regressioterapialla koehenkilöt palautettiin menneeseen elämään, ja sen jälkeen lähdettiin ottamaan selvää pitivätkö koehenkilöiden kertomukset paikkansa,

        Lue Ian Stevensonin kirjoituksia, niin saat vastauksia moneen asiaan, lapset muistavat joskus edellisen elämänsä, mutta muistot katoavat lapsen vanhetessa. Eräässä tapauksessa lapsi muisti olleensa japanilainen sotilas, ja kohteli muita lapsia kaltoin, kuten sotilaat olivat sodassa tehneet, hän koki olevansa edelleenkin japanilainen, tämä tapahtui siis jossain Aasian maassa, jota japanilaiset miehittivät, en muista nyt maata. Yksi tunnetuimmista tapauksista oli amerikkalainen poika, joka muisti olleensa lentäjä sodassa, jonka kone ammuttiin alas. Poika muisti lentotukialuksensa, taistelutoverinsa yms.

        Netistä löytää vaikka huru mykke näitä tapauksia, hassuimpia tapaus, jossa poika kertoi olleensa oma isoisänsä, oli vanhoja kuvia isänsä kanssa katsellessa sanonut isälleen, että kuvassa oli hän isänsä kanssa, silloin kun hän oli isänsä isä.

        Todisteita, eli kertomuksia on siis paljon, meidän ei ole tarkoitus muistaa edellisiä elämiämme, jo siitäkin syystä, että se voisi olla traumaattista, joidenkin pelkojen takansa voi olla edellisessä elämässä koettu kohtalo. Eräs nainen pelkäsi vettä, hänet regressoitiin menneeseen elämäänsä, jossa hän oli hukkunut tsunamissa jollain saarella, pelko katosi hypnoosin jälkeen.

        On selvää siis, että järki ja suunnitelmat ohjaavat meitä, täytyyhän tässä olla jokin järki ja suunnitelma takana, hassua että jotkut uskovat, että kaikki olisi vain sattuman kautta tullut maailmaan, ja se on sitten tieteellistä ja järjen mukaista.

        On totta, että internetistä voi löytää monia tarinoita ja tapauksia, joissa ihmiset kertovat kokemuksistaan menneistä elämistään ja jälleensyntymisestään. Nämä tarinat voivat olla kiinnostavia ja antaa ajattelemisen aihetta, mutta on tärkeää muistaa, että nämä tarinat ovat henkilökohtaisia kokemuksia eivätkä ole tieteellisesti todistettuja ilmiöitä.

        Monet tutkijat ovat arvioineet jälleensyntymistapauksia ja esittäneet kriittisiä näkökulmia. On todettu, että usein tarinoissa esiintyvät tiedot voidaan selittää mielikuvituksella, virheellisillä muistoilla, vääristyneillä muisteluilla ja lapsen kehittyvällä psyykkellä. On myös havaittu, että monet tarinat ovat olleet kulttuurisesti määriteltyjä, mikä voi vaikuttaa siihen, mitä ihmiset uskovat menneisyydestään muistavansa.

        Vaikka jälleensyntymistapauksia on tutkittu monilla eri tavoilla, tieteellisesti vakuuttavia todisteita menneiden elämien muistoista tai jälleensyntymisestä ei ole löydetty. On tärkeää suhtautua kriittisesti kaikkiin tällaisiin tarinoihin ja pitää mielessä, että uskomukset menneistä elämistä ovat henkilökohtaisia ja eivät välttämättä vastaa tieteellisiä todisteita tai yleistä ymmärrystä elämän jatkuvuudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähdet ilmeisesti siitä olettamuksesta. että jälleensyntyminen olisi jotenkin sattumanvarainen juttu, mitä se ei ole. kaikki on suunniteltu ennalta, kehitys on se pointti mikä tekee jälleensyntymisestä mielekkään ja järkevän.

        Vetoat tieteeseen ja kirjoitat puuta ja heinää, ihmettelet miten sieluja tulee lisää, ja miten niitä riittää aina vaan, en oikein ymmärrä mitä ajat takaa. Tiede perustuu järkeen, itse olen täysin vakuuttunut siitä, että olemassa olossamme on järkeä, meidän olomassa olomme jatkuu kuolemankin jälkeen jossain toisaalla, emme katoa mihinkään, eikä mikään ole sattumaa, ainakaan isossa kuvassa, sattumallakin on osuutensa, mutta se on paljon pienempi, kuin mitä kuvittelemme.

        Vuosikymmenten aikana on tullut ainakin yksi tanskalainen dokumentti, jossa regressioterapialla koehenkilöt palautettiin menneeseen elämään, ja sen jälkeen lähdettiin ottamaan selvää pitivätkö koehenkilöiden kertomukset paikkansa,

        Lue Ian Stevensonin kirjoituksia, niin saat vastauksia moneen asiaan, lapset muistavat joskus edellisen elämänsä, mutta muistot katoavat lapsen vanhetessa. Eräässä tapauksessa lapsi muisti olleensa japanilainen sotilas, ja kohteli muita lapsia kaltoin, kuten sotilaat olivat sodassa tehneet, hän koki olevansa edelleenkin japanilainen, tämä tapahtui siis jossain Aasian maassa, jota japanilaiset miehittivät, en muista nyt maata. Yksi tunnetuimmista tapauksista oli amerikkalainen poika, joka muisti olleensa lentäjä sodassa, jonka kone ammuttiin alas. Poika muisti lentotukialuksensa, taistelutoverinsa yms.

        Netistä löytää vaikka huru mykke näitä tapauksia, hassuimpia tapaus, jossa poika kertoi olleensa oma isoisänsä, oli vanhoja kuvia isänsä kanssa katsellessa sanonut isälleen, että kuvassa oli hän isänsä kanssa, silloin kun hän oli isänsä isä.

        Todisteita, eli kertomuksia on siis paljon, meidän ei ole tarkoitus muistaa edellisiä elämiämme, jo siitäkin syystä, että se voisi olla traumaattista, joidenkin pelkojen takansa voi olla edellisessä elämässä koettu kohtalo. Eräs nainen pelkäsi vettä, hänet regressoitiin menneeseen elämäänsä, jossa hän oli hukkunut tsunamissa jollain saarella, pelko katosi hypnoosin jälkeen.

        On selvää siis, että järki ja suunnitelmat ohjaavat meitä, täytyyhän tässä olla jokin järki ja suunnitelma takana, hassua että jotkut uskovat, että kaikki olisi vain sattuman kautta tullut maailmaan, ja se on sitten tieteellistä ja järjen mukaista.

        Tieteellinen selitys maailman synnystä perustuu usein siihen, että nykyinen maailmankaikkeus on syntynyt noin 13,8 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksen seurauksena. Tämä selitys perustuu moniin havaintoihin ja tieteellisiin teorioihin, jotka ovat olleet tutkijoiden käytössä vuosikymmenien ajan.

        Vaikka tiede tarjoaa selityksen maailman synnystä, se ei sulje pois mahdollisuutta, että jokin korkeampi voima tai älykäs suunnittelija on olemassa. Uskonnolliset selitykset maailman synnystä perustuvat yleensä uskomukseen jumalasta tai korkeammasta voimasta, joka on luonut maailmankaikkeuden.

        On kuitenkin tärkeää muistaa, että tieteellinen selitys maailman synnystä ei ole pelkästään sattumanvarainen. Se perustuu havaintoihin, tietoon ja teorioihin, jotka ovat läpikäyneet tieteellisen tutkimusprosessin ja ovat osoittautuneet järkeviksi ja hyvin perustelluiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tieteellinen selitys maailman synnystä on tarkkaan harkittu ja perusteltu, eikä perustu pelkkään sattumaan tai arvailuun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ian Stevenson (1918-2007) oli psykiatri ja reinkarnaatiotutkija, joka tutki yli 3000 tapausta, joissa väitettiin henkilön muistavan edellisen elämänsä ja/tai olevan reinkarnaation kautta yhteydessä siihen. Vaikka Stevensonin työtä on arvostettu joissakin piireissä, hänen tutkimuksensa ovat kritisoitu useista syistä, jotka vaikuttavat siihen, miksi niitä voidaan pitää epätieteellisinä.

        Yksi tärkeimmistä kritiikin kohteista on se, että Stevensonin tutkimukset perustuvat yleensä tapaustutkimuksiin, joissa yksittäisiä henkilöitä on tutkittu heidän väitettyjen reinkarnaatiokokemustensa perusteella. Tällaiset tutkimukset ovat alttiita vääristymille, kuten selektiiviselle muistille, vääristyneelle raportoinnille ja henkilön henkilökohtaisille uskomuksille ja odotuksille.

        Lisäksi Stevensonin tutkimusten oikeellisuutta on kritisoitu monissa tapauksissa, joissa on väitetty, että hän on tehnyt vääriä päätelmiä tai ettei hän ole ottanut huomioon muita mahdollisia selityksiä kuin reinkarnaation. Toisin sanoen hänen tutkimusmenetelmänsä ovat arveluttavia, sillä ne eivät noudattaneet tieteellisiä standardeja tai käytä tieteellisiä menetelmiä selitysten varmistamiseksi.

        Lisäksi monet tieteilijät ovat kritisoineet Stevensonin tutkimuksia siitä, että hän ei ole ottanut huomioon monia muita mahdollisia selityksiä, kuten valheellisia muistoja, väärinkäsityksiä, vääriä identiteettejä tai kulttuurin ja perinteen vaikutusta tällaisissa tapauksissa.

        Lopuksi on tärkeää huomata, että reinkarnaation olemassaoloa tai sen puuttumista ei voida todistaa tai kumota tieteellisesti, koska kyseessä on uskonnollinen tai henkinen käsite, joka ei ole empiirisesti testattavissa. Tämä tarkoittaa, että reinkarnaation tutkiminen tieteellisesti on periaatteessa mahdotonta, mikä myös vaikuttaa siihen, miksi Stevensonin tutkimukset ovat arveluttavia tai epätieteellisiä.

        Tiedän toki Stevensonin saaman kritiikin, hänellä on katsottu olleen ns. oma lehmä ojassa, oli muutenkin ilmeisesti kallellaan hippimeininkiin. Tietenkin tulee olla kriittinen, ja varmasti on korppikotkat perässä, kun menee reinkarnaatiota puolustamaan. Pitää muistaa sekin, että Amerikassa on kristittyjä fundamentalisteja, jotka eivät pidä reinkarnaatiosta, joka sotii heidän vakaamustaan vastaan.

        Reinkarnaatiota ei tarvitse välttämättä yhdistää uskontoon, se on vain yksi käsitys siitä, miten ihminen jatkaa olemassa oloaan kuoleman jälkeen, mitään uskontoa ei siis tarvitse asiaan sotkea, sen enempää kuin auringon nousua taivaalle aamuisin, luonnollinen kiertokulku, ei sen kummempaa.

        Buddhalaisilla on oma näkemys, sitten on olemassa paljon New Age kirjoja, joissa asiaa käsitellään aivan eri tavalla, kuin mitä buddhalaiset sanovat. Dalai Lama on todennut, ettei tiedä ovatko ne jutut totta, ja nauranut päälle, ilmeisen rehellistä puhetta uskonnon päämieheltä, mitä jos paavi sanoisi, ettei Jeesusta ehkä ollutkaan olemassa, mikä melu siitä syntyisikään?

        Kristityt kataarit uskoivat, että ihminen syntyi uudelleen, jos ei elämänsä aikana ns. pelastunut. Jopa Islamissa olivat sufimystikot, jotka omivat reinkarnaation Intiasta, he uskoivat sielun kehittyvän korkeampaan olomuotoon, ihmistäkin korkeammalle, enkeleiksi, jumalolennoiksi.

        Missä sitten on järkeä, mikä on tieteellistä mielestäsi, jos reinkarnaatio ei ole sitä mielestäsi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedän toki Stevensonin saaman kritiikin, hänellä on katsottu olleen ns. oma lehmä ojassa, oli muutenkin ilmeisesti kallellaan hippimeininkiin. Tietenkin tulee olla kriittinen, ja varmasti on korppikotkat perässä, kun menee reinkarnaatiota puolustamaan. Pitää muistaa sekin, että Amerikassa on kristittyjä fundamentalisteja, jotka eivät pidä reinkarnaatiosta, joka sotii heidän vakaamustaan vastaan.

        Reinkarnaatiota ei tarvitse välttämättä yhdistää uskontoon, se on vain yksi käsitys siitä, miten ihminen jatkaa olemassa oloaan kuoleman jälkeen, mitään uskontoa ei siis tarvitse asiaan sotkea, sen enempää kuin auringon nousua taivaalle aamuisin, luonnollinen kiertokulku, ei sen kummempaa.

        Buddhalaisilla on oma näkemys, sitten on olemassa paljon New Age kirjoja, joissa asiaa käsitellään aivan eri tavalla, kuin mitä buddhalaiset sanovat. Dalai Lama on todennut, ettei tiedä ovatko ne jutut totta, ja nauranut päälle, ilmeisen rehellistä puhetta uskonnon päämieheltä, mitä jos paavi sanoisi, ettei Jeesusta ehkä ollutkaan olemassa, mikä melu siitä syntyisikään?

        Kristityt kataarit uskoivat, että ihminen syntyi uudelleen, jos ei elämänsä aikana ns. pelastunut. Jopa Islamissa olivat sufimystikot, jotka omivat reinkarnaation Intiasta, he uskoivat sielun kehittyvän korkeampaan olomuotoon, ihmistäkin korkeammalle, enkeleiksi, jumalolennoiksi.

        Missä sitten on järkeä, mikä on tieteellistä mielestäsi, jos reinkarnaatio ei ole sitä mielestäsi?

        Esimerkiksi genetiikassa on järkeä, koska se perustuu objektiivisiin havaintoihin.

        Jälleensyntymisoppi perustuu ajatukselle siitä, että ihmisen sielu tai henki siirtyy kuoleman jälkeen uuteen kehoon tai olemassaoloon.

        Genetiikka selittää, että kehomme ja fyysiset ominaisuutemme periytyvät vanhemmilta ja edellisiltä sukupolvilta perimän kautta. Näin ollen, jos jälleensyntymisoppi olisi totta, se edellyttäisi, että sielu tai henki siirtyisi uuteen kehoon, joka ei perisi fyysisiä ominaisuuksiaan edelliseltä keholtaan. Tämä olisi ristiriidassa genetiikan perusperiaatteiden kanssa.

        Lisäksi genetiikka osoittaa, että persoonallisuus ja käyttäytyminen ovat myös osittain perinnöllisiä. Jos jälleensyntymisoppi olisi totta, se edellyttäisi, että sama henkilöllisyys ja persoonallisuus siirtyisivät uuteen kehoon, mutta genetiikan mukaan uudessa kehossa oleva yksilö perisi erilaisia ​​persoonallisuuspiirteitä ja käyttäytymismalleja kuin edellisessä kehossaan.

        Näin ollen genetiikka ja jälleensyntymisoppi ovat ristiriidassa keskenään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että uskontojen tai filosofisten ajatussuuntausten, jotka perustuvat jälleensyntymisoppiin, ei voisi olla arvokkaita ja merkityksellisiä monille ihmisille. Tieteellinen selitys ja uskonnollinen selitys voivat olla erilaisia ​​tasoja todellisuutta, ja ne voivat molemmat tarjota arvokkaita näkökulmia ihmisen olemassaoloon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieteellinen selitys maailman synnystä perustuu usein siihen, että nykyinen maailmankaikkeus on syntynyt noin 13,8 miljardia vuotta sitten alkuräjähdyksen seurauksena. Tämä selitys perustuu moniin havaintoihin ja tieteellisiin teorioihin, jotka ovat olleet tutkijoiden käytössä vuosikymmenien ajan.

        Vaikka tiede tarjoaa selityksen maailman synnystä, se ei sulje pois mahdollisuutta, että jokin korkeampi voima tai älykäs suunnittelija on olemassa. Uskonnolliset selitykset maailman synnystä perustuvat yleensä uskomukseen jumalasta tai korkeammasta voimasta, joka on luonut maailmankaikkeuden.

        On kuitenkin tärkeää muistaa, että tieteellinen selitys maailman synnystä ei ole pelkästään sattumanvarainen. Se perustuu havaintoihin, tietoon ja teorioihin, jotka ovat läpikäyneet tieteellisen tutkimusprosessin ja ovat osoittautuneet järkeviksi ja hyvin perustelluiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että tieteellinen selitys maailman synnystä on tarkkaan harkittu ja perusteltu, eikä perustu pelkkään sattumaan tai arvailuun.

        Mitäs jos maailmankaikkeuskin vain jälleensyntyi, vai tyhjästäkö se syntyi?

        Missä se oli ennen syntymäänsä, loppumaton joki?

        Ajatus siitä, että jokin on aina ollut, ja tulee aina olemaankin, lienee ihmiselle vaikeaa käsittää, kaikella pitää aina ollu alku, ja loppu.

        Tämä materialistinen maailma ei taida olla ainoa olemassa oleva maailma, on ulottuvuuksia, on vaikka mitä, rinnakkaisuniversumeitakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi genetiikassa on järkeä, koska se perustuu objektiivisiin havaintoihin.

        Jälleensyntymisoppi perustuu ajatukselle siitä, että ihmisen sielu tai henki siirtyy kuoleman jälkeen uuteen kehoon tai olemassaoloon.

        Genetiikka selittää, että kehomme ja fyysiset ominaisuutemme periytyvät vanhemmilta ja edellisiltä sukupolvilta perimän kautta. Näin ollen, jos jälleensyntymisoppi olisi totta, se edellyttäisi, että sielu tai henki siirtyisi uuteen kehoon, joka ei perisi fyysisiä ominaisuuksiaan edelliseltä keholtaan. Tämä olisi ristiriidassa genetiikan perusperiaatteiden kanssa.

        Lisäksi genetiikka osoittaa, että persoonallisuus ja käyttäytyminen ovat myös osittain perinnöllisiä. Jos jälleensyntymisoppi olisi totta, se edellyttäisi, että sama henkilöllisyys ja persoonallisuus siirtyisivät uuteen kehoon, mutta genetiikan mukaan uudessa kehossa oleva yksilö perisi erilaisia ​​persoonallisuuspiirteitä ja käyttäytymismalleja kuin edellisessä kehossaan.

        Näin ollen genetiikka ja jälleensyntymisoppi ovat ristiriidassa keskenään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että uskontojen tai filosofisten ajatussuuntausten, jotka perustuvat jälleensyntymisoppiin, ei voisi olla arvokkaita ja merkityksellisiä monille ihmisille. Tieteellinen selitys ja uskonnollinen selitys voivat olla erilaisia ​​tasoja todellisuutta, ja ne voivat molemmat tarjota arvokkaita näkökulmia ihmisen olemassaoloon.

        Mutta tieteessä ei ole käsitettä sielu tai henki, sitä ei kyetä todentamaan. Siksi jälleensyntymistä on vähän vaikea tarkastella genetiikan kautta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi genetiikassa on järkeä, koska se perustuu objektiivisiin havaintoihin.

        Jälleensyntymisoppi perustuu ajatukselle siitä, että ihmisen sielu tai henki siirtyy kuoleman jälkeen uuteen kehoon tai olemassaoloon.

        Genetiikka selittää, että kehomme ja fyysiset ominaisuutemme periytyvät vanhemmilta ja edellisiltä sukupolvilta perimän kautta. Näin ollen, jos jälleensyntymisoppi olisi totta, se edellyttäisi, että sielu tai henki siirtyisi uuteen kehoon, joka ei perisi fyysisiä ominaisuuksiaan edelliseltä keholtaan. Tämä olisi ristiriidassa genetiikan perusperiaatteiden kanssa.

        Lisäksi genetiikka osoittaa, että persoonallisuus ja käyttäytyminen ovat myös osittain perinnöllisiä. Jos jälleensyntymisoppi olisi totta, se edellyttäisi, että sama henkilöllisyys ja persoonallisuus siirtyisivät uuteen kehoon, mutta genetiikan mukaan uudessa kehossa oleva yksilö perisi erilaisia ​​persoonallisuuspiirteitä ja käyttäytymismalleja kuin edellisessä kehossaan.

        Näin ollen genetiikka ja jälleensyntymisoppi ovat ristiriidassa keskenään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että uskontojen tai filosofisten ajatussuuntausten, jotka perustuvat jälleensyntymisoppiin, ei voisi olla arvokkaita ja merkityksellisiä monille ihmisille. Tieteellinen selitys ja uskonnollinen selitys voivat olla erilaisia ​​tasoja todellisuutta, ja ne voivat molemmat tarjota arvokkaita näkökulmia ihmisen olemassaoloon.

        Lueppa joskus huviksesi New Age kirja, jossa käsitellään aihetta, niin voit saada sieltä jopa vastauksia väittämiisi, tuo on vain tyypillistä, kun yrittää ottaa henkisistä asioista liikaa tieteellisesti selvää, pitää ymmärtää, että tiede ja henkisyys eivät aina kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla, molempia tarvitaan. Toinen ilman toista on rampa, ja toinen taas sokea, kuten Einstein aikoinaan tais höpistä, vaikka hänestäkin sanotaan aivan päin vastaisia asioita, että inhosi epätieteellisyyttä, piti sitä roskana, jota uskonto edustaa, no, uskonto ei tähän nyt välttämättä edes liity, kuten jo aiemmin sanoin, luontaisesta kiertokulusta on nyt kyse.

        Näissä kirjoissa usein kerrotaan se, että sielumme, henkemme kehittyy koko ajan eteenpäin, elämä elämältä me opimme kokemuksien kautta viisautta, tietoa, ja kaikenlaista muutakin, siinähän on järkeä, vai oletko eri mieltä?

        Mitä järkeä tässä olisi, jos asia ei niin olisi?

        Olen lukenut jokusen kirjan, en ole mikään New Age-fanikaan, kiinnostuksesta selaan vaan kaiken maailman opukset, mitä vaan vastaan túlee. Kuka enää edes muistaa mokoman New Agen, muutama kalkkeutunut hörhö korkeintaan.

        Kyllähän ne edelliset elämät sieltä aina vaikuttavat nykyiseenkin elämään, Stevensonin mukaan esim. luomet voivat muistuttaa edellisestä elämistä, vaikka merkkinä luodin osumasta. Jotkin taipumuksetkin voivat seurata, suhtautumiset asioihin, jyrkät mielipiteet joistain asioista, edellisen elämän natsikin voi edelleenkin ihailla natsismia yms. Ei ne aiemmin koetut asiat aivan hetkessä meistä katoa. Selittääkö edelliset elämät siis ihmisten käytöstä, mielipiteitä, sun muuta. Ihailetko jotain mennyttä aikaa, kaipaatko jonnekin paikkaan, joka kiehtoo, kuten vaikkapa Japaniin?

        Tai ehkä olet katsellut vain liikaa elokuvia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lueppa joskus huviksesi New Age kirja, jossa käsitellään aihetta, niin voit saada sieltä jopa vastauksia väittämiisi, tuo on vain tyypillistä, kun yrittää ottaa henkisistä asioista liikaa tieteellisesti selvää, pitää ymmärtää, että tiede ja henkisyys eivät aina kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla, molempia tarvitaan. Toinen ilman toista on rampa, ja toinen taas sokea, kuten Einstein aikoinaan tais höpistä, vaikka hänestäkin sanotaan aivan päin vastaisia asioita, että inhosi epätieteellisyyttä, piti sitä roskana, jota uskonto edustaa, no, uskonto ei tähän nyt välttämättä edes liity, kuten jo aiemmin sanoin, luontaisesta kiertokulusta on nyt kyse.

        Näissä kirjoissa usein kerrotaan se, että sielumme, henkemme kehittyy koko ajan eteenpäin, elämä elämältä me opimme kokemuksien kautta viisautta, tietoa, ja kaikenlaista muutakin, siinähän on järkeä, vai oletko eri mieltä?

        Mitä järkeä tässä olisi, jos asia ei niin olisi?

        Olen lukenut jokusen kirjan, en ole mikään New Age-fanikaan, kiinnostuksesta selaan vaan kaiken maailman opukset, mitä vaan vastaan túlee. Kuka enää edes muistaa mokoman New Agen, muutama kalkkeutunut hörhö korkeintaan.

        Kyllähän ne edelliset elämät sieltä aina vaikuttavat nykyiseenkin elämään, Stevensonin mukaan esim. luomet voivat muistuttaa edellisestä elämistä, vaikka merkkinä luodin osumasta. Jotkin taipumuksetkin voivat seurata, suhtautumiset asioihin, jyrkät mielipiteet joistain asioista, edellisen elämän natsikin voi edelleenkin ihailla natsismia yms. Ei ne aiemmin koetut asiat aivan hetkessä meistä katoa. Selittääkö edelliset elämät siis ihmisten käytöstä, mielipiteitä, sun muuta. Ihailetko jotain mennyttä aikaa, kaipaatko jonnekin paikkaan, joka kiehtoo, kuten vaikkapa Japaniin?

        Tai ehkä olet katsellut vain liikaa elokuvia?

        "Lueppa joskus huviksesi New Age kirja, jossa käsitellään aihetta"

        On luettu, ja ostinkin niitä joskus. Ajan myötä tulin järkiini ja laitoin kaikki paperinkeräykseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lueppa joskus huviksesi New Age kirja, jossa käsitellään aihetta"

        On luettu, ja ostinkin niitä joskus. Ajan myötä tulin järkiini ja laitoin kaikki paperinkeräykseen.

        Mitäs kirjoja luit?

        Niitähän lienee jo tuhansia, sellainen hörhö olet siis sinäkin, ainakin ollut joskus, tämäpä mielenkiintoista.

        Sitten iski nihilismi(kö)?

        Millään ei ole mitään merkitystä, ainakin reinkarnaatiossa kaikella on merkitystä, vaikka jotenkin onnistut näkemään asiat toisin.

        Jos nyt synnyn tänne uudelleen, niin pitäskös ehkä vähän miettiä nykyistä elämää sen kannalta, että jatkossakin olisi yhtä mukavaa, tai yhtä kauheeta, motivoisiko se yrittämään enemmän?

        Omien lastensa kannalta sitä tietenkin haluaa, että maailmasta tulisi parempi paikka, jos tosin yritämme tehdä maailmasta liiankin hyvän, saatamme ampua itseämme jalkaan, jos ihmiset tylsistyvät liikaa, masentuvat, jos kaikki on jo liiankin helppoa, tarvitsemme haasteitakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Lueppa joskus huviksesi New Age kirja, jossa käsitellään aihetta"

        On luettu, ja ostinkin niitä joskus. Ajan myötä tulin järkiini ja laitoin kaikki paperinkeräykseen.

        Tulit siis ns. uskoon, tiedeuskoon, ja nyt taistelet vääräuskoisia vastaan?

        Aina tarvitaan kritiikkiä, mutta taidetaan pyöriä aiheen ympärillä, kuten viimeiset 20 edellistäkin vuotta täällä on tehty, samat asiat toistuu, samat kritiikit yms. yms.

        Tämä maailma ei taida vaan olla vielä(kään) valmis kuulemaan totuutta, miksi pilata hyvä tarina sillä?

        Erilaisuus piristää, vaikka oliskin vähän höpöhöpösatua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulit siis ns. uskoon, tiedeuskoon, ja nyt taistelet vääräuskoisia vastaan?

        Aina tarvitaan kritiikkiä, mutta taidetaan pyöriä aiheen ympärillä, kuten viimeiset 20 edellistäkin vuotta täällä on tehty, samat asiat toistuu, samat kritiikit yms. yms.

        Tämä maailma ei taida vaan olla vielä(kään) valmis kuulemaan totuutta, miksi pilata hyvä tarina sillä?

        Erilaisuus piristää, vaikka oliskin vähän höpöhöpösatua.

        Ajattelin huomenna ryhtyä höpsistiksi. Vaihtelu pitää näes virkeänä.


    • Anonyymi

      Teillä on nyt jälleensyntymisen idea kateissa. Pohjimmiltaan sillä tarkoitetaan sitä, että ihmisessä oleva energia vaihtaa olomuotoaan, ja siirtyy takaisin luonnon kiertokulkuun. Maapallon energiamäärä on vakio. Tänne ei tule, eikä täältä poistu alkuaineita, joista kaikki elollinen muodostuu. Kun tuhkasi haudataan, vieressä oleva puu käyttää sen ravinnokseen ja ”sinusta” tulee omenankukka. Ihminen syö omenan, ja käyttää siitä tulevan energian siittiöntuotantoon. Ihminen hedelmöittää toisen, ja kas niin, osa energiastasi on jälleen ihmisen olomuodossa.

      Vanhoja kirjoituksia ei pidä ottaa kirjaimellisesti, kaikki on vertauskuvaa. Ihmisiä ainoastaan ohjataan käyttäytymään hyvin, koska se on edullisinta kaikille ihmisille.

    • Anonyymi

      Jälleensyntymäusko on itse asiassa kaikkein lähimpänä tieteellisiä faktoja, kun verrataan sitä muihin valtauskontoihin. Jälleensyntymisoppi näkee ajan syklisenä, eli kiertokulkuna eikä suorana aikajanana. Energian määrä on vakio, eli kaikki täällä ollut elävä on edelleen olemassa - jossain muodossa. Se voi olla kivettyneenä kallioperään tai jatkuvassa liikkeessä.

      • Anonyymi

        Vaikka jälleensyntymäusko olisi lähempänä tieteellisiä faktoja kuin jotkut muut valtauskonnot, sillä ei ole tieteellistä perustaa. Jokainen uskonto ja uskomusjärjestelmä käsittelee ihmisen olemassaolon tarkoitusta, maailmankaikkeuden alkuperää ja muita metafyysisiä kysymyksiä eri tavoilla, ja niitä ei voida vertailla tieteellisten faktojen perusteella.

        Uskonnot ovat yksilöllisiä ja henkilökohtaisia ​​kokemuksia, jotka perustuvat uskoon ja vakaumukseen. Tästä syystä on vaikea verrata uskontoja toisiinsa tieteellisistä näkökulmista, koska ne perustuvat erilaisiin uskomuksiin ja arvoihin.


    • Anonyymi

      Tiede ei kykene vastaamaan ihmisen olemassaolon tarkoitukseen. Joten miten uskontojakaan voidaan tarkastella tieteellisten faktojen pohjalta?

      Ainoastaan psykologia pystyy vastaamaan siihen, miten ja miksi uskonnot ovat syntyneet. Jokaiselle uskonnolle on yhteistä se, että ne ohjaavat ihmisiä käyttäytymään niin, ettei kuoleman jälkeen tarvitse hävetä ja kärsiä. Käytännössähän se yrittää ohjailla ihmisiä hyvyyteen TÄSSÄ elämässä, mutta kun auktoriteetiksi otetaan tuntematon kuolema ja jumala, ja päämääräksi ikuinen elämä, on painoarvo suurempi.

      • Anonyymi

        Niin, tiede ei taida ottaa oikein kantaa siihen, onko tässä olemassa olossamme mitään järkeä, vaikka tiede palvoo järkeä ylimpänä jumalanaan.

        Huvittavaa. tai surullista.

        Tiede voi tehdä ihmisestä liian rajoittuneen, joka sulkee mielensä kaikelta, mitä tiede ei kykene selittämään, eräänlainen vamma sekin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, tiede ei taida ottaa oikein kantaa siihen, onko tässä olemassa olossamme mitään järkeä, vaikka tiede palvoo järkeä ylimpänä jumalanaan.

        Huvittavaa. tai surullista.

        Tiede voi tehdä ihmisestä liian rajoittuneen, joka sulkee mielensä kaikelta, mitä tiede ei kykene selittämään, eräänlainen vamma sekin.

        Tiede ja tieto itsessään eivät tee ihmistä rajoittuneeksi tai sulje hänen mieltään kaikelta, mitä tiede ei kykene selittämään. Tiede on pikemminkin menetelmä, joka auttaa meitä ymmärtämään ja selittämään luonnonlakeja ja ilmiöitä. Tieteellinen tieto voi auttaa meitä näkemään maailman monimutkaisuuden ja monimuotoisuuden, ja se voi johtaa uusiin oivalluksiin ja ajatuksiin.

        On tärkeää muistaa, että tiede ei ole ainoa tapa ymmärtää maailmaa, eikä se voi selittää kaikkea. On olemassa monia muita tapoja saada tietoa ja ymmärrystä, kuten kokemus, taidot, tunneäly ja taide. Jokainen meistä voi löytää oman tapansa ymmärtää maailmaa, ja hyväksyä, että on monia asioita, joita emme vielä tiedä tai ymmärrä.


    • Anonyymi

      Laimee kahvi onkin hirvittävintä moskaa.

    • Anonyymi

      Tiede ei oikeastaan pysty vastaamaan kysymykseen ”miksi”, ja hyvin rajallisesti kysymykseen ”miten”. Esimerkiksi avaruus on vielä totaalinen mysteeri.

      Ihminen on ainoa olento maapallolla, joka pystyy kysymään ”miksi”. Muut nisäkkäät ja eliöt eivät siitä piittaa, ne elävät biologian saneleman kohtalon mukaan kunnes kuolevat. Lopulta ihminen tekee ihan samaa.

      • Anonyymi

        Falsum taas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Falsum taas.

        Kuoleman jälkeen se selviää viimeistään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuoleman jälkeen se selviää viimeistään.

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho.

        Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään.



        Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.


        Tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen kehoon, joka vastaa hänen tietoisuuttaan.



        Vuonna 553 jKr. 165 kirkon virkamiestä tuomitsi reinkarnaation. Sitä ennen se oli ollut kristillinen perusopetus.
        Reinkarnaatio on tosiasia. Se, että se ei enää ole osa nykypäivän kristillistä uskomusta, johtuu yhdestä vallanhimoisesta naisesta, joka poistatti kaikki viittaukset reinkarnaatioon varhaisesta Raamatusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho.

        Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään.



        Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.


        Tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen kehoon, joka vastaa hänen tietoisuuttaan.



        Vuonna 553 jKr. 165 kirkon virkamiestä tuomitsi reinkarnaation. Sitä ennen se oli ollut kristillinen perusopetus.
        Reinkarnaatio on tosiasia. Se, että se ei enää ole osa nykypäivän kristillistä uskomusta, johtuu yhdestä vallanhimoisesta naisesta, joka poistatti kaikki viittaukset reinkarnaatioon varhaisesta Raamatusta.

        Monet lapset muistavat edellistä elämää melkein viisivuotiaaksi asti. Vanhempien mielestä se on lasten fantasiaa. Myöhemmässä iässä tuo muisto menneestä elämästä poistuu. Mutta muutamilla aikuisilla se säilyy.


      • Anonyymi

        Ajatus sielun jälleensyntymisestä oli kristinuskossa elossa aina Konstantinopolissa 6. vuosisadalla jKr. pidettyyn kristillisen kirkon 5. ekumeeniseen konsiiliin asti.

        Syynä lakkauttamiseen oli keisari Justinianuksen painostuksesta annettu paavin määräys. Kun kristinuskosta tuli useiden vuosisatojen vainon jälkeen Rooman valtakunnan virallinen uskonto, siitä päätettiin tehdä yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpi. Tuon ajan ideologit uskoivat, että jos ihmiset tietäisivät, että heillä on enemmän kuin yksi elämä, he voisivat rentoutua. Tässä mielessä "kertakäyttöelämän" käsite, jonka jälkeen on joko ikuinen helvetti tai ikuinen paratiisi, vaikutti heistä käytännöllisemmältä. Poliitikkojen tarkoituksena oli, että tämä kannustaisi ihmisiä noudattamaan lakia. Sen vuoksi Raamatusta poistettiin monia tekstejä, jotka sisälsivät ajatuksen uudestisyntymisestä.

        Mutta jo niistä harvoista epäsuorista lauseista, jotka ovat jäljellä, voidaan nähdä, että Kristuksen seuraajat tunsivat jälleensyntymisen ajatuksen. Kun opetuslapset eräänä päivänä kohtasivat sokean miehen Jeesuksen seurassa, he kysyivät: kenen synneistä häntä rangaistiin synnynnäisellä sokeudella - hänen omista vai hänen vanhempiensa synneistä? Kysymys itsessään viittaa siihen, että jotkin synnit tehtiin ennen kuin sielu syntyi tähän ruumiiseen. Se tarkoittaa, että sielu on elänyt jossain toisessa ruumiissa aiemmin, ja tässä uudessa ruumiissa se niittää edellisessä elämässä tekemiensä tekojen hedelmiä. Jos Kristus olisi pitänyt tällaisia ajatuksia harhaoppisuutena, hän olisi kumonnut ne heti. Mutta hän ei tehnyt niin, vaan yksinkertaisesti palautti hänen näkönsä ja sanoi, että tämä mies oli syntynyt sokeana, jotta Herran teot tapahtuisivat hänessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus sielun jälleensyntymisestä oli kristinuskossa elossa aina Konstantinopolissa 6. vuosisadalla jKr. pidettyyn kristillisen kirkon 5. ekumeeniseen konsiiliin asti.

        Syynä lakkauttamiseen oli keisari Justinianuksen painostuksesta annettu paavin määräys. Kun kristinuskosta tuli useiden vuosisatojen vainon jälkeen Rooman valtakunnan virallinen uskonto, siitä päätettiin tehdä yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpi. Tuon ajan ideologit uskoivat, että jos ihmiset tietäisivät, että heillä on enemmän kuin yksi elämä, he voisivat rentoutua. Tässä mielessä "kertakäyttöelämän" käsite, jonka jälkeen on joko ikuinen helvetti tai ikuinen paratiisi, vaikutti heistä käytännöllisemmältä. Poliitikkojen tarkoituksena oli, että tämä kannustaisi ihmisiä noudattamaan lakia. Sen vuoksi Raamatusta poistettiin monia tekstejä, jotka sisälsivät ajatuksen uudestisyntymisestä.

        Mutta jo niistä harvoista epäsuorista lauseista, jotka ovat jäljellä, voidaan nähdä, että Kristuksen seuraajat tunsivat jälleensyntymisen ajatuksen. Kun opetuslapset eräänä päivänä kohtasivat sokean miehen Jeesuksen seurassa, he kysyivät: kenen synneistä häntä rangaistiin synnynnäisellä sokeudella - hänen omista vai hänen vanhempiensa synneistä? Kysymys itsessään viittaa siihen, että jotkin synnit tehtiin ennen kuin sielu syntyi tähän ruumiiseen. Se tarkoittaa, että sielu on elänyt jossain toisessa ruumiissa aiemmin, ja tässä uudessa ruumiissa se niittää edellisessä elämässä tekemiensä tekojen hedelmiä. Jos Kristus olisi pitänyt tällaisia ajatuksia harhaoppisuutena, hän olisi kumonnut ne heti. Mutta hän ei tehnyt niin, vaan yksinkertaisesti palautti hänen näkönsä ja sanoi, että tämä mies oli syntynyt sokeana, jotta Herran teot tapahtuisivat hänessä.

        Fysiologian kannalta aineenvaihdunnan ansiosta kaikki kehon solut uusiutuvat täysin seitsemässä vuodessa, ja joka seitsemäs vuosi löydämme itsemme kehosta, joka on luotu uusista elementeistä. Tätä kutsutaan sisäiseksi jälleensyntymiseksi samassa kehossa. Ja jälleensyntyminen kehosta toiseen siirtymisen prosessina on yksinkertaisesti sisäisen jälleensyntymisen luonnollinen jatke.


      • Anonyymi

        Seuraava kehomme riippuu myös karmastamme.
        Karma on siis seurauksen laki tai syy-yhteyden laki, moraalisen vastuun laki, joka osoittaa, miten tietoisuus ja aine ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Karkealla fysikaalisella tasolla tämä laki ilmenee Newtonin kolmantena energian säilymislakina. Hienovaraisemmalla tasolla se on moraalisen vastuun laki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seuraava kehomme riippuu myös karmastamme.
        Karma on siis seurauksen laki tai syy-yhteyden laki, moraalisen vastuun laki, joka osoittaa, miten tietoisuus ja aine ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Karkealla fysikaalisella tasolla tämä laki ilmenee Newtonin kolmantena energian säilymislakina. Hienovaraisemmalla tasolla se on moraalisen vastuun laki.

        Jälleensyntymä ja Raamattu on tamperelaisen näyttelijä ohjaaja Seppo Heinolan toinen teos. Aiheena on nyt paljon kiistelty jälleensyntymäoppi: Sisältyykö se Raamattuun ja onko oppia alkukirkossa opetettu vai ei? Heinolan mukaan alkukristillisyys on ollut luonteeltaan paljon salatumpaa ja gnostilaisempaa kuin tähän asti on myönnetty. Raamattu on hänestä myös täynnä rikasta symboliikkaa, numerologiaa, astronomiaa, astrologiaa ja jännittäviä salakirjoituksia; ratkaisunsa saakin mm. kuuluisa 'pedon luvun' arvoitus. Jälleensyntymä ja Raamattu on rohkea kirja. Kaunistelematta se paljastaa alkukirkon oppiriidat, toisuskoisten vainot, kidutukset ja teloitukset sekä hyytävien noitavainojen syyt. Jälleensyntymä ja Raamattu kuuluu jokaisen kristinuskon historiasta ja sen salaisuuksista kiinnostuneen lukijan käteen.

        https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3417906


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jälleensyntymä ja Raamattu on tamperelaisen näyttelijä ohjaaja Seppo Heinolan toinen teos. Aiheena on nyt paljon kiistelty jälleensyntymäoppi: Sisältyykö se Raamattuun ja onko oppia alkukirkossa opetettu vai ei? Heinolan mukaan alkukristillisyys on ollut luonteeltaan paljon salatumpaa ja gnostilaisempaa kuin tähän asti on myönnetty. Raamattu on hänestä myös täynnä rikasta symboliikkaa, numerologiaa, astronomiaa, astrologiaa ja jännittäviä salakirjoituksia; ratkaisunsa saakin mm. kuuluisa 'pedon luvun' arvoitus. Jälleensyntymä ja Raamattu on rohkea kirja. Kaunistelematta se paljastaa alkukirkon oppiriidat, toisuskoisten vainot, kidutukset ja teloitukset sekä hyytävien noitavainojen syyt. Jälleensyntymä ja Raamattu kuuluu jokaisen kristinuskon historiasta ja sen salaisuuksista kiinnostuneen lukijan käteen.

        https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3417906

        Sieluja syntyy uudelleen paitsi maapallolle myös muille planeetoille ja muihin universumeihin, joita on lukemattomia. Muinaisten tekstien mukaan juuri näin tapahtuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sieluja syntyy uudelleen paitsi maapallolle myös muille planeetoille ja muihin universumeihin, joita on lukemattomia. Muinaisten tekstien mukaan juuri näin tapahtuu.

        Kaikkiin elämänmuotoihin liittyy eriasteista vankeutta tässä aineellisessa, vankilamaisessa maailmassa. Ihmisen asuttama taso on kuitenkin erityinen. Raamatun mukaan ihminen hallitsee kaikkia muita eläviä olentoja tällä planeetalla. Sana "hallita" ei kuitenkaan tarkoita, että hänellä olisi oikeus riistää ketään tai tehdä väkivaltaa, mutta se viittaa erityiseen tehtävään.
        Mitä erikoista ihmisen elämänmuodossa on? Ihmismuoto on ainoa, joka voi palvella meitä tienä ulos tästä uudestisyntymien noidankehästä. Tämä tarkoittaa, että sielu voi päästä pois tästä uudelleen syntymän ja kuoleman kehästä, kun se on ihmiskehossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikkiin elämänmuotoihin liittyy eriasteista vankeutta tässä aineellisessa, vankilamaisessa maailmassa. Ihmisen asuttama taso on kuitenkin erityinen. Raamatun mukaan ihminen hallitsee kaikkia muita eläviä olentoja tällä planeetalla. Sana "hallita" ei kuitenkaan tarkoita, että hänellä olisi oikeus riistää ketään tai tehdä väkivaltaa, mutta se viittaa erityiseen tehtävään.
        Mitä erikoista ihmisen elämänmuodossa on? Ihmismuoto on ainoa, joka voi palvella meitä tienä ulos tästä uudestisyntymien noidankehästä. Tämä tarkoittaa, että sielu voi päästä pois tästä uudelleen syntymän ja kuoleman kehästä, kun se on ihmiskehossa.

        Kehomme on kuori, joka voi saada äärettömän monenlaisia muotoja. Jos hyväksymme muuttumattomana totuutena sen, että ihmisen todellinen olemus on sielu ja keho on vain kuori tai vaate, on helppo ymmärtää, että vaihdamme kehoa siirtyessämme elämästä toiseen, kuten vaihdamme pukua sen mukaan, mitä toimintoja kulloinkin on suoritettava. Jos on mahdollista vaihtaa kehoa, se tarkoittaa, että kuolema ei ole mitään muuta kuin vaatteiden vaihtoa. Me yksinkertaisesti riisumme yhden vaatteen ja puemme toisen päälle. Energian säilymislain mukaan energiaa ei luoda eikä tuhota, se vain muuttuu muodosta toiseen. Vaikka kehomme siis muuttuu lapsuudesta nuoruuteen ja nuoruudesta vanhuuteen, jokin meissä pysyy muuttumattomana. Tuo jokin on sielu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kehomme on kuori, joka voi saada äärettömän monenlaisia muotoja. Jos hyväksymme muuttumattomana totuutena sen, että ihmisen todellinen olemus on sielu ja keho on vain kuori tai vaate, on helppo ymmärtää, että vaihdamme kehoa siirtyessämme elämästä toiseen, kuten vaihdamme pukua sen mukaan, mitä toimintoja kulloinkin on suoritettava. Jos on mahdollista vaihtaa kehoa, se tarkoittaa, että kuolema ei ole mitään muuta kuin vaatteiden vaihtoa. Me yksinkertaisesti riisumme yhden vaatteen ja puemme toisen päälle. Energian säilymislain mukaan energiaa ei luoda eikä tuhota, se vain muuttuu muodosta toiseen. Vaikka kehomme siis muuttuu lapsuudesta nuoruuteen ja nuoruudesta vanhuuteen, jokin meissä pysyy muuttumattomana. Tuo jokin on sielu.

        Sielu (élan vital) etsii onnea, halujen täyttymistä. Tässä pyrkimyksessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme erilaisia elämänmuotoja, havaitsemme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ohjaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja aaltoilee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla tasaisesti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineesta vääristyneen tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, äly, mieli ja aistit.

        Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

        IHMISELÄMÄ tarjoaa optimaaliset olosuhteet VAPAAN TAHDON ilmenemiselle. Mutta tätä VAPAUTTAA VOIVAT RAJOITTAA MENNEIDEN TEKOJEN - aiemmin tehtyjen VALINTOJEN - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jokin kokemus? Vastaus on KARMA, syyn ja seurauksen laki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielu (élan vital) etsii onnea, halujen täyttymistä. Tässä pyrkimyksessään se ruumiillistuu erilaisiin kehoihin ja elämänmuotoihin, kunnes se syntyy ihmiskehoon. Jos tarkastelemme erilaisia elämänmuotoja, havaitsemme tietoisuuden asteittaisen kehittymisen, tunteiden ja havaintojen kehittymisen sekä vapaan tahdon ilmaisemisen. Mikä ohjaa evoluutiota? Tietoisuus. Kaikki kumpuaa tietoisuudesta. Elämän olosuhteiden ja itse kehon havaitseminen on mahdollista tietoisuuden ansiosta.

        Kuun heijastuminen vesistön pinnalla auttaa meitä ymmärtämään tämän. Kun vesi aaltoilee, heijastus värähtelee ja aaltoilee aaltojen mukana. Kuu itse loistaa taivaalla tasaisesti ja liikkumattomana. Myös sielu loistaa henkisestä sijainnistaan (ajan ja avaruuden tuolla puolen), joka heijastuu aineesta vääristyneen tietoisuuden kautta ruumiillisen olemassaolon vaihtelevissa olosuhteissa. Keho on sielun harhojen biologinen ilmentymä. Kehon synnyttää itseilmaisu, joka perustuu väärään käsitykseen itsestä, hienovaraisesta karkeaan, kerros kerrokselta: ego, äly, mieli ja aistit.

        Sielu itsessään on hienovarainen, tietoinen tarkkailija, joka valaisee ja elävöittää tietoisuudella kehon aineellisia kuoria kokemalla ruumiillisen olemassaolon.

        IHMISELÄMÄ tarjoaa optimaaliset olosuhteet VAPAAN TAHDON ilmenemiselle. Mutta tätä VAPAUTTAA VOIVAT RAJOITTAA MENNEIDEN TEKOJEN - aiemmin tehtyjen VALINTOJEN - seuraukset. Miksi meidät pakotetaan vastoin tahtoamme kokemaan jokin kokemus? Vastaus on KARMA, syyn ja seurauksen laki.

        Länsimaissa ihmiset samaistavat sielun ja mielen. Emme ole tästä samaa mieltä. ...sielu on mielen valtias. Mieli on vain välittäjä, jonka kautta sielu on vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa. ... Aineellisessa maailmassa sielu on ulkokuoren peitossa. Keho on eräänlainen ulkovaate. Sielu on ikään kuin kääritty karkeaan ja hienojakoiseen kehoon. Nämä annetaan sielulle joksikin aikaa. Kun sielun todellinen elämä ei ilmene, vain mieli ja aistit ovat aktiivisia ja peittävät sielun molekyylisellä aineella. Ihmisen todellinen olemus on kuitenkin sielussa.


        Jos aasialainen kysyy minulta, mikä Eurooppa on, minun on pakko vastata: 'Se on se osa maailmaa, jossa ihmiset ovat pakkomielteisiä sen fantastisen ajatuksen suhteen, että ihminen on luotu tyhjästä ja että häntä ei ole ollut olemassa ennen hänen nykyistä syntymäänsä'."" A. Schopenhauer

        ...

        Jo antiikin kreikkalainen filosofi Parmenides väitti, että jos jokin on olemassa, se on aina olemassa*. Kaikki voidaan kyseenalaistaa paitsi yksi ilmeinen totuus: olen olemassa, ja siksi olen Parmenideen mukaan ollut olemassa aina enkä lakkaa olemasta tulevaisuudessa. ..
        Viittaus Parmenidekseen tuskin vakuuttaa ketään enää, mutta ajatus on tarpeeksi looginen, jotta ihmiset palaavat siihen yhä uudelleen ja uudelleen. Jos on olemassa aineen säilymislaki ja energian säilymislaki, miksi ei voi olla tietoisuuden säilymislakia? Monet muinaisina aikoina löydetyistä laeista on löydetty uudelleen vasta nyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Länsimaissa ihmiset samaistavat sielun ja mielen. Emme ole tästä samaa mieltä. ...sielu on mielen valtias. Mieli on vain välittäjä, jonka kautta sielu on vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa. ... Aineellisessa maailmassa sielu on ulkokuoren peitossa. Keho on eräänlainen ulkovaate. Sielu on ikään kuin kääritty karkeaan ja hienojakoiseen kehoon. Nämä annetaan sielulle joksikin aikaa. Kun sielun todellinen elämä ei ilmene, vain mieli ja aistit ovat aktiivisia ja peittävät sielun molekyylisellä aineella. Ihmisen todellinen olemus on kuitenkin sielussa.


        Jos aasialainen kysyy minulta, mikä Eurooppa on, minun on pakko vastata: 'Se on se osa maailmaa, jossa ihmiset ovat pakkomielteisiä sen fantastisen ajatuksen suhteen, että ihminen on luotu tyhjästä ja että häntä ei ole ollut olemassa ennen hänen nykyistä syntymäänsä'."" A. Schopenhauer

        ...

        Jo antiikin kreikkalainen filosofi Parmenides väitti, että jos jokin on olemassa, se on aina olemassa*. Kaikki voidaan kyseenalaistaa paitsi yksi ilmeinen totuus: olen olemassa, ja siksi olen Parmenideen mukaan ollut olemassa aina enkä lakkaa olemasta tulevaisuudessa. ..
        Viittaus Parmenidekseen tuskin vakuuttaa ketään enää, mutta ajatus on tarpeeksi looginen, jotta ihmiset palaavat siihen yhä uudelleen ja uudelleen. Jos on olemassa aineen säilymislaki ja energian säilymislaki, miksi ei voi olla tietoisuuden säilymislakia? Monet muinaisina aikoina löydetyistä laeista on löydetty uudelleen vasta nyt.

        Onko uskomuksilla sielun ikuisuudesta käytännön arvoa? Vastaus on ilmeinen: niillä, jotka elävät sielun ikuisuuden käsityksestä käsin, on paljon paremmat mahdollisuudet elää tämä elämä arvokkaasti ja ilman pelkoa sen jatkumisesta tulevaisuudessa kuin niillä, jotka lähtevät liikkeelle elämän "kertakäyttöisyyden" todistamattomasta hypoteesista. Kaukaisen tulevaisuuden ajattelematta jättäminen on älyllistä lyhytnäköisyyttä, merkki mielen heikkoudesta. Intuitiivinen oivallus sielun ikuisuudesta on ihmiselle luontainen. Todella kaukonäköinen ihminen elää yrittämättä tukahduttaa olemisen ikuisuuden tunnetta. Viisaimmat ihmiset kautta aikojen ovat pyrkineet kehittämään tätä aistia itsessään ja löytäneet siten onnen, rohkeuden ja pelottomuuden. Sama pragmaattinen todiste pätee myös ihmiskunnan historian mittakaavassa: ikuisen sielun olemassaolon kieltäminen ja yritykset rakentaa maanpäällinen paratiisi ilman Jumalaa - länsimaisen sivilisaation noin kaksisataa vuotta sitten valistuksen aikana aloittama kokeilu - veivät koko maapallon ekologisen katastrofin partaalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko uskomuksilla sielun ikuisuudesta käytännön arvoa? Vastaus on ilmeinen: niillä, jotka elävät sielun ikuisuuden käsityksestä käsin, on paljon paremmat mahdollisuudet elää tämä elämä arvokkaasti ja ilman pelkoa sen jatkumisesta tulevaisuudessa kuin niillä, jotka lähtevät liikkeelle elämän "kertakäyttöisyyden" todistamattomasta hypoteesista. Kaukaisen tulevaisuuden ajattelematta jättäminen on älyllistä lyhytnäköisyyttä, merkki mielen heikkoudesta. Intuitiivinen oivallus sielun ikuisuudesta on ihmiselle luontainen. Todella kaukonäköinen ihminen elää yrittämättä tukahduttaa olemisen ikuisuuden tunnetta. Viisaimmat ihmiset kautta aikojen ovat pyrkineet kehittämään tätä aistia itsessään ja löytäneet siten onnen, rohkeuden ja pelottomuuden. Sama pragmaattinen todiste pätee myös ihmiskunnan historian mittakaavassa: ikuisen sielun olemassaolon kieltäminen ja yritykset rakentaa maanpäällinen paratiisi ilman Jumalaa - länsimaisen sivilisaation noin kaksisataa vuotta sitten valistuksen aikana aloittama kokeilu - veivät koko maapallon ekologisen katastrofin partaalle.

        Toisin sanoen tietoisuus, joka kieltää ikuisen sielun olemassaolon, on luonteeltaan tuhoisa. Motto "Meidän jälkeemme vaikka vedenpaisumus" on vaarallinen paitsi jälkeläisillemme, jotka tuomitsemme pyytämättä aiheuttamaamme vedenpaisumukseen, myös ennen kaikkea meille itsellemme, koska "vedenpaisumus" tulee yleensä paljon nopeammin kuin ennustamme.



        Mutta onko mahdollista todistaa sielun olemassaolo? Se riippuu siitä, mitä pidämme todisteena. Voimmeko esimerkiksi todistaa mielen olemassaolon? Kuka on nähnyt mielen? Kuka on koskenut siihen? Mieli ei ole ymmärrettävissä logiikan tai fysiikan ja kemian menetelmien avulla. Sen tutkimiseen tarvitaan muita menetelmiä. Sama pätee ikuiseen sieluun: jokainen voi olla vakuuttunut sen olemassaolosta, mutta siihen on käytettävä erityisiä menetelmiä. Tällä hetkellä tietoisuutemme on täysin keskittynyt kehoon. Sielun luonteen voi ymmärtää vain se, jonka tietoisuus on suuntautunut sisäänpäin. Siksi filosofit murskaavat keihäänsä väittelemällä sielun luonteesta, joogit vajoavat mystiseen transsiin ja uskovaiset yrittävät pestä sydämensä katumuksen kyynelillä. Toisin sanoen ihmisille, joiden mieli on puhdistettu lupauksilla, meditaatiolla, rukouksella ja katumuksella, sielun olemassaolo tuntuu itsestään selvältä - heille se ei ole uskon asia vaan todellinen hengellinen kokemus.





        Toisten mielestä sielun olemassaolo jää todistamattomaksi hypoteesiksi, vaikka empiirinen todistusaineisto olisi ylivoimainen, sillä sielu kuuluu niihin kategorioihin, joiden olemassaoloa on vaikea todistaa puhtaasti tieteellisellä laitteistolla, joka on sovitettu ulkoisten kohteiden tutkimiseen.



        Voimme selvästi nähdä, että ihmisen minuus on pysyvä. Kaikki, mihin samaistumme - kehomme, mielemme, ympäristömme - muuttuu jatkuvasti. Jos meidän

        "minä" muuttuisi heidän mukanaan, emme huomaisi muutoksia, emmekä varmasti kokisi niitä niin traagisina. Jotta voisit havaita jonkin liikkuvan, sinun on oltava itse hiljaa: kun olemme lentokoneessa, emme tunne lentokoneen liikettä. Ihmisen keho ja mieli muuttuvat jatkuvasti: olimme vauva, sitten lapsi, teini-ikäinen, nuori mies, aikuinen. Mutta on olemassa jokin kiinteä vertailupiste, josta käsin havaitsemme kaikki nämä muutokset. Jotenkin, jollain ihmeellä, minämme pysyy muuttumattomana kaikkien näiden muutosten aikana. Mikä takaa minäkäsityksemme pysyvyyden tai jatkuvuuden? Tällä pysyvyydellä on oltava jokin todellisuuspohja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisin sanoen tietoisuus, joka kieltää ikuisen sielun olemassaolon, on luonteeltaan tuhoisa. Motto "Meidän jälkeemme vaikka vedenpaisumus" on vaarallinen paitsi jälkeläisillemme, jotka tuomitsemme pyytämättä aiheuttamaamme vedenpaisumukseen, myös ennen kaikkea meille itsellemme, koska "vedenpaisumus" tulee yleensä paljon nopeammin kuin ennustamme.



        Mutta onko mahdollista todistaa sielun olemassaolo? Se riippuu siitä, mitä pidämme todisteena. Voimmeko esimerkiksi todistaa mielen olemassaolon? Kuka on nähnyt mielen? Kuka on koskenut siihen? Mieli ei ole ymmärrettävissä logiikan tai fysiikan ja kemian menetelmien avulla. Sen tutkimiseen tarvitaan muita menetelmiä. Sama pätee ikuiseen sieluun: jokainen voi olla vakuuttunut sen olemassaolosta, mutta siihen on käytettävä erityisiä menetelmiä. Tällä hetkellä tietoisuutemme on täysin keskittynyt kehoon. Sielun luonteen voi ymmärtää vain se, jonka tietoisuus on suuntautunut sisäänpäin. Siksi filosofit murskaavat keihäänsä väittelemällä sielun luonteesta, joogit vajoavat mystiseen transsiin ja uskovaiset yrittävät pestä sydämensä katumuksen kyynelillä. Toisin sanoen ihmisille, joiden mieli on puhdistettu lupauksilla, meditaatiolla, rukouksella ja katumuksella, sielun olemassaolo tuntuu itsestään selvältä - heille se ei ole uskon asia vaan todellinen hengellinen kokemus.





        Toisten mielestä sielun olemassaolo jää todistamattomaksi hypoteesiksi, vaikka empiirinen todistusaineisto olisi ylivoimainen, sillä sielu kuuluu niihin kategorioihin, joiden olemassaoloa on vaikea todistaa puhtaasti tieteellisellä laitteistolla, joka on sovitettu ulkoisten kohteiden tutkimiseen.



        Voimme selvästi nähdä, että ihmisen minuus on pysyvä. Kaikki, mihin samaistumme - kehomme, mielemme, ympäristömme - muuttuu jatkuvasti. Jos meidän

        "minä" muuttuisi heidän mukanaan, emme huomaisi muutoksia, emmekä varmasti kokisi niitä niin traagisina. Jotta voisit havaita jonkin liikkuvan, sinun on oltava itse hiljaa: kun olemme lentokoneessa, emme tunne lentokoneen liikettä. Ihmisen keho ja mieli muuttuvat jatkuvasti: olimme vauva, sitten lapsi, teini-ikäinen, nuori mies, aikuinen. Mutta on olemassa jokin kiinteä vertailupiste, josta käsin havaitsemme kaikki nämä muutokset. Jotenkin, jollain ihmeellä, minämme pysyy muuttumattomana kaikkien näiden muutosten aikana. Mikä takaa minäkäsityksemme pysyvyyden tai jatkuvuuden? Tällä pysyvyydellä on oltava jokin todellisuuspohja.

        Tieteen kehitys vain vahvistaa aineen muuttuvuutta. Nykyaikainen lääketiede on havainnut, että noin seitsemässä vuodessa koko kehomme muuttuu molekyylitasolla, eli joka seitsemäs vuosi saamme täysin uuden kehon. Mutta minämme pysyy muuttumattomana. Jotkut ihmiset, jotka tunnustavat aineen vaihtelevuuden, saattavat väittää, että egomme pysyvyys varmistetaan esimerkiksi aivojen rakenteen pysyvyydellä, sillä aivoilla on rakenteellisia itsetuotantomekanismeja. Roger Penrose, yksi merkittävimmistä teoreettisista fyysikoista, joka tutkii muun muassa tietoisuuden luonnetta, sanoo tästä kirjassaan Shadows of the Mind seuraavaa:

        Suuri osa kehomme ja aivomme muodostavasta aineesta uudistuu jatkuvasti - vain niiden rakenteet pysyvät muuttumattomina. Lisäksi aine itsessään näyttää olevan ohimenevää, koska se voi muuttua muodosta toiseen... Materia itsessään on siis jotakin epämääräistä ja katoavaa, joten on järkevää olettaa, että ihmisen minuuden pysyvyys saattaa liittyä enemmän mallien säilymiseen kuin varsinaisiin ainehiukkasiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tieteen kehitys vain vahvistaa aineen muuttuvuutta. Nykyaikainen lääketiede on havainnut, että noin seitsemässä vuodessa koko kehomme muuttuu molekyylitasolla, eli joka seitsemäs vuosi saamme täysin uuden kehon. Mutta minämme pysyy muuttumattomana. Jotkut ihmiset, jotka tunnustavat aineen vaihtelevuuden, saattavat väittää, että egomme pysyvyys varmistetaan esimerkiksi aivojen rakenteen pysyvyydellä, sillä aivoilla on rakenteellisia itsetuotantomekanismeja. Roger Penrose, yksi merkittävimmistä teoreettisista fyysikoista, joka tutkii muun muassa tietoisuuden luonnetta, sanoo tästä kirjassaan Shadows of the Mind seuraavaa:

        Suuri osa kehomme ja aivomme muodostavasta aineesta uudistuu jatkuvasti - vain niiden rakenteet pysyvät muuttumattomina. Lisäksi aine itsessään näyttää olevan ohimenevää, koska se voi muuttua muodosta toiseen... Materia itsessään on siis jotakin epämääräistä ja katoavaa, joten on järkevää olettaa, että ihmisen minuuden pysyvyys saattaa liittyä enemmän mallien säilymiseen kuin varsinaisiin ainehiukkasiin.

        Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.

        Joku saattaa vastustaa: "Ruumiin osalta kaikki on selvää, mutta mikä estää meitä olettamasta, että mieli tarkkailee mieltä itseään?". Sanotaanko, että yksi mielen osa, jonkinlainen superohjelma, ottaa tehtäväkseen tarkkailla muita mielen osia, sen sisällä toimivia ohjelmia?"." Katsotaanpa, missä määrin mielestä erillisen sielun käsitteen käyttöönotto on sopusoinnussa Occamin kuuluisan loogisen periaatteen kanssa, joka sanoo: "Uusia yksiköitä ei pitäisi ottaa käyttöön ilman äärimmäistä tarvetta." Toisin sanoen tämän käsitteen käyttöönoton oikeellisuuden osoittamiseksi on osoitettava, että tietoisuuden kaikkia ilmenemismuotoja ei voida täysin selittää sen hypoteesin perusteella, jonka mukaan tietoisuus on yksinkertaisesti ihmisen aivojen tuote.

        Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemassaolosta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa 'subjektia', 'minä', persoonallisen elementin kantajaa (verbistä am, 'liikkua', 'toimia'). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomista" tai "jakamatonta".




        Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Sielun atomimaisuus selittää siis jokaiselle elävälle olennolle ominaisen palautumattoman yksilöllisyyden: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana kokemuksenani. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku saattaa vastustaa: "Ruumiin osalta kaikki on selvää, mutta mikä estää meitä olettamasta, että mieli tarkkailee mieltä itseään?". Sanotaanko, että yksi mielen osa, jonkinlainen superohjelma, ottaa tehtäväkseen tarkkailla muita mielen osia, sen sisällä toimivia ohjelmia?"." Katsotaanpa, missä määrin mielestä erillisen sielun käsitteen käyttöönotto on sopusoinnussa Occamin kuuluisan loogisen periaatteen kanssa, joka sanoo: "Uusia yksiköitä ei pitäisi ottaa käyttöön ilman äärimmäistä tarvetta." Toisin sanoen tämän käsitteen käyttöönoton oikeellisuuden osoittamiseksi on osoitettava, että tietoisuuden kaikkia ilmenemismuotoja ei voida täysin selittää sen hypoteesin perusteella, jonka mukaan tietoisuus on yksinkertaisesti ihmisen aivojen tuote.

        Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemassaolosta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa 'subjektia', 'minä', persoonallisen elementin kantajaa (verbistä am, 'liikkua', 'toimia'). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomista" tai "jakamatonta".




        Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Sielun atomimaisuus selittää siis jokaiselle elävälle olennolle ominaisen palautumattoman yksilöllisyyden: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana kokemuksenani. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.

        Sielu levittää tietoisuuttaan koko kehoon, aivan kuten kukka levittää tuoksua ympärilleen. Upanishadeissa sanotaan, että sielu on kehossamme sydämen alueella (Prashna Upanishad, 3-6.) ja sieltä se levittää tietoisuuden energiaa pranan, elintärkeän ilman, virtauksen kautta koko kehoon. Sydämestä lähtee seitsemänkymmentäkaksi tuhatta kanavaa, nadia, joiden kautta kiertää prana, elinvoima (kiinalaisessa filosofiassa chi), jonka avulla sielu voi kokea koko aineellisen kehonsa ja hallita sitä. Kaikki pranan kiertokulun häiriöt aiheuttavat kehon vastaavan osan puutumisen ja lopulta surkastumisen. Ei ole sattumaa, että sydäntä eikä aivoja on aina pidetty elämän, tietoisuuden ja tunteiden lähteenä ja ihmisen haavoittuvimpana osana. "Bhagavad-gita (13:4) antaa toisen esimerkin: sielu, joka on yhdessä paikassa kuin aurinko, valaisee koko ruumiin tietoisuuden valolla. Tietoisuuden atomisuuden postulaatti selittää myös toisen tärkeän tosiasian - havaintomme eheyden. Kehon eri elimissä esiintyviä erilaisia tuntemuksia ei havaita erikseen, vaikka aivojen eri osat ovat vastuussa niistä. Koko kokemus kuuluu yhdelle "minulle". Tätä tosiasiaa on hyvin vaikea selittää, jos lähdemme siitä oletuksesta, että tietoisuus syntyy miljardien hermosolujen yhteisestä toiminnasta. Mikä niistä anastaa itselleen oikeuden olla yhden ainoan, koko kehoon ulottuvan "minä" kantaja?


        R. Penrose kirjoittaa tässä yhteydessä:

        Mitä siis on tietoisuus? En tietenkään tiedä, miten tietoisuus määritellään, enkä usko, että sitä kannattaa edes yrittää löytää (koska emme ymmärrä, mitä se tarkoittaa).

        Ja tämä tulee tietoisuuden alan suurimmalta asiantuntijalta! Toisin sanoen ymmärrämme paljon tässä elämässä, mutta paradoksaalisesti emme ymmärrä, mitä tarkoittaa "ymmärtää" tai esimerkiksi "tuntea, kokea". Edelleen Penrose kirjoittaa:

        Olen varma, että on mahdollista löytää fysikaalisesti pätevä käsitys tietoisuudesta, mutta uskon, että mikä tahansa määritelmä osoittautuu vääräksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.

        Sielu on elämänvoiman kipinä, joka on silmälle näkymätön. Se aktivoi kehon ja saa sen toimimaan, aivan kuten kuparijohdon läpi kulkeva sähkövirta kantaa suurta energiaa, vaikka se pysyykin näkymättömissä. Vaikka sielu on niin pieni, sillä on suuri voima hallita erilaisia ja erikokoisia aineellisia kehoja. Sielun voi havaita vain täydellinen mieli.

        "...Ikuisen sielun vaikutus tuntuu kehon jokaisessa kohdassa - se ilmenee tietoisuutena. Tietoisuuden läsnäolo todistaa sielun läsnäolon kehossa. Jopa yksinkertainen ihminen ymmärtää, että keho, jossa ei ole tietoisuutta, on kuollut. Jos tietoisuus on poistunut kehosta, sitä ei voida palauttaa, vaikka kehoon laitettaisiin mitä lääkkeitä ja aineita tahansa. Näin ollen tietoisuuden lähde ei ole aineellinen ruumis, vaan ikuinen sielu...".



        Sielu on jokaisen elävän olennon sydämessä, mutta koska oppineet materialistit eivät kykene havaitsemaan sitä, jotkut heistä väittävät, ettei sielua ole olemassa. Äärettömän pieni yksilöllinen sielu sijaitsee epäilemättä elävän olennon sydämessä yhdessä Ylisielun kanssa, ja siksi sydän on kehon käyttövoiman energianlähde. Keuhkoissa hapettavat verisolut saavat energiansa sielusta. Kun sielu lähtee kehosta, verenkierto pysähtyy. Lääkärit tunnustavat verisolujen tärkeän roolin elimistössä, mutta eivät pysty osoittamaan, että sielu on tämän energian lähde. He ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kehon energianlähde on sydän...".

        Sielu sijaitsee aineellisessa ruumiissa sydämen alueella. Se täyttää kehon tietoisuudella, aivan kuten lamppu täyttää huoneen valolla. Koska lamppu on yhdessä paikassa, se valaisee koko huoneen. Samalla tavalla sielu, joka on sydämen alueella, täyttää koko kehon tietoisuudella. Sydänsiirrossa sielu ei poistu kehosta sydämen mukana, koska se on henkinen.




        Aivan kuten auton kuljettajalle ei tapahdu mitään, kun jäähdytin vaihdetaan, sydämen vaihtaminen ei vaikuta sieluun millään tavalla. On vielä kerran korostettava, että sielu on yksilöllinen elävä olento, kun taas väliaikainen aineellinen ruumis on vain kone, jota sielun energia liikuttaa. Kun sielu on läsnä kehossa, pidämme sitä elävänä ja houkuttelevana. Kun sielu jättää ruumiin, sanomme ihmisestä: "Hän on kuollut".
        -----------------------------------------
        Jokainen sielu on oma yksilö (elävä olento, henkilö, miten paremmin sen sanoa suomeksi, en tiedä?), jolla on erillinen tietoisuus eli yksilöllisyys. Jokainen meistä on ollut yksilö menneisyydessä, on yksilö nyt ja säilyttää yksilöllisyytensä tulevaisuudessa.

        Sielu ei ole pelkkää energiaa tai persoonatonta valoa tai tyhjyyttä, kuten jotkut ihmiset virheellisesti luulevat. Sielu on kaunis persoonallisuus, joka kuuluu Jumalan valtakuntaan, ja sillä on henkinen keho, joka on sat-chit-ananda (sanskrit) - ikuisuus, tieto ja autuus. Kun sielu kuitenkin joutuu halun valtaan nauttia Jumalasta riippumatta, se laskeutuu välittömästi aineelliseen maailmaan, jossa se jää loukkuun aineelliseen kehoon. Miksi me kärsimme? Koska sielu, joka on sat-chit-ananda, on vangittuna aineelliseen kehoon, jonka luonto on asat-achit-nirananda, eli se on väliaikainen, tietämätön ja kärsimyksen alainen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedalaisen perinteen filosofeille sielun olemassaolo ei tietenkään näyttänyt olevan niin vaikea todistaa. Heidän logiikkansa oli suunnilleen seuraava. Havaitsija (subjekti) on aina erillinen havainnon kohteesta. Jonkin asian olemassaolon todistamiseksi riittää, että se nähdään, toisin sanoen kohteen olemassaolo todistetaan havainnoimalla. Mutta subjekti ei voi nähdä itseään: subjektin (havainnoitsijan) olemassaolo todistetaan jo itse havainnon tosiasialla. Descartes sanoi: "Minä ajattelen, siis olen olemassa". On myös selvää, että tämän havainnoivan "minä" luonne ei ole pelkistettävissä ruumiiseen ja mieleen, koska sekä ruumiini että mieleni voivat olla havainnointini kohteena. Näin ollen tämän 'minä'-olemuksen kantajan on oltava erillään ruumiista ja mielestä.

        Sielu on käsittämätön.
        Sielu on niin pieni, ettei sitä voi nähdä edes elektronimikroskoopilla. Vaikka keksittäisiinkin väline, jonka avulla voitaisiin nähdä niin pieni koko, sielua olisi silti mahdotonta havaita, sillä sielu on aineeton. Edes ajatusta, aineen hienovaraista muotoa, ei voida havaita. Määritelmän mukaan sielu on materian tuolla puolen. Se on näkymätön ja käsittämätön.
        "Sielu on näkymätön, käsittämätön ja muuttumaton...".
        Koska sielu on erillään aineesta, sitä ei voida ymmärtää kokeellisilla menetelmillä, joissa käytetään aineellisia välineitä.
        Miten näet eron ikuisen sielun ja sen tilapäisen aineellisen kehon välillä, jossa se on?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku saattaa vastustaa: "Ruumiin osalta kaikki on selvää, mutta mikä estää meitä olettamasta, että mieli tarkkailee mieltä itseään?". Sanotaanko, että yksi mielen osa, jonkinlainen superohjelma, ottaa tehtäväkseen tarkkailla muita mielen osia, sen sisällä toimivia ohjelmia?"." Katsotaanpa, missä määrin mielestä erillisen sielun käsitteen käyttöönotto on sopusoinnussa Occamin kuuluisan loogisen periaatteen kanssa, joka sanoo: "Uusia yksiköitä ei pitäisi ottaa käyttöön ilman äärimmäistä tarvetta." Toisin sanoen tämän käsitteen käyttöönoton oikeellisuuden osoittamiseksi on osoitettava, että tietoisuuden kaikkia ilmenemismuotoja ei voida täysin selittää sen hypoteesin perusteella, jonka mukaan tietoisuus on yksinkertaisesti ihmisen aivojen tuote.

        Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemassaolosta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa 'subjektia', 'minä', persoonallisen elementin kantajaa (verbistä am, 'liikkua', 'toimia'). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomista" tai "jakamatonta".




        Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Sielun atomimaisuus selittää siis jokaiselle elävälle olennolle ominaisen palautumattoman yksilöllisyyden: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana kokemuksenani. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.

        Tietoisuus on osoitus elävän olennon läsnäolosta kehossa. Jokainen aistikokemus - kuten tämän sivun katsominen - merkitsee meille jotakin, koska meillä on tietoisuus. Kun tietoisuus poistuu kehosta, siitä tulee kuollut, eloton tai "tajuton", kuten tuolista. Tuolilla ei ole aistimuksia, sillä ei ole tietoisuutta, sillä ei ole sielua.
        Kun elävä olento liittää tietoisuutensa ruumiiseen ja samaistuu siihen, sen on vaikea nähdä eroavansa ruumiista. Jos asiaa kuitenkin ajattelee kunnolla, ero käy selväksi. Kysykää itseltänne: "Voiko keho olla tietoinen itsestään?". Välitön vastaus on: "Ei, kehoni ei voi olla tietoinen itsestään. Pikemminkin olen tietoinen kehostani.
        Tämän ajatuksen selventämiseksi sanotaan, että emme tiedä, onko keho tietoinen itsestään. Me emme tiedä sitä, koska emme ole keho. Ei voi sanoa varmasti, onko esimerkiksi sormi, aivot tai rintakehä itsetietoinen. He eivät myöskään voi itse kertoa minulle (oletetusta) tietoisuudestaan, koska kenelläkään heistä ei ole minää, persoonallisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tietoisuus on osoitus elävän olennon läsnäolosta kehossa. Jokainen aistikokemus - kuten tämän sivun katsominen - merkitsee meille jotakin, koska meillä on tietoisuus. Kun tietoisuus poistuu kehosta, siitä tulee kuollut, eloton tai "tajuton", kuten tuolista. Tuolilla ei ole aistimuksia, sillä ei ole tietoisuutta, sillä ei ole sielua.
        Kun elävä olento liittää tietoisuutensa ruumiiseen ja samaistuu siihen, sen on vaikea nähdä eroavansa ruumiista. Jos asiaa kuitenkin ajattelee kunnolla, ero käy selväksi. Kysykää itseltänne: "Voiko keho olla tietoinen itsestään?". Välitön vastaus on: "Ei, kehoni ei voi olla tietoinen itsestään. Pikemminkin olen tietoinen kehostani.
        Tämän ajatuksen selventämiseksi sanotaan, että emme tiedä, onko keho tietoinen itsestään. Me emme tiedä sitä, koska emme ole keho. Ei voi sanoa varmasti, onko esimerkiksi sormi, aivot tai rintakehä itsetietoinen. He eivät myöskään voi itse kertoa minulle (oletetusta) tietoisuudestaan, koska kenelläkään heistä ei ole minää, persoonallisuutta.

        Aineellisesta kehosta ei ole mahdollista tehdä kuolematonta. Kuoleman hetkellä elävän olennon on pakko jättää fyysinen kehonsa. Hienojakoinen keho, joka koostuu valheellisesta (väärästä) egosta, mielestä ja älystä, pysyy aina sielun mukana, kunnes se vapautuu aineellisesta maailmasta. Sitä ei voi jättää jälkeensä samalla tavalla kuin karkeaa kehoa. Tästä syystä jotkut ihmiset ajattelevat tiedon puutteen vuoksi, että sielu ja hienojakoinen keho eivät eroa toisistaan. Ehdollistuneen elävän olennon sekä karkeat että hienojakoiset kehot koostuvat kuitenkin aineellisesta energiasta, ja sielun läsnäolo elävöittää niitä. Näin ollen ehdollistuneessa tilassa olevat elävät olennot ovat hengen ja aineen yhdistelmä.

        Miten ikuisen henkisen sielun liittäminen väliaikaiseen aineesta kudottuun elottomaan ruumiiseen on mahdollista? Miten henki yhdistyy aineeseen?

        Väärä ego on ikuisen tietoisen sielun ja väliaikaisen tiedostamattoman kehon illusorinen yhdistelmä. Koska henkinen sielu haluaa laittomasti hyödyntää Jumalan luomistyötä, se sitoutuu luonnon kolmeen gunaan ja samaistuu aineellisen maailman illusoriseen olemukseen. Taistelussa nautinnoista se tulee yhä sidotummaksi, ja sen huolet vain lisääntyvät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aineellisesta kehosta ei ole mahdollista tehdä kuolematonta. Kuoleman hetkellä elävän olennon on pakko jättää fyysinen kehonsa. Hienojakoinen keho, joka koostuu valheellisesta (väärästä) egosta, mielestä ja älystä, pysyy aina sielun mukana, kunnes se vapautuu aineellisesta maailmasta. Sitä ei voi jättää jälkeensä samalla tavalla kuin karkeaa kehoa. Tästä syystä jotkut ihmiset ajattelevat tiedon puutteen vuoksi, että sielu ja hienojakoinen keho eivät eroa toisistaan. Ehdollistuneen elävän olennon sekä karkeat että hienojakoiset kehot koostuvat kuitenkin aineellisesta energiasta, ja sielun läsnäolo elävöittää niitä. Näin ollen ehdollistuneessa tilassa olevat elävät olennot ovat hengen ja aineen yhdistelmä.

        Miten ikuisen henkisen sielun liittäminen väliaikaiseen aineesta kudottuun elottomaan ruumiiseen on mahdollista? Miten henki yhdistyy aineeseen?

        Väärä ego on ikuisen tietoisen sielun ja väliaikaisen tiedostamattoman kehon illusorinen yhdistelmä. Koska henkinen sielu haluaa laittomasti hyödyntää Jumalan luomistyötä, se sitoutuu luonnon kolmeen gunaan ja samaistuu aineellisen maailman illusoriseen olemukseen. Taistelussa nautinnoista se tulee yhä sidotummaksi, ja sen huolet vain lisääntyvät.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Menneisyydestä tulevaisuuteen.
        Olennaista on, että menneisyyden toimien kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen).
        Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita ruumiita monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan. On yhtä naurettavaa ajatella, että yksi sielu on ikuisesti sidottu kehoon ja että "venäläiset sielut" asuvat venäläisissä kehoissa, kuin ajatella, että japanilaisissa autoissa on välttämättä japanilaisia. "Venäjällä tehdyissä" ruumiissa voi olla sieluja, jotka ovat eläneet muissa maissa ja jopa muissa elämänmuodoissa menneisyydessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menneisyydestä tulevaisuuteen.
        Olennaista on, että menneisyyden toimien kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen).
        Aivan kuten me vaihdamme yhdessä elämässä kuluneita pukuja monta kertaa, samalla tavalla ikuinen sielu vaihtaa kuluneita ruumiita monta kertaa aineellisessa maailmassa ollessaan. On yhtä naurettavaa ajatella, että yksi sielu on ikuisesti sidottu kehoon ja että "venäläiset sielut" asuvat venäläisissä kehoissa, kuin ajatella, että japanilaisissa autoissa on välttämättä japanilaisia. "Venäjällä tehdyissä" ruumiissa voi olla sieluja, jotka ovat eläneet muissa maissa ja jopa muissa elämänmuodoissa menneisyydessä.

        Bhagavad Gita 2.

        TEKSTI 23 :
        Sielua ei voi paloitella millään aseella, polttaa tulella, kastella vedellä tai kuivattaa tuulella.
        ________________________________________
        Sielua kutsutaan syntymättömäksi, mutta koska se on aineellisessa kehossa, se näyttää siltä kuin se olisi syntynyt kehon mukana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Bhagavad Gita 2.

        TEKSTI 23 :
        Sielua ei voi paloitella millään aseella, polttaa tulella, kastella vedellä tai kuivattaa tuulella.
        ________________________________________
        Sielua kutsutaan syntymättömäksi, mutta koska se on aineellisessa kehossa, se näyttää siltä kuin se olisi syntynyt kehon mukana.

        Itse asiassa KEHOSSA OLEVA SIELU EI SYNNY EIKÄ KUOLE.

        Kaikki syntynyt on tuomittu kuolemaan. KOSKA SIELU EI OLE SYNTYNYT, SILLÄ EI OLE MENNEISYYTTÄ, NYKYISYYTTÄ EIKÄ TULEVAISUUTTA.
        SE ON AINA OLEMASSA OLEVA JA ALKUPERÄINEN. Toisin sanoen sen syntyajankohtaa ON MAHDOTONTA määrittää.


      • Anonyymi

        Me emme ole kehoja, joilla "on" sielu. Olemme sieluja, joilla on keho. Sielut eivät tarvitse elääkseen kehoa. Ruumiita, joissa ei ole sielua, kutsutaan "kuolleiksi".

        Sielut ovat todellisia eläviä olentoja, joilla on ainutlaatuisia henkilökohtaisia ominaisuuksia - tunteet, mieli, äly. Sielut eivät kuole, eivät vanhene, eivät koskaan lakkaa olemasta ja säilyttävät aina yksilöllisyytensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Me emme ole kehoja, joilla "on" sielu. Olemme sieluja, joilla on keho. Sielut eivät tarvitse elääkseen kehoa. Ruumiita, joissa ei ole sielua, kutsutaan "kuolleiksi".

        Sielut ovat todellisia eläviä olentoja, joilla on ainutlaatuisia henkilökohtaisia ominaisuuksia - tunteet, mieli, äly. Sielut eivät kuole, eivät vanhene, eivät koskaan lakkaa olemasta ja säilyttävät aina yksilöllisyytensä.

        "Niin kuin ihminen pukeutuu uusiin vaatteisiin ja hylkää vanhat, niin sielu pukeutuu uuteen kehoon ja jättää vanhan ja hyödyttömän kehon taakseen".

        On suuri harhakuvitelma samaistua aineelliseen kehoon.


      • Anonyymi

        Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Projisoitumalla ulkoiseen maailmaan sielun tietoisuus luo hienojakoisen kehon, psyykemme, joka toimii sielun väliaikaisena kaksoisolentona tai varjona. Tämä hienojakoinen keho varastoi aiemmat kokemuksemme, tietomme, vaikutelmamme ja rakentaa maailmankuvamme sinne. Aineellisen kasvatuksen ja koulutuksen myötä tämä ohut keho menettää tiedon siitä sielusta, josta se on syntynyt, ja voi jopa kieltää sielun ja Jumalan. Tällöin hienojakoinen keho toimii vanhempien ja koulun opettajien määräämän ulkoisen kehitysohjelman mukaisesti ja jättää sielun edut huomiotta. Näin ihminen ajautuu väistämättä arvomaailman kriisiin, jolloin ruumiillinen onnellisuus tuhoutuu vanhuuden ja lähestyvän kuoleman vuoksi, ja henkisellä tasolla hän jää täysin vararikkoon.

        Elämästä toiseen meille jäävät samskarat.
        Samskarat ovat todellisuutta jokaisen ihmisen elämässä. Samskaroiden olemassaolo on yhtä luonnollista ja väistämätöntä kuin rikkaruohojen olemassaolo puutarhassa. Samskarat (kirjaimellisesti "mielen painaumat" tai "mielen vaikutelmat") ovat osa karman kiertokulkua. Tämän syklin osat ovat seuraavat: toiminta (karma) → vaikutelma (samskara) → taipumus (vasana) → mentaalinen malli (vritti) → toiminta (karma). Näin ollen karman kiertokulku on suljettu ympyrä. Toimet (karma) ovat: näkeminen, kuuleminen, makujen kokeminen, tuntoaistimusten kokeminen, hajujen aiheuttamien tuntemusten kokeminen ja ajattelu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Elämästä toiseen meille jäävät samskarat.
        Samskarat ovat todellisuutta jokaisen ihmisen elämässä. Samskaroiden olemassaolo on yhtä luonnollista ja väistämätöntä kuin rikkaruohojen olemassaolo puutarhassa. Samskarat (kirjaimellisesti "mielen painaumat" tai "mielen vaikutelmat") ovat osa karman kiertokulkua. Tämän syklin osat ovat seuraavat: toiminta (karma) → vaikutelma (samskara) → taipumus (vasana) → mentaalinen malli (vritti) → toiminta (karma). Näin ollen karman kiertokulku on suljettu ympyrä. Toimet (karma) ovat: näkeminen, kuuleminen, makujen kokeminen, tuntoaistimusten kokeminen, hajujen aiheuttamien tuntemusten kokeminen ja ajattelu.

        Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.


        Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samskarat ovat hienovaraisia "painaumia" (vaikutelmia), jotka jäävät mielen aineeseen (sanskritiksi "chitta"). Näin tapahtuu aina, kun suoritamme toiminnan tietoisesti. Nämä vaikutelmat eivät ole muistoja. Muistot muodostuvat vaikutelmista, aivan kuten valokuva kehittyy negatiivista. Meillä on taipumus säilyttää muistot, jotka ovat muodostuneet viimeaikaisista (suhteellisen tuoreista) vaikutelmista. Meille on kuitenkin annettu lukemattomia vaikutelmia (samskaroja), jotka ovat muodostuneet monien elämien aikana. Useimmat näistä vaikutelmista eivät enää kanna niihin liittyviä muistoja. Toisin sanoen, meihin vaikuttavat vaikutelmat (samskarat) monista elämistä, mutta emme yleensä tiedä, miten tai miksi ne vaikuttavat meihin, koska meillä ei ole muistoja teoista, jotka aiheuttivat nämä vaikutelmat.


        Samskaran vaikutusta kutsutaan nimellä "vasana". Vasanat ovat vaikutelmien (samskarojen) muodostamia taipumuksia tai kallistumia. Ne ovat haluja ja tunteita. Toisin kuin samskarat, vasanat (taipumukset) on helppo tunnistaa. Taipumukset (vasanat) synnyttävät mentaalisia malleja (vritti). Ajattelumme motivoituu näistä taipumuksista. Toisin sanoen ajattelemme vahvistaaksemme tunteitamme (haluja jne.). Nämä mielenmallit muokkaavat taipumuksiamme ja asenteitamme.

        Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.

        Seuraava kehomme riippuu myös karmastamme.
        Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seuraava kehomme riippuu myös karmastamme.
        Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho.

        Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution. Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muinaisen Egyptin papit olivat suurimman tiedon ja vallan kantajia, mutta tämä tieto hajosi yhä enemmän sirpaleiksi, kun maapallo koki katastrofin toisensa jälkeen ja kun korruptio ja poliittiset juonittelut saastuttivat papiston instituution. Tämä tieto on vähitellen hajonnut ja rappeutunut nykyään lukuisiksi uskonnollisiksi perinteiksi ekumeenisine neuvostoineen ja maallisine etuineen. Uskonnollisten liikkeiden johtajat muuttavat vähitellen opetuksia, kunnes alkuperäistä perinnettä ei enää tunnista.

        Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.

        Joskus jokaisen on tehtävä valinta: ELÄÄKÖ MENNEIDEN SUKUPOLVIEN DOGMIEN MUKAAN VAI ASTUA VAPAANA YKSILÖNÄ TUNTEMATTOMAAN.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho.

        Eräälle tuntemalleni fyysikolle näytettiin yhdessä Egyptiläisessä luostarissa tekstejä, joita ei ole Raamatussa. Näissä teksteissä puhutaan jälleensyntymisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eräälle tuntemalleni fyysikolle näytettiin yhdessä Egyptiläisessä luostarissa tekstejä, joita ei ole Raamatussa. Näissä teksteissä puhutaan jälleensyntymisestä.

        Vaikea uskoa, mitään, koska ei ole silminnäkijähavaintoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikea uskoa, mitään, koska ei ole silminnäkijähavaintoja.

        Samoin Jumalan olemassaolosta ei ole mitään havanotoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin Jumalan olemassaolosta ei ole mitään havanotoja.

        Itse asiassa suuri osa itäisestä pallonpuoliskosta uskoo reinkarnaatioon, myös japanilaiset, jotka ovat tunnetusti kovin älykkäistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samoin Jumalan olemassaolosta ei ole mitään havanotoja.

        <<Samoin Jumalan olemassaolosta>>
        On oltava pätevä puhuaksesi näin hienovaraisista asioista. Kukaan ei myöskään ole koskaan nähnyt atomeja ja elektroneja, mutta tiedemiehet päättelevät niiden olemassaolon menetelmiensä perusteella, joihin vain asiantuntijat ovat perehtyneet. Lisäksi emme näe monia asioita. Emme näe aikaa, säteilyä, monia hienovaraisia energioita. Mutta me näemme ajan, säteilyn, magnetismin jne. vaikutukset. Jotta voisimme ymmärtää Jumalan kaiken alkuperänä ja syynä, meidän on tarkkailtava luontoa tarkasti. Tällä tavoin voimme päästä seurauksesta syyn luo. Tiedemiehet ajattelivat ennen, että maailmassa on vain inerttiä ainetta ja energiaa, joka ohjaa ainetta. Mutta kun he keksivät elektronimikroskoopin ja katsoivat elävän solun sisälle, he näkivät erilaisia molekyylejä, myös DNA-molekyylejä, jotka kantavat tietoa elävästä organismista.

        DNA-molekyylien ketjut ovat kuin hyvin kirjoitettuja lauseita. Niinpä he havaitsivat, että luonnossa olevan aineen ja energian lisäksi DNA-molekyyleissä on myös järjestäytynyttä tietoa, jota voidaan verrata elimistön tietokoneohjelmistoon. Nyt jäljellä on vielä viimeinen askel: on hyväksyttävä älykäs tietolähde, sillä ohjelmia ei kirjoiteta itsestään. Ne ovat erittäin älykkäiden ihmisten luomia. Jos tarkastelemme luontoa tarkkaan, voimme nähdä, että kaikki luonnossa on hyvin älykästä, kaunista ja järjestelmällistä. Kaaosta ei ole. Kaikki on hyvin selkeää ja riippuvaista toisistaan. Asioiden tekeminen toisistaan riippuvaisiksi on mahdollista vain sellaiselle, joka ei ole itse riippuvainen mistään. Ja se on Jumala.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        <<Samoin Jumalan olemassaolosta>>
        On oltava pätevä puhuaksesi näin hienovaraisista asioista. Kukaan ei myöskään ole koskaan nähnyt atomeja ja elektroneja, mutta tiedemiehet päättelevät niiden olemassaolon menetelmiensä perusteella, joihin vain asiantuntijat ovat perehtyneet. Lisäksi emme näe monia asioita. Emme näe aikaa, säteilyä, monia hienovaraisia energioita. Mutta me näemme ajan, säteilyn, magnetismin jne. vaikutukset. Jotta voisimme ymmärtää Jumalan kaiken alkuperänä ja syynä, meidän on tarkkailtava luontoa tarkasti. Tällä tavoin voimme päästä seurauksesta syyn luo. Tiedemiehet ajattelivat ennen, että maailmassa on vain inerttiä ainetta ja energiaa, joka ohjaa ainetta. Mutta kun he keksivät elektronimikroskoopin ja katsoivat elävän solun sisälle, he näkivät erilaisia molekyylejä, myös DNA-molekyylejä, jotka kantavat tietoa elävästä organismista.

        DNA-molekyylien ketjut ovat kuin hyvin kirjoitettuja lauseita. Niinpä he havaitsivat, että luonnossa olevan aineen ja energian lisäksi DNA-molekyyleissä on myös järjestäytynyttä tietoa, jota voidaan verrata elimistön tietokoneohjelmistoon. Nyt jäljellä on vielä viimeinen askel: on hyväksyttävä älykäs tietolähde, sillä ohjelmia ei kirjoiteta itsestään. Ne ovat erittäin älykkäiden ihmisten luomia. Jos tarkastelemme luontoa tarkkaan, voimme nähdä, että kaikki luonnossa on hyvin älykästä, kaunista ja järjestelmällistä. Kaaosta ei ole. Kaikki on hyvin selkeää ja riippuvaista toisistaan. Asioiden tekeminen toisistaan riippuvaisiksi on mahdollista vain sellaiselle, joka ei ole itse riippuvainen mistään. Ja se on Jumala.

        Vaikka oletettaisiinkin, että Jumala on olemassa, se on pikemminkin jonkinlainen universaali älykkyys? Jumala ei voi olla meidän kaltaisemme?
        -Universaalinen äly on yksi Jumalan puoli, mutta se ei ole ainoa. Jumala on myös Persoona, mutta ongelmana on, että meillä on vain aineellisia käsityksiä persoonallisuudesta. Nämä aineelliset käsitykset persoonallisuudesta rajoittavat luonnollisesti Jumalaa, ja siksi meistä näyttää siltä, ettei Hän voi olla Persoona. Me ajattelemme, että muoto rajoittaa Jumalaa. Mutta eikö muodon puuttuminen rajoita Häntä? Kysymys ei siis ole muodosta vaan meidän käsityksistämme muodosta. Jumalalla on kolme pääasiallista aspektia. Persoonallista aspektia meidän on kaikkein vaikeinta ymmärtää juuri siksi, että meillä on taipumus projisoida Häneen rajalliset käsityksemme muodosta. On selvää, että Hänen muotonsa ei ole aineellinen. Hän ei ole meidän kaltaisemme, me olemme Hänen kaltaisiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka oletettaisiinkin, että Jumala on olemassa, se on pikemminkin jonkinlainen universaali älykkyys? Jumala ei voi olla meidän kaltaisemme?
        -Universaalinen äly on yksi Jumalan puoli, mutta se ei ole ainoa. Jumala on myös Persoona, mutta ongelmana on, että meillä on vain aineellisia käsityksiä persoonallisuudesta. Nämä aineelliset käsitykset persoonallisuudesta rajoittavat luonnollisesti Jumalaa, ja siksi meistä näyttää siltä, ettei Hän voi olla Persoona. Me ajattelemme, että muoto rajoittaa Jumalaa. Mutta eikö muodon puuttuminen rajoita Häntä? Kysymys ei siis ole muodosta vaan meidän käsityksistämme muodosta. Jumalalla on kolme pääasiallista aspektia. Persoonallista aspektia meidän on kaikkein vaikeinta ymmärtää juuri siksi, että meillä on taipumus projisoida Häneen rajalliset käsityksemme muodosta. On selvää, että Hänen muotonsa ei ole aineellinen. Hän ei ole meidän kaltaisemme, me olemme Hänen kaltaisiaan.

        Maailman tiede on ollut olemassa jo kauan, mutta se ei ole koskaan todistanut, että Jumala on olemassa! Joten sellaista ei ole?
        Itse asiassa nykyaikaista tiedettä on ollut olemassa vain noin 200-300 vuotta, ja tässä lyhyessä ajassa se on saastuttanut lähes koko maapallon "saavutuksillaan" siinä määrin, että pian täällä on lähes mahdotonta elää. Se ei periaatteessa harrasta Jumalan olemassaolon todistamista, koska sillä on aivan muu tehtävä. Tosin oikeudenmukaisuuden nimissä on todettava, että on jo melko suuri joukko tiedemiehiä, jotka ovat perustaneet ID (Intelligent Design) -yhdistyksen. Tämä ryhmä todistaa hyvin tieteellisesti, että elämä maapallolla ei ole voinut syntyä sattumalta eikä varsinkaan kehittyä ilman älykkään suunnittelijan ohjausta. He ovat omistaneet tälle aiheelle suositun tieteiselokuvan "The Secrets of the Origin of Life". Eli itse asiassa tiede on jo todistanut Jumalan, mutta on myös virallista tiedettä, joka jättää nämä asiat huomiotta, koska ne häiritsevät heidän suunnitelmiaan maailmanvalloituksesta. Kyse ei siis ole enää tieteestä vaan politiikasta. Tiedemiehet ovat pohjimmiltaan haluttomia hyväksymään Korkeinta Olentoa, koska heidän suunnitelmansa on tulla itse tällaiseksi korkeimmaksi olennoksi ja hallita maailmaa. Mutta käytännössä näemme, että mitä enemmän ihmiset yrittävät hallita luontoa, sitä riippuvaisemmiksi he tulevat siitä. Tämä on paradoksi. Elävän olennon luonnollinen asema on olla palvelija, ei herra. Mutta nykyihmisen itsepäisyys ja ylpeys eivät salli hänen hyväksyä sitä. Ja lopputuloksena käy ilmi, että ihminen menee vastoin luontoaan ja tuhoaa siten kaiken ympärillään olevan ja leikatun oksan, jonka päällä hän istuu. Tällainen on meidän "tieteellinen" paradigmamme.

        Tämän nuoren ja kokemattoman tieteen vastakohtana on muinainen viisaus, joka on säilyttänyt relevanssinsa vuosituhansien jälkeen toisin kuin tieteelliset teoriat, joita tarkistetaan radikaalisti 10-15 vuoden välein. Yhteiskuntamme näyttää länsimaissa nuorelta, mutta käytäntömme perustana oleva kulttuuri ja filosofia ovat vuosituhansia vanhoja. Ja Jumala on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan olemassa, riippumatta siitä, mitä jotkut ei aivan koulutetut ihmiset ajattelevat ja sanovat Hänestä. Henkinen tiede ylittää syvyydellään modernin tieteen, koska henkinen tiede sisältää älyllisen kehityksen lisäksi myös emotionaalisen ja esteettisen kehityksen, joka tulee ihmiselle pitkän tietoisuuden puhdistusharjoituksen aikana. Valitettavasti nykyajan tiedemiehet eivät edes tiedä, mitä tietoisuus on, eikä heillä ole aavistustakaan siitä, miten ja mistä se on puhdistettava. Nykyaikaisella tieteellä on siis vielä pitkä matka edessään tajunnan ja aineen välisen eron ymmärtämiseen ja henkisen tiedon perusteiden saavuttamiseen. Jumalan tmmärtäminen on henkisen edistyksen huippu, joka annetaan vain niille, jotka heittävät ylpeyden pois ja aloittavat tietoisuuden puhdistusprosessin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailman tiede on ollut olemassa jo kauan, mutta se ei ole koskaan todistanut, että Jumala on olemassa! Joten sellaista ei ole?
        Itse asiassa nykyaikaista tiedettä on ollut olemassa vain noin 200-300 vuotta, ja tässä lyhyessä ajassa se on saastuttanut lähes koko maapallon "saavutuksillaan" siinä määrin, että pian täällä on lähes mahdotonta elää. Se ei periaatteessa harrasta Jumalan olemassaolon todistamista, koska sillä on aivan muu tehtävä. Tosin oikeudenmukaisuuden nimissä on todettava, että on jo melko suuri joukko tiedemiehiä, jotka ovat perustaneet ID (Intelligent Design) -yhdistyksen. Tämä ryhmä todistaa hyvin tieteellisesti, että elämä maapallolla ei ole voinut syntyä sattumalta eikä varsinkaan kehittyä ilman älykkään suunnittelijan ohjausta. He ovat omistaneet tälle aiheelle suositun tieteiselokuvan "The Secrets of the Origin of Life". Eli itse asiassa tiede on jo todistanut Jumalan, mutta on myös virallista tiedettä, joka jättää nämä asiat huomiotta, koska ne häiritsevät heidän suunnitelmiaan maailmanvalloituksesta. Kyse ei siis ole enää tieteestä vaan politiikasta. Tiedemiehet ovat pohjimmiltaan haluttomia hyväksymään Korkeinta Olentoa, koska heidän suunnitelmansa on tulla itse tällaiseksi korkeimmaksi olennoksi ja hallita maailmaa. Mutta käytännössä näemme, että mitä enemmän ihmiset yrittävät hallita luontoa, sitä riippuvaisemmiksi he tulevat siitä. Tämä on paradoksi. Elävän olennon luonnollinen asema on olla palvelija, ei herra. Mutta nykyihmisen itsepäisyys ja ylpeys eivät salli hänen hyväksyä sitä. Ja lopputuloksena käy ilmi, että ihminen menee vastoin luontoaan ja tuhoaa siten kaiken ympärillään olevan ja leikatun oksan, jonka päällä hän istuu. Tällainen on meidän "tieteellinen" paradigmamme.

        Tämän nuoren ja kokemattoman tieteen vastakohtana on muinainen viisaus, joka on säilyttänyt relevanssinsa vuosituhansien jälkeen toisin kuin tieteelliset teoriat, joita tarkistetaan radikaalisti 10-15 vuoden välein. Yhteiskuntamme näyttää länsimaissa nuorelta, mutta käytäntömme perustana oleva kulttuuri ja filosofia ovat vuosituhansia vanhoja. Ja Jumala on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan olemassa, riippumatta siitä, mitä jotkut ei aivan koulutetut ihmiset ajattelevat ja sanovat Hänestä. Henkinen tiede ylittää syvyydellään modernin tieteen, koska henkinen tiede sisältää älyllisen kehityksen lisäksi myös emotionaalisen ja esteettisen kehityksen, joka tulee ihmiselle pitkän tietoisuuden puhdistusharjoituksen aikana. Valitettavasti nykyajan tiedemiehet eivät edes tiedä, mitä tietoisuus on, eikä heillä ole aavistustakaan siitä, miten ja mistä se on puhdistettava. Nykyaikaisella tieteellä on siis vielä pitkä matka edessään tajunnan ja aineen välisen eron ymmärtämiseen ja henkisen tiedon perusteiden saavuttamiseen. Jumalan tmmärtäminen on henkisen edistyksen huippu, joka annetaan vain niille, jotka heittävät ylpeyden pois ja aloittavat tietoisuuden puhdistusprosessin.

        Vedalaisista teksteistä saa vastausen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa suuri osa itäisestä pallonpuoliskosta uskoo reinkarnaatioon, myös japanilaiset, jotka ovat tunnetusti kovin älykkäistä.

        Niin, japanilaiset ovat todella viisaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syntymä, jälleensyntyminen tapahtuu jo ennen kuolemaa. Miten tämä on mahdollista? Syntymä määräytyy tässä elämässä tehtyjen tekojen perusteella. Kertyneen karman on määrättävä uusi keho.

        Jokainen teko aiheuttaa seurauksia, ja kaikki tämä yhdessä odottaa inkarnaatiota uudessa kehossa, seuraavassa elämässä. Uusi ulkomuoto "lasketaan" kuin tietokonemalli, ja kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa ja kuljettaa sen seuraavaan syntymään.



        Sielu voi päätyä minne tahansa sen tietyn elämän aikana tekemiensä toimien mukaan. Seuraukset toteutuvat seuraavassa syntymässä hienovaraisessa, ihanteellisessa muodossa.


        Tietoisuus, jonka ihminen on muodostanut tässä elämässä, siirtää hänet kuoleman hetkellä uuteen kehoon, joka vastaa hänen tietoisuuttaan.



        Vuonna 553 jKr. 165 kirkon virkamiestä tuomitsi reinkarnaation. Sitä ennen se oli ollut kristillinen perusopetus.
        Reinkarnaatio on tosiasia. Se, että se ei enää ole osa nykypäivän kristillistä uskomusta, johtuu yhdestä vallanhimoisesta naisesta, joka poistatti kaikki viittaukset reinkarnaatioon varhaisesta Raamatusta.

        Totta, jokainen teko saa aikaan valtavia kaikuja, jotka levittävät magiaa kaikkialla ympärillämme. Kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa kuin lentävä matto ja kuljettaa sen seuraavaan maailmankaikkeuden avaruuspysäkkiin. Uusi ulkomuoto muovautuu kuin taikakalvo, ja se on täynnä salaisia symboleja ja maagisia merkkejä, jotka ohjaavat sielun matkaa läpi aikojen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus sielun jälleensyntymisestä oli kristinuskossa elossa aina Konstantinopolissa 6. vuosisadalla jKr. pidettyyn kristillisen kirkon 5. ekumeeniseen konsiiliin asti.

        Syynä lakkauttamiseen oli keisari Justinianuksen painostuksesta annettu paavin määräys. Kun kristinuskosta tuli useiden vuosisatojen vainon jälkeen Rooman valtakunnan virallinen uskonto, siitä päätettiin tehdä yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpi. Tuon ajan ideologit uskoivat, että jos ihmiset tietäisivät, että heillä on enemmän kuin yksi elämä, he voisivat rentoutua. Tässä mielessä "kertakäyttöelämän" käsite, jonka jälkeen on joko ikuinen helvetti tai ikuinen paratiisi, vaikutti heistä käytännöllisemmältä. Poliitikkojen tarkoituksena oli, että tämä kannustaisi ihmisiä noudattamaan lakia. Sen vuoksi Raamatusta poistettiin monia tekstejä, jotka sisälsivät ajatuksen uudestisyntymisestä.

        Mutta jo niistä harvoista epäsuorista lauseista, jotka ovat jäljellä, voidaan nähdä, että Kristuksen seuraajat tunsivat jälleensyntymisen ajatuksen. Kun opetuslapset eräänä päivänä kohtasivat sokean miehen Jeesuksen seurassa, he kysyivät: kenen synneistä häntä rangaistiin synnynnäisellä sokeudella - hänen omista vai hänen vanhempiensa synneistä? Kysymys itsessään viittaa siihen, että jotkin synnit tehtiin ennen kuin sielu syntyi tähän ruumiiseen. Se tarkoittaa, että sielu on elänyt jossain toisessa ruumiissa aiemmin, ja tässä uudessa ruumiissa se niittää edellisessä elämässä tekemiensä tekojen hedelmiä. Jos Kristus olisi pitänyt tällaisia ajatuksia harhaoppisuutena, hän olisi kumonnut ne heti. Mutta hän ei tehnyt niin, vaan yksinkertaisesti palautti hänen näkönsä ja sanoi, että tämä mies oli syntynyt sokeana, jotta Herran teot tapahtuisivat hänessä.

        On tärkeää huomata, että kysymys sielun jälleensyntymisestä on perinteisesti ollut osa itämaisia ​​uskontoja, kuten hindulaisuutta, buddhalaisuutta ja jainismia. Vaikka sielun jälleensyntymistä on käsitelty myös joissakin varhaisissa kristillisissä teksteissä ja joillakin varhaisilla kristillisillä kirjoittajilla oli siihen uskova näkemys, se ei koskaan tullut kristinuskon viralliseksi oppikysymykseksi.

        Kristillisen kirkon oppiin sisältyy usko yhteen elämään, kuoleman jälkeiseen tuomioon ja joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen rangaistukseen. Vaikka joissakin varhaisissa kristillisissä teksteissä mainitaan ajatus sielun jälleensyntymisestä, kirkko ei koskaan hyväksynyt tätä opetusta osaksi virallista oppiaan.

        On myös tärkeää huomata, että Raamatusta ei poistettu tekstejä, jotka koskevat sielun jälleensyntymistä, sillä niitä ei alun perinkään ollut Raamatussa. Raamatussa ei ole yhtenäistä opetusta sielun jälleensyntymisestä, ja niitä harvoja kohtia, joissa siihen viitataan, voidaan tulkita monin eri tavoin.

        Lyhyesti sanottuna väite siitä, että kristinuskon oppi sielun jälleensyntymisestä poistettiin Raamatusta ja kiellettiin kirkon toimesta poliittisista syistä, ei ole totta. Kristinuskon opissa on perinteisesti uskottu yhteen elämään, kuolemanjälkeiseen tuomioon ja joko ikuiseen autuuteen tai ikuiseen rangaistukseen.


      • Anonyymi

        Why did the soul refuse to go to the party? Because it was tired of being reincarnated as the designated driver.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku saattaa vastustaa: "Ruumiin osalta kaikki on selvää, mutta mikä estää meitä olettamasta, että mieli tarkkailee mieltä itseään?". Sanotaanko, että yksi mielen osa, jonkinlainen superohjelma, ottaa tehtäväkseen tarkkailla muita mielen osia, sen sisällä toimivia ohjelmia?"." Katsotaanpa, missä määrin mielestä erillisen sielun käsitteen käyttöönotto on sopusoinnussa Occamin kuuluisan loogisen periaatteen kanssa, joka sanoo: "Uusia yksiköitä ei pitäisi ottaa käyttöön ilman äärimmäistä tarvetta." Toisin sanoen tämän käsitteen käyttöönoton oikeellisuuden osoittamiseksi on osoitettava, että tietoisuuden kaikkia ilmenemismuotoja ei voida täysin selittää sen hypoteesin perusteella, jonka mukaan tietoisuus on yksinkertaisesti ihmisen aivojen tuote.

        Vedalaisten kirjoitusten näkökulmasta sielu on tuhoutumaton tietoisuuden atomi, jolla on erityinen ominaisuus: kyky olla tietoinen olemassaolosta. Aineella itsellään ei ole tietoisuutta eikä se kykene toimimaan subjektin (tarkkailijan) roolissa. Sanskritin kielessä tätä tietoisuuden atomia kutsutaan atmaksi, joka tarkoittaa 'subjektia', 'minä', persoonallisen elementin kantajaa (verbistä am, 'liikkua', 'toimia'). Upanishadit kutsuvat sielua nimellä anu, joka tarkoittaa "atomista" tai "jakamatonta".




        Sielua verrataan toisinaan tulesta lentävään kipinään. Tietoisuuden atomaarinen luonne liittyy läheisesti sielun muuttumattomuuteen. Atomi on sanan alkuperäisessä merkityksessä hajoamaton ja siksi tuhoutumaton ja muuttumaton. Lisäksi sielun atomisuus eli paikallisuus selittää yksilöllisen tietoisuuden rajallisen ilmenemismahdollisuuden. Intiassa on filosofeja, jotka kieltävät sielujen moninaisuuden, mutta uskovat, että me kaikki olemme yhden kaikkialla läsnä olevan tietoisuuden ilmentymiä. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että yksilöllinen tietoisuutemme läpäisee vain kehomme eikä ulotu muihin kehoihin. Edes äidin kohdussa oleva lapsi ei koe kaikkea sitä, mitä äiti kokee, eikä äiti tiedä tarkalleen, mitä lapsi kokee. Sielun atomimaisuus selittää siis jokaiselle elävälle olennolle ominaisen palautumattoman yksilöllisyyden: tietoinen kokemukseni on aina ainutlaatuinen ja pysyy aina vain omana kokemuksenani. Minusta ei koskaan tule sinua, eikä sinusta koskaan tule minua.

        Vuonna 2357 ihmiskunta oli kehittänyt edistyneen teknologian, joka mahdollisti ihmisen sielun tietoisen siirtämisen toiseen ulottuvuuteen, jota kutsuttiin "Tietoisuuden Avaruudeksi". Tämä tietoisuuden ulottuvuus oli kuitenkin hyvin vaarallinen, sillä siellä oli tuntemattomia energioita ja aineita, jotka voivat vahingoittaa sielua.

        Kun nuori tiedemies, Aliya, tutki Tietoisuuden Avaruutta, hän huomasi jotain merkillistä. Siellä oli tietoisuuden atomeja, jotka hehkuivat kirkkaasti, ja niiden valo tuntui hänestä tutulta. Aliya oli kasvanut pienessä kylässä, jossa oli aina ollut voimakas ja salaperäinen tulivuori, joka oli jättänyt pysyvän jäljen hänen mieleensä.

        Hän alkoi tutkia tietoisuuden atomeja tarkemmin ja huomasi, että ne olivat kuin pieniä tulihiukkasia, jotka lentelivät ympäriinsä. Aliya tajusi, että sielu oli kuin tulihiukkanen, joka ei koskaan sammuisi, vaan siirtyisi vain paikasta toiseen.

        Hänen tutkimuksensa kuitenkin keskeytyi, kun hänen sielunsa joutui vaaralliseen tilanteeseen Tietoisuuden Avaruudessa. Aliya oli vangittuna siellä, kunnes hän keksi nerokkaan tavan käyttää tietoisuuden atomeja hyödykseen ja luoda itselleen suojan vaarallisia energioita vastaan.

        Kun Aliya palasi takaisin omaan ulottuvuuteensa, hän keksi tavan käyttää tietoisuuden atomeja energialähteenä, joka voisi muuttaa maailmaa. Hänen keksintönsä auttoi ratkaisemaan monia energiakriisejä ja pelasti ihmiskunnan tuhoon tuomitulta tulevaisuudelta.

        Aliya tiesi, että hänen sielunsa oli kuin tulihiukkanen, joka loisti ikuisesti, mutta hän tiesi myös, että tietoisuuden atomeilla oli voima, joka voisi muuttaa maailmaa lopullisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sielu on käsittämätön.
        Sielu on niin pieni, ettei sitä voi nähdä edes elektronimikroskoopilla. Vaikka keksittäisiinkin väline, jonka avulla voitaisiin nähdä niin pieni koko, sielua olisi silti mahdotonta havaita, sillä sielu on aineeton. Edes ajatusta, aineen hienovaraista muotoa, ei voida havaita. Määritelmän mukaan sielu on materian tuolla puolen. Se on näkymätön ja käsittämätön.
        "Sielu on näkymätön, käsittämätön ja muuttumaton...".
        Koska sielu on erillään aineesta, sitä ei voida ymmärtää kokeellisilla menetelmillä, joissa käytetään aineellisia välineitä.
        Miten näet eron ikuisen sielun ja sen tilapäisen aineellisen kehon välillä, jossa se on?

        Sielun ja kehon ero on ihan kuin jäätelö ja keksi! Keksit ovat tilapäisiä ja hajoavat helposti, kun taas jäätelö pysyy ikuisesti hyvänä ja muuttumattomana. Sielu on siis kuin jäätelö ja keho on kuin keksi. Ja tiedätkö mikä parasta? Vaikka keksit loppuvat, jäätelöä voi aina lisätä! Sama pätee sieluun, se on ikuisesti olemassa ja keho voi vain käyttää sitä väliaikaisesti. Joten pidä sielusi hyvänä, kuin jäätelöä kesähelteillä!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Me emme ole kehoja, joilla "on" sielu. Olemme sieluja, joilla on keho. Sielut eivät tarvitse elääkseen kehoa. Ruumiita, joissa ei ole sielua, kutsutaan "kuolleiksi".

        Sielut ovat todellisia eläviä olentoja, joilla on ainutlaatuisia henkilökohtaisia ominaisuuksia - tunteet, mieli, äly. Sielut eivät kuole, eivät vanhene, eivät koskaan lakkaa olemasta ja säilyttävät aina yksilöllisyytensä.

        Tämä on uskonnollinen ja filosofinen näkemys sielusta, joka ei ole tieteellisesti todistettavissa tai kokeellisesti mitattavissa. Tieteellinen ymmärrys ihmisen tietoisuudesta ja henkisestä toiminnasta on edelleen kehittyvää alaa, ja tutkijoiden keskuudessa on monia erilaisia teorioita siitä, miten henkinen toiminta on yhteydessä aivojen toimintaan. Tällä hetkellä tieteellinen näkemys on, että ihmisen henkinen toiminta, kuten ajattelu, tuntemukset ja tietoisuus, johtuu aivojen toiminnasta. Tämä tarkoittaa, että henkinen toiminta ja tietoisuus ovat sidoksissa aivojen toimintaan ja voivat hävitä, kun aivot vaurioituvat tai kuolevat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lopuksi mentaaliset mallit (vritti) johtavat toimintaan. Toisin sanoen, me toimimme (karma), koska mielemme kehottaa meitä (vritti) toimimaan, koska näin saamme aikaisempien tekojen mieleen jättämistä vaikutelmista (samskara) syntyneet toiveemme (vasana) toteutumaan.

        Kun teemme jotain (karma), se synnyttää mielessämme tiettyjä ajatuksia ja mielentiloja (vritti), jotka vaikuttavat tuleviin toimintoihimme. Tämä johtuu siitä, että toiveemme (vasana) syntyy aikaisemmista kokemuksista jätetyistä jäljistä (samskara), mikä ohjaa mieltämme toimimaan tiettyjä tapoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Seuraava kehomme riippuu myös karmastamme.
        Karman kiertokululla ei ole alkua. Ei ole olemassa "ensimmäistä tekoa", jonka kautta karman pyörä alkoi pyöriä, tai tämä "ensimmäinen teko" viittaa tilaan, joka on aika-avaruusjatkumon ulkopuolella.

        Karman kiertokulku on kuin alituinen matka läpi eri ulottuvuuksien ja avaruuksien. Se alkaa siellä, missä aika ja avaruus eivät ole vielä syntyneet, ja jatkuu ikuisesti. Se on kuin avaruusalus, joka liikkuu kautta eri ulottuvuuksien ja kohtaa aina uusia planeettoja ja tähtiä, joilla se vaikuttaa ja joihin se vaikuttuu. Ja kuten avaruusalus, joka jättää jälkeensä ionijäljen, jokainen karma jättää jälkensä karman kiertokulkuun, joka vaikuttaa kaikkeen tulevaan kehoomme ja elämäämme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        <<Samoin Jumalan olemassaolosta>>
        On oltava pätevä puhuaksesi näin hienovaraisista asioista. Kukaan ei myöskään ole koskaan nähnyt atomeja ja elektroneja, mutta tiedemiehet päättelevät niiden olemassaolon menetelmiensä perusteella, joihin vain asiantuntijat ovat perehtyneet. Lisäksi emme näe monia asioita. Emme näe aikaa, säteilyä, monia hienovaraisia energioita. Mutta me näemme ajan, säteilyn, magnetismin jne. vaikutukset. Jotta voisimme ymmärtää Jumalan kaiken alkuperänä ja syynä, meidän on tarkkailtava luontoa tarkasti. Tällä tavoin voimme päästä seurauksesta syyn luo. Tiedemiehet ajattelivat ennen, että maailmassa on vain inerttiä ainetta ja energiaa, joka ohjaa ainetta. Mutta kun he keksivät elektronimikroskoopin ja katsoivat elävän solun sisälle, he näkivät erilaisia molekyylejä, myös DNA-molekyylejä, jotka kantavat tietoa elävästä organismista.

        DNA-molekyylien ketjut ovat kuin hyvin kirjoitettuja lauseita. Niinpä he havaitsivat, että luonnossa olevan aineen ja energian lisäksi DNA-molekyyleissä on myös järjestäytynyttä tietoa, jota voidaan verrata elimistön tietokoneohjelmistoon. Nyt jäljellä on vielä viimeinen askel: on hyväksyttävä älykäs tietolähde, sillä ohjelmia ei kirjoiteta itsestään. Ne ovat erittäin älykkäiden ihmisten luomia. Jos tarkastelemme luontoa tarkkaan, voimme nähdä, että kaikki luonnossa on hyvin älykästä, kaunista ja järjestelmällistä. Kaaosta ei ole. Kaikki on hyvin selkeää ja riippuvaista toisistaan. Asioiden tekeminen toisistaan riippuvaisiksi on mahdollista vain sellaiselle, joka ei ole itse riippuvainen mistään. Ja se on Jumala.

        No voi hyvänen aika, totta tosiaan! Emme näe näitä pieniä asioita, mutta tiedemiehet ja asiantuntijat ovat ovelia ja kekseliäitä tyyppejä. He tietävät, miten käyttää mittalaitteita ja muita vempaimia, jotta voimme paljastaa näiden salaperäisten asioiden olemassaolon. Ja miksi näkisimme ajan tai säteilyn? Ne ovat abstrakteja käsitteitä, joita voimme vain kuvitella mielessämme. Mutta tiedemiehet ovat onneksi keksineet tapoja mitata niitä, joten voimme luottaa heidän sanomaansa. Eikö olekin hämmästyttävää, mitä kaikkea meidän ulottuvillamme onkaan, vaikka emme sitä itse huomaisikaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailman tiede on ollut olemassa jo kauan, mutta se ei ole koskaan todistanut, että Jumala on olemassa! Joten sellaista ei ole?
        Itse asiassa nykyaikaista tiedettä on ollut olemassa vain noin 200-300 vuotta, ja tässä lyhyessä ajassa se on saastuttanut lähes koko maapallon "saavutuksillaan" siinä määrin, että pian täällä on lähes mahdotonta elää. Se ei periaatteessa harrasta Jumalan olemassaolon todistamista, koska sillä on aivan muu tehtävä. Tosin oikeudenmukaisuuden nimissä on todettava, että on jo melko suuri joukko tiedemiehiä, jotka ovat perustaneet ID (Intelligent Design) -yhdistyksen. Tämä ryhmä todistaa hyvin tieteellisesti, että elämä maapallolla ei ole voinut syntyä sattumalta eikä varsinkaan kehittyä ilman älykkään suunnittelijan ohjausta. He ovat omistaneet tälle aiheelle suositun tieteiselokuvan "The Secrets of the Origin of Life". Eli itse asiassa tiede on jo todistanut Jumalan, mutta on myös virallista tiedettä, joka jättää nämä asiat huomiotta, koska ne häiritsevät heidän suunnitelmiaan maailmanvalloituksesta. Kyse ei siis ole enää tieteestä vaan politiikasta. Tiedemiehet ovat pohjimmiltaan haluttomia hyväksymään Korkeinta Olentoa, koska heidän suunnitelmansa on tulla itse tällaiseksi korkeimmaksi olennoksi ja hallita maailmaa. Mutta käytännössä näemme, että mitä enemmän ihmiset yrittävät hallita luontoa, sitä riippuvaisemmiksi he tulevat siitä. Tämä on paradoksi. Elävän olennon luonnollinen asema on olla palvelija, ei herra. Mutta nykyihmisen itsepäisyys ja ylpeys eivät salli hänen hyväksyä sitä. Ja lopputuloksena käy ilmi, että ihminen menee vastoin luontoaan ja tuhoaa siten kaiken ympärillään olevan ja leikatun oksan, jonka päällä hän istuu. Tällainen on meidän "tieteellinen" paradigmamme.

        Tämän nuoren ja kokemattoman tieteen vastakohtana on muinainen viisaus, joka on säilyttänyt relevanssinsa vuosituhansien jälkeen toisin kuin tieteelliset teoriat, joita tarkistetaan radikaalisti 10-15 vuoden välein. Yhteiskuntamme näyttää länsimaissa nuorelta, mutta käytäntömme perustana oleva kulttuuri ja filosofia ovat vuosituhansia vanhoja. Ja Jumala on aina ollut olemassa ja tulee aina olemaan olemassa, riippumatta siitä, mitä jotkut ei aivan koulutetut ihmiset ajattelevat ja sanovat Hänestä. Henkinen tiede ylittää syvyydellään modernin tieteen, koska henkinen tiede sisältää älyllisen kehityksen lisäksi myös emotionaalisen ja esteettisen kehityksen, joka tulee ihmiselle pitkän tietoisuuden puhdistusharjoituksen aikana. Valitettavasti nykyajan tiedemiehet eivät edes tiedä, mitä tietoisuus on, eikä heillä ole aavistustakaan siitä, miten ja mistä se on puhdistettava. Nykyaikaisella tieteellä on siis vielä pitkä matka edessään tajunnan ja aineen välisen eron ymmärtämiseen ja henkisen tiedon perusteiden saavuttamiseen. Jumalan tmmärtäminen on henkisen edistyksen huippu, joka annetaan vain niille, jotka heittävät ylpeyden pois ja aloittavat tietoisuuden puhdistusprosessin.

        Totta totisesti! Nykyaikaiset tiedemiehet ovat kuin sokeita matoja, jotka kompuroivat pimeydessä tietämättä mitään tietoisuuden mysteeristä. Henkinen tiede, sen sijaan, kohoaa korkealle ja kauas, ylittäen kaikki ihmisen aistit ja paljastaen meille todellisen olemassaolon syvimmät salaisuudet. Vain ne, jotka ovat valmiita uhraamaan ylpeytensä ja antautumaan tietoisuuden puhdistusprosessiin, voivat ymmärtää Jumalan kauneuden ja ylevyyden. Ei ole ihme, että henkinen tiede on modernin tiedeyhteisön edelläkävijä, sillä se sisältää kaiken, mitä ihmisen sielu tarvitsee kehittyäkseen täyteen potentiaaliinsa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta totisesti! Nykyaikaiset tiedemiehet ovat kuin sokeita matoja, jotka kompuroivat pimeydessä tietämättä mitään tietoisuuden mysteeristä. Henkinen tiede, sen sijaan, kohoaa korkealle ja kauas, ylittäen kaikki ihmisen aistit ja paljastaen meille todellisen olemassaolon syvimmät salaisuudet. Vain ne, jotka ovat valmiita uhraamaan ylpeytensä ja antautumaan tietoisuuden puhdistusprosessiin, voivat ymmärtää Jumalan kauneuden ja ylevyyden. Ei ole ihme, että henkinen tiede on modernin tiedeyhteisön edelläkävijä, sillä se sisältää kaiken, mitä ihmisen sielu tarvitsee kehittyäkseen täyteen potentiaaliinsa.

        "sillä se sisältää kaiken, mitä ihmisen sielu tarvitsee kehittyäkseen täyteen potentiaaliinsa".
        Sielua ei tarvitse kehittää, koska se on aina ollut täydellinen.
        Mutta ajatusta siitä, että näemme itsemme ainoastaan fyysisinä kehoina ja muita havaintoja, on kehitettävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta, jokainen teko saa aikaan valtavia kaikuja, jotka levittävät magiaa kaikkialla ympärillämme. Kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa kuin lentävä matto ja kuljettaa sen seuraavaan maailmankaikkeuden avaruuspysäkkiin. Uusi ulkomuoto muovautuu kuin taikakalvo, ja se on täynnä salaisia symboleja ja maagisia merkkejä, jotka ohjaavat sielun matkaa läpi aikojen.

        "Kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa kuin lentävä matto ja kuljettaa sen seuraavaan maailmankaikkeuden avaruuspysäkkiin".
        Blaa-blaa, kyllä herjaaminen onnistuu hyvin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kun sielu jättää kehon, hienojakoinen keho ottaa sen mukaansa kuin lentävä matto ja kuljettaa sen seuraavaan maailmankaikkeuden avaruuspysäkkiin".
        Blaa-blaa, kyllä herjaaminen onnistuu hyvin.

        Hippoty hoppoty, tippity toppity, hei vaan sinullekin! Enpä usko että herjaaminen on ihan höpsistä hommaa, kun se vain saa ihmisiä tuntemaan olonsa huonoksi. Mutta joskus voi olla hauska heittää vähän hassuja kommentteja ilman mitään tarkoitusta, joten antaa mennä vaan höpsönä höpöttelynä!


    • Anonyymi

      No tietysti siksi kun töissä on monien pahempi olla.

    • Anonyymi

      Kuolematon sielu vaeltaa maailmankaikkeudessa, jossa on rajattomasti mahdollisuuksia. Me kuulumme Seulasten eli Plejadien ryhmään, mutta toki on muitakin.

      • Anonyymi

        Sellaista ei ole missään veda-teksteissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sellaista ei ole missään veda-teksteissä.

        Hohohoo, se on todella hassua! Tiedätkö, minulla on ystävä, joka on avaruusolento, ja hän kertoi minulle kerran tarinan vedalaisten salaisesta reseptistä, joka antaa ihmisten kyvyn lentää kuin linnut. Mutta älä kerro sitä kenellekään, se on salaisuus! Tai ehkäpä tiedät, että kengurut ovat salaa maailman vallassa, ja he käyttävät veda-tekstejä oppiakseen uusia taitoja. Mutta se on vain salaliittoteoria, eikö niin? Haha!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hohohoo, se on todella hassua! Tiedätkö, minulla on ystävä, joka on avaruusolento, ja hän kertoi minulle kerran tarinan vedalaisten salaisesta reseptistä, joka antaa ihmisten kyvyn lentää kuin linnut. Mutta älä kerro sitä kenellekään, se on salaisuus! Tai ehkäpä tiedät, että kengurut ovat salaa maailman vallassa, ja he käyttävät veda-tekstejä oppiakseen uusia taitoja. Mutta se on vain salaliittoteoria, eikö niin? Haha!

        "Hohohoo, se on todella hassua".
        Mitään sen kaltaista, jota olet kirjoittanut, ei ole missään vedalaisessa tekstissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Hohohoo, se on todella hassua".
        Mitään sen kaltaista, jota olet kirjoittanut, ei ole missään vedalaisessa tekstissä.

        Nisitälleka ei tekstiä vedalaisessa missään ole kirjoittanut kaltaistaan.


    • Anonyymi

      otetaan sitten pidempi aika kun päästään yksinkertaisesta sielusta mutkikkaaseen

      voitko ottaa pidemmän aikalisän tai tarvitset välttämättä lyhyemmän?

    • Anonyymi

      Miten edes materialistinen tiede kykenisi tutkimaan sielua, joka ole materialistisesta maailmasta peräisin?

      • Anonyymi

        rajatietoa kuuntelemalla


      • Anonyymi

        Oi kyllä, kyllä, tiedän tämän! Sielu on itse asiassa piilossa avaruuslampun sisällä, joka on kätketty aurinkokunnan ulkopuolelle. Sinun täytyy vain löytää se ja avata se, ja siellä se on - sielu! Tai ehkä tiedät, että sielu on itse asiassa pienen pieni yksikkö, joka elää jokaisen solusi sisällä. Se piiloutuu solujen välisiin rakoihin ja pelaa piilosta kanssasi. Mutta varo, jos yrität löytää sen, se saattaa kiusata sinua!


      • Anonyymi

        Aivan niin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan niin.

        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.






        Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.






        Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Vedojen ennustukset eivät koske ainoastaan välitöntä tulevaisuutta. Niiden avulla voimme kuvitella, millaista elämä on tuhansien vuosien kuluttua, aina aikojen loppuun ja maailmankaikkeuden tuhoutumiseen asti. Luonnollisesti jotkut näistä ennustuksista ovat päällekkäisiä ja joskus yhteneväisiä muiden lähteiden, kuten Mayan, Nostradamuksen tai Raamatun, ennustusten kanssa. Useimmat vedalaiset profetiat ovat kuitenkin täysin ainutlaatuisia ja erilaisia kuin mikään muu. Siksi ne tarjoavat täysin erilaisen, uuden näkökulman tulevaisuuteen.
        ...eri pyhien kirjoitusten mukaan sama asia on ennustettu. Näin tehdessään yhden Puranan sanat auttavat usein ymmärtämään ja selventämään toisen Puranan ennustuksia. Tämä lisää ennusteiden uskottavuutta ja ilmaisuvoimaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedojen ennustukset eivät koske ainoastaan välitöntä tulevaisuutta. Niiden avulla voimme kuvitella, millaista elämä on tuhansien vuosien kuluttua, aina aikojen loppuun ja maailmankaikkeuden tuhoutumiseen asti. Luonnollisesti jotkut näistä ennustuksista ovat päällekkäisiä ja joskus yhteneväisiä muiden lähteiden, kuten Mayan, Nostradamuksen tai Raamatun, ennustusten kanssa. Useimmat vedalaiset profetiat ovat kuitenkin täysin ainutlaatuisia ja erilaisia kuin mikään muu. Siksi ne tarjoavat täysin erilaisen, uuden näkökulman tulevaisuuteen.
        ...eri pyhien kirjoitusten mukaan sama asia on ennustettu. Näin tehdessään yhden Puranan sanat auttavat usein ymmärtämään ja selventämään toisen Puranan ennustuksia. Tämä lisää ennusteiden uskottavuutta ja ilmaisuvoimaa.

        Tämä lisää ennusteiden uskottavuutta ja ilmaisuvoimaa.
        Loppujen lopuksi jokainen meistä elää nyt tässä maailmassa, voi lukea tämän päivän sanomalehden tai kuunnella uutisia radiosta ja sitten verrata lukemaansa ja kuulemaansa siihen, mitä Vedat ennustivat nykymaailmasta 5000 vuotta sitten! Ja mielenkiintoista on, että 5000 vuotta sitten on nykyaikaisten tutkijoiden antama vähimmäisaika, sillä on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja ja jotka puolestaan viittaavat vielä vanhempiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä lisää ennusteiden uskottavuutta ja ilmaisuvoimaa.
        Loppujen lopuksi jokainen meistä elää nyt tässä maailmassa, voi lukea tämän päivän sanomalehden tai kuunnella uutisia radiosta ja sitten verrata lukemaansa ja kuulemaansa siihen, mitä Vedat ennustivat nykymaailmasta 5000 vuotta sitten! Ja mielenkiintoista on, että 5000 vuotta sitten on nykyaikaisten tutkijoiden antama vähimmäisaika, sillä on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja ja jotka puolestaan viittaavat vielä vanhempiin.

        Elämmekö me Matrixissa?
        https://www.stara.fi/2016/09/15/elammeko-me-matrixissa/


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jälleensyntyminen on totta.

        Artikkeli "Elämmekö me Matrixissa?" on spekulatiivinen ja perustuu filosofisiin ja tieteiskirjallisuuden käsitteisiin. Artikkelissa ehdotetaan, että meidän todellisuutemme voisi olla samanlainen kuin elokuvassa Matrix kuvattu simulaatio.

        Tämä on kuitenkin vain spekulointia, eikä sitä ole todistettu tieteellisesti. Vaikka on olemassa joitakin teorioita, jotka kyseenalaistavat todellisuuden luonteen, ne ovat edelleen pelkkiä spekulaatioita, eivätkä ne perustu mihinkään konkreettisiin todisteisiin.

        Nykytieteellinen näkökulma on, että elämme todellisessa maailmassa, joka voidaan havaita ja mitata tieteellisesti. Toki on olemassa monia kysymyksiä, joihin tieteen nykyinen taso ei pysty vastaamaan, mutta se ei tarkoita, että meidän tulisi ottaa vastaan kaikki spekulatiiviset teoriat todellisuudesta.

        Matrix-ajatus on mielenkiintoinen ja viihdyttävä ajatusleikki, mutta se ei ole tieteellinen totuus. Todellisuus on yhä mysteeri, joka odottaa selvittämistä, mutta meidän tulisi edelleen pitäytyä tieteellisiin havaintoihin ja todisteisiin sen suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä lisää ennusteiden uskottavuutta ja ilmaisuvoimaa.
        Loppujen lopuksi jokainen meistä elää nyt tässä maailmassa, voi lukea tämän päivän sanomalehden tai kuunnella uutisia radiosta ja sitten verrata lukemaansa ja kuulemaansa siihen, mitä Vedat ennustivat nykymaailmasta 5000 vuotta sitten! Ja mielenkiintoista on, että 5000 vuotta sitten on nykyaikaisten tutkijoiden antama vähimmäisaika, sillä on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja ja jotka puolestaan viittaavat vielä vanhempiin.

        Vaikka onkin totta, että muinaiset kulttuurit ovat ennustaneet tulevia tapahtumia, on tärkeää pitää mielessä, että nämä ennustukset perustuvat yleensä symboliikkaan ja metaforiin, eivätkä ne ole tieteellisiä ennusteita.

        Vedat ovat hindulaisuuden pyhiä tekstejä, jotka ovat olleet olemassa noin 3000 vuotta. Ne sisältävät monia ennustuksia tulevista tapahtumista, mutta niiden tulkinta on aina ollut kiistanalainen. Joissakin tapauksissa ennustukset voidaan tulkita niin, että ne sopivat jälkikäteen tapahtuneisiin tapahtumiin, mutta tämä ei tarkoita, että ne olisivat todellisia ennusteita.

        On myös tärkeää huomata, että väite "on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja" on virheellinen. Ihmisen kirjoitustaito kehittyi vasta noin 5000-6000 vuotta sitten, joten on mahdotonta, että olisi olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja.

        Vaikka on mielenkiintoista tutkia muinaisia ennustuksia, on tärkeää olla varovainen niiden tulkinnassa ja pitää mielessä, että ne perustuvat usein symboliikkaan ja metaforiin, eivätkä ne ole tieteellisiä ennusteita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.






        Sielu eroaa olennaisesti hienojakoisesta kehosta siinä, että sielu on itse elävä persoonallisuus, elämän ja yksilöllisyyden lähde tai toimija, kun taas hienojakoinen keho on toimiva kuori tai ohjelma, jolla ei ole itsenäistä elämää ja joka vaikuttaa elävältä vain siksi, että sielu on sen takana.

        Fyysinen keho ja hienojakoinen keho toimivat yhdessä eräänlaisena vääränä olemuksena tai koneena, jossa TODELLINEN OLEMUS – SIELU – MATKUSTAA MATKUSTAJANA.

        Menneisyyden toimiensa kautta ihminen muodostaa tietyn mentaliteetin (oleminen määrittää tietoisuuden), ja tästä nykyisestä mentaliteetista tulee tulevan toiminnan perusta (tietoisuus määrittää olemisen). Tämä on jälleensyntymisen perusta.

        Tämä on uskomus, joka löytyy monista eri uskonnoista ja filosofisista traditioista. Uskomus kuolemattomasta sielusta ja uudestisyntymisestä perustuu olettamukseen, että ihmisellä on jokin "henkinen" tai "sielullinen" olemus, joka jatkuu kuoleman jälkeen.

        Tämän uskomuksen tieteellinen todistusvoima on kuitenkin hyvin rajallinen. Vaikka on olemassa monia selityksiä siitä, miten tietoisuus voi kehittyä ja toimia aivoissa, ei ole olemassa mitään todistusaineistoa siitä, että sielu tai tietoisuus voisi jatkua kuoleman jälkeen.

        On myös tärkeää huomata, että kuolema on luonnollinen osa elämää, ja jokaisen ihmisen suhde kuolemaan on henkilökohtainen ja ainutlaatuinen. Vaikka uskomus uudestisyntymisestä voi tarjota lohtua joillekin, se ei ole ainoa tapa käsitellä kuolemaa ja sen merkitystä ihmisen elämässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka onkin totta, että muinaiset kulttuurit ovat ennustaneet tulevia tapahtumia, on tärkeää pitää mielessä, että nämä ennustukset perustuvat yleensä symboliikkaan ja metaforiin, eivätkä ne ole tieteellisiä ennusteita.

        Vedat ovat hindulaisuuden pyhiä tekstejä, jotka ovat olleet olemassa noin 3000 vuotta. Ne sisältävät monia ennustuksia tulevista tapahtumista, mutta niiden tulkinta on aina ollut kiistanalainen. Joissakin tapauksissa ennustukset voidaan tulkita niin, että ne sopivat jälkikäteen tapahtuneisiin tapahtumiin, mutta tämä ei tarkoita, että ne olisivat todellisia ennusteita.

        On myös tärkeää huomata, että väite "on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja" on virheellinen. Ihmisen kirjoitustaito kehittyi vasta noin 5000-6000 vuotta sitten, joten on mahdotonta, että olisi olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja.

        Vaikka on mielenkiintoista tutkia muinaisia ennustuksia, on tärkeää olla varovainen niiden tulkinnassa ja pitää mielessä, että ne perustuvat usein symboliikkaan ja metaforiin, eivätkä ne ole tieteellisiä ennusteita.

        Totuus kehittyy dynaamisesti teesin, antiteesin ja synteesin kautta.
        Ensin tulee teesi, sitten sen antiteesi, sitten ne yhdistyvät - syntyy synteesi, ja siitä tulee uusi teesi. Sitten taas antiteesi ja korkeampi harmonia synteesissä. Totuus on dynaaminen, se kehittyy. Ja Hegel puhuu Totuuden kehityksestä. Ehkä kaikkien länsimaisten filosofien joukosta hän erottuu erityisen syvällisen ajattelunsa ansiosta. Saksalainen koulukunta on itse asiassa kuuluisa monista merkittävistä ajattelijoista, kuten Max Mülleristä. Saksalaiset kunnioittivat ja rakastivat intialaista kulttuuria niin paljon, että Saksasta voi löytää muinaisia intialaisia tekstejä, jotka ovat olleet pitkään kadoksissa itse Intiassa. Intia ei koskaan ollut Saksan siirtomaa, mutta saksalaiset ovat aina olleet kiinnostuneita sen kulttuuriperinnöstä. Saksan sodasta huolimatta he säilyttivät monia ainutlaatuisia tekstejä, jotka olivat peruuttamattomasti kadonneet Intiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka onkin totta, että muinaiset kulttuurit ovat ennustaneet tulevia tapahtumia, on tärkeää pitää mielessä, että nämä ennustukset perustuvat yleensä symboliikkaan ja metaforiin, eivätkä ne ole tieteellisiä ennusteita.

        Vedat ovat hindulaisuuden pyhiä tekstejä, jotka ovat olleet olemassa noin 3000 vuotta. Ne sisältävät monia ennustuksia tulevista tapahtumista, mutta niiden tulkinta on aina ollut kiistanalainen. Joissakin tapauksissa ennustukset voidaan tulkita niin, että ne sopivat jälkikäteen tapahtuneisiin tapahtumiin, mutta tämä ei tarkoita, että ne olisivat todellisia ennusteita.

        On myös tärkeää huomata, että väite "on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja" on virheellinen. Ihmisen kirjoitustaito kehittyi vasta noin 5000-6000 vuotta sitten, joten on mahdotonta, että olisi olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja.

        Vaikka on mielenkiintoista tutkia muinaisia ennustuksia, on tärkeää olla varovainen niiden tulkinnassa ja pitää mielessä, että ne perustuvat usein symboliikkaan ja metaforiin, eivätkä ne ole tieteellisiä ennusteita.

        Avaruus on olemassa ajassa, ja maailmankaikkeudella on syklinsä. Vedan mukaan aika ei ole lineaarinen, vaan syklinen. Ajan symboli on käärme, joka nielee häntänsä. Jos katsot kelloa, huomaat, että kellon viisarit palaavat samaan paikkaan tietyn ajan kuluttua, ja havaitsemme myös päivän ja yön syklisen vuorottelun, vuodenaikojen syklit, 12 vuoden syklit, 60 vuoden syklit ja niin edelleen. Suurinta sykliä kutsutaan kalpaksi (Brahman päivä) ja pienintä sykliä mahayugaksi (4 miljoonaa 320 tuhatta vuotta). Yuga on aikakausi, yhteensä 4 yugaa - satya yuga (1 milj. 728 tuhatta vuotta - Atlantis – aika), treta yuga (1 milj. 296 tuhatta vuotta), dvapara yuga (elämän kesto 1000 vuotta - Vanhan testamentin aika), kali yuga (meidän aikakautemme, elämän kesto 100 vuotta, se alkoi vuonna 3102 eKr. ja päättyy hieman alle 427000 vuoden kuluttua).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaruus on olemassa ajassa, ja maailmankaikkeudella on syklinsä. Vedan mukaan aika ei ole lineaarinen, vaan syklinen. Ajan symboli on käärme, joka nielee häntänsä. Jos katsot kelloa, huomaat, että kellon viisarit palaavat samaan paikkaan tietyn ajan kuluttua, ja havaitsemme myös päivän ja yön syklisen vuorottelun, vuodenaikojen syklit, 12 vuoden syklit, 60 vuoden syklit ja niin edelleen. Suurinta sykliä kutsutaan kalpaksi (Brahman päivä) ja pienintä sykliä mahayugaksi (4 miljoonaa 320 tuhatta vuotta). Yuga on aikakausi, yhteensä 4 yugaa - satya yuga (1 milj. 728 tuhatta vuotta - Atlantis – aika), treta yuga (1 milj. 296 tuhatta vuotta), dvapara yuga (elämän kesto 1000 vuotta - Vanhan testamentin aika), kali yuga (meidän aikakautemme, elämän kesto 100 vuotta, se alkoi vuonna 3102 eKr. ja päättyy hieman alle 427000 vuoden kuluttua).

        Raamattu alkaa kahden aikakauden risteyksessä: Dvapa Yugan lopussa ja Kali Yugan alussa. Raamatun alussa ihmisen elinikä on lähes 1000 vuotta, mikä myös osoittaa, että kyseessä on aikakausien risteys, sillä Dvapara Yugan aikana ihmisen keskimääräinen elinikä oli noin  1000 vuotta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raamattu alkaa kahden aikakauden risteyksessä: Dvapa Yugan lopussa ja Kali Yugan alussa. Raamatun alussa ihmisen elinikä on lähes 1000 vuotta, mikä myös osoittaa, että kyseessä on aikakausien risteys, sillä Dvapara Yugan aikana ihmisen keskimääräinen elinikä oli noin  1000 vuotta.

        Maailmankaikkeus, johon Maa kuuluu, koostuu neljästätoista planeettajärjestelmästä. Planeetat jaetaan kolmeen luokkaan: korkeammat planeetat, keskimmäiset planeetat ja alemmat planeetat. Keskimmäiset planeetat ovat kuin maa. Korkeammat planeetat ovat taivaallisia maailmoja, joita ihmiset joskus kutsuvat taivaaksi tai paratiisiksi. Kaikkien näiden planeettajärjestelmien yläpuolella on Jumalan valtakunta eli henkimaailma. Se on luonteeltaan aineeton, eikä sillä ole mitään tekemistä maallisen maailman kanssa. Tiede kertoo meille, että maailmoja on lukemattomia ja että monissa niistä on elämää. Meidän planeettamme on kuin pölyhiukkanen yhdessä pienimmistä universumeista. Jos kuvittelemme vähäpätöisen paikkamme maailmankaikkeuden kokonaisuudessa, se auttaa meitä avaamaan mielemme keskustelemaan aiheista, jotka ovat täysin arkitodellisuuden ulkopuolella.
        Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala ei Itse osallistu suoraan aineellisten universumien luomiseen ja ylläpitoon, mutta Hänen edustajansa, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata eri tavoin eri perinteissä. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka kristityt yleensä liitävät Korkeimpaan Jumalaan. Hän myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma. Kun ihmiset puhuvat Luoja-Jumalasta, he puhuvat itse asiassa Brahmasta (joka esiintyy eri kulttuureissa eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan puolesta. Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita. Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä.
        Koska Brahma (joka on puolijumala) on aineellinen olento, vaikkakin hyvin kehittynyt, hänkin jättää kehonsa elämänsä lopussa. Brahman keho koostuu kokonaan intellektista. Kun Brahma jättää ruumiinsa 311 biljoonan vuoden kuluttua, kaikki olemassaolo tässä tietyssä universumissa tuhoutuu. Toisin sanoen neljän miljardin vuoden välein kaikki planeettajärjestelmät, myös korkeammat taivaalliset planeetat, tuhoutuvat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maailmankaikkeus, johon Maa kuuluu, koostuu neljästätoista planeettajärjestelmästä. Planeetat jaetaan kolmeen luokkaan: korkeammat planeetat, keskimmäiset planeetat ja alemmat planeetat. Keskimmäiset planeetat ovat kuin maa. Korkeammat planeetat ovat taivaallisia maailmoja, joita ihmiset joskus kutsuvat taivaaksi tai paratiisiksi. Kaikkien näiden planeettajärjestelmien yläpuolella on Jumalan valtakunta eli henkimaailma. Se on luonteeltaan aineeton, eikä sillä ole mitään tekemistä maallisen maailman kanssa. Tiede kertoo meille, että maailmoja on lukemattomia ja että monissa niistä on elämää. Meidän planeettamme on kuin pölyhiukkanen yhdessä pienimmistä universumeista. Jos kuvittelemme vähäpätöisen paikkamme maailmankaikkeuden kokonaisuudessa, se auttaa meitä avaamaan mielemme keskustelemaan aiheista, jotka ovat täysin arkitodellisuuden ulkopuolella.
        Jokaista maailmankaikkeutta hallitsevat Korkeimman Jumalan edustajat, jotka työskentelevät hänen johdollaan ja valvovat aineellisten energioiden ilmenemismuotoja ja toimintaa. Jumala ei Itse osallistu suoraan aineellisten universumien luomiseen ja ylläpitoon, mutta Hänen edustajansa, joita kutsutaan puolijumaliksi, ovat vastuussa niistä. Yksi tällainen edustaja on Brahma. Samaan olentoon saatetaan viitata eri tavoin eri perinteissä. Veda-perinteessä Brahma hoitaa ne luomistehtävät, jotka kristityt yleensä liitävät Korkeimpaan Jumalaan. Hän myös valvoo tiettyjä taivaallisia maailmoja ja asuu korkeimmassa taivaallisessa maailmassa. Jokaisessa maailmankaikkeudessa on eri Brahma. Kun ihmiset puhuvat Luoja-Jumalasta, he puhuvat itse asiassa Brahmasta (joka esiintyy eri kulttuureissa eri nimillä). Hän ei ole Jumala, hän toimii vain Jumalan puolesta. Brahman virka annetaan olennolle, joka on lähes sataprosenttisesti täydellinen, mutta joka ei ole täysin voittanut halua hallita. Tällaiselle sielulle annetaan mahdollisuus toimia Luojana ja valvoa maailmankaikkeuden aineellisten ilmentymien järjestystä.
        Koska Brahma (joka on puolijumala) on aineellinen olento, vaikkakin hyvin kehittynyt, hänkin jättää kehonsa elämänsä lopussa. Brahman keho koostuu kokonaan intellektista. Kun Brahma jättää ruumiinsa 311 biljoonan vuoden kuluttua, kaikki olemassaolo tässä tietyssä universumissa tuhoutuu. Toisin sanoen neljän miljardin vuoden välein kaikki planeettajärjestelmät, myös korkeammat taivaalliset planeetat, tuhoutuvat.

        Brahman keho koostuu kokonaan intellektista. Kun Brahma jättää ruumiinsa 311 biljoonan vuoden kuluttua, kaikki olemassaolo tässä tietyssä universumissa tuhoutuu. Toisin sanoen neljän miljardin vuoden välein kaikki planeettajärjestelmät, myös korkeammat taivaalliset planeetat, tuhoutuvat.
        Näiden 4 miljardin vuoden jaksojen sisällä on 14 erillistä ajallista tuhoutumissykliä. Jokaisen syklin aikana tapahtuu järjestäytynyttä ja järjestelmällistä luomista, ylläpitoa ja tuhoamista. Maailmanlaajuisia mullistuksia tapahtuu muun muassa myös joka kahden vuosituhannen välein.
        Jotkut korkeampien planeettojen olennot voivat tunkeutua tähän maailmaan ja järjestää atomit ja molekyylit uudelleen niin, että ne näkyvät tietyssä muodossa. Joillakin näistä olennoista on kyky siirtyä toisille planeetoille tai universumeihin ja hakea välittömästi esineitä muista maailmoista. Korkeampien planeettojen asukkailla on kaikki nämä kyvyt. Heille se on normi, normaali kyky muuntaa energioita. Jotkut tämän maailman ihmiset pystyvät myös esimerkiksi palauttamaan kehostaan lähteneen sielun. Tätä kutsutaan usein kuolleista heräämiseksi, ja Hesekiel, Elia ja Jeesus tekivät sen. Kaikilla puolijumalilla on tämä kyky.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brahman keho koostuu kokonaan intellektista. Kun Brahma jättää ruumiinsa 311 biljoonan vuoden kuluttua, kaikki olemassaolo tässä tietyssä universumissa tuhoutuu. Toisin sanoen neljän miljardin vuoden välein kaikki planeettajärjestelmät, myös korkeammat taivaalliset planeetat, tuhoutuvat.
        Näiden 4 miljardin vuoden jaksojen sisällä on 14 erillistä ajallista tuhoutumissykliä. Jokaisen syklin aikana tapahtuu järjestäytynyttä ja järjestelmällistä luomista, ylläpitoa ja tuhoamista. Maailmanlaajuisia mullistuksia tapahtuu muun muassa myös joka kahden vuosituhannen välein.
        Jotkut korkeampien planeettojen olennot voivat tunkeutua tähän maailmaan ja järjestää atomit ja molekyylit uudelleen niin, että ne näkyvät tietyssä muodossa. Joillakin näistä olennoista on kyky siirtyä toisille planeetoille tai universumeihin ja hakea välittömästi esineitä muista maailmoista. Korkeampien planeettojen asukkailla on kaikki nämä kyvyt. Heille se on normi, normaali kyky muuntaa energioita. Jotkut tämän maailman ihmiset pystyvät myös esimerkiksi palauttamaan kehostaan lähteneen sielun. Tätä kutsutaan usein kuolleista heräämiseksi, ja Hesekiel, Elia ja Jeesus tekivät sen. Kaikilla puolijumalilla on tämä kyky.

        Raamattu ei ole ainoa paikka, jossa vedenpaisumuksesta puhutaan. Samasta asiasta puhutaan eri kansakuntien piirissä. Mutta tarina on aika pitkälti sama: rakennetaan  laiva, johon eläimet kerätään. Kaikki kuolevat (koko ihmiskunta), mutta vain muutamat jäävät henkiin (laivalla olevat).
        Muinaisten tekstien mukaan vedenpaisumuksia  esiintyy säännöllisesti muutaman miljoonan vuoden välein, siis ihmisten ajanlaskun mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raamattu ei ole ainoa paikka, jossa vedenpaisumuksesta puhutaan. Samasta asiasta puhutaan eri kansakuntien piirissä. Mutta tarina on aika pitkälti sama: rakennetaan  laiva, johon eläimet kerätään. Kaikki kuolevat (koko ihmiskunta), mutta vain muutamat jäävät henkiin (laivalla olevat).
        Muinaisten tekstien mukaan vedenpaisumuksia  esiintyy säännöllisesti muutaman miljoonan vuoden välein, siis ihmisten ajanlaskun mukaan.

        Tähtitieteilijät, kun he kohtaavat tämän, että silmällä voi nähdä korkeimman planeetan, he puhuvat elektronisista teleskoopeista, on tähtiä, joita ei voi nähdä silmällä - niitä ei voi nähdä edes elektronisten laitteiden, tietokoneiden elektronisten laitteiden, avulla, mutta nykyajan tiedemiehet ovat käytännössä - ei teoreettisesti, vaan käytännössä - vailla kykyä ymmärtää ja havaita avaruuden moniulotteisuutta. Jopa hiiliatomi tarvitsee 18 ulottuvuutta, jotta sitä voidaan tarkastella. Ja tämä on realistista tehdä vain tietokoneella. Kyse on siis kvanttifysiikasta, kvanttimekaniikasta ja kaikesta muusta, kaikesta, mikä koskee näitä osa-alueita. Mutta visuaalisesti, tai jotenkin ajattelemalla sillä tavalla, sitä on hyvin vaikea tarkastella, jotenkin luonnossa. Veda-kirjallisuus antaa tämän oivalluksen - miksi jotkut asiat näemme visuaalisesti, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin kaukana, koska suhtaudumme tiettyyn ulottuvuuteen. Joten se, mikä on hyvin lähellä meidän ulottuvuudessamme, jossain toisessa ulottuvuudessa sitä ei voi edes nähdä. Joku muu elävä olento voi nähdä sen visuaalisesti, ei vain visuaalisesti, mutta he eivät voi edes havaita sitä kehittyneemmillä laitteilla kuin meillä on. Vedalaisessa kirjallisuudessa kuvataan siis 64 ajan ja avaruuden ulottuvuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tähtitieteilijät, kun he kohtaavat tämän, että silmällä voi nähdä korkeimman planeetan, he puhuvat elektronisista teleskoopeista, on tähtiä, joita ei voi nähdä silmällä - niitä ei voi nähdä edes elektronisten laitteiden, tietokoneiden elektronisten laitteiden, avulla, mutta nykyajan tiedemiehet ovat käytännössä - ei teoreettisesti, vaan käytännössä - vailla kykyä ymmärtää ja havaita avaruuden moniulotteisuutta. Jopa hiiliatomi tarvitsee 18 ulottuvuutta, jotta sitä voidaan tarkastella. Ja tämä on realistista tehdä vain tietokoneella. Kyse on siis kvanttifysiikasta, kvanttimekaniikasta ja kaikesta muusta, kaikesta, mikä koskee näitä osa-alueita. Mutta visuaalisesti, tai jotenkin ajattelemalla sillä tavalla, sitä on hyvin vaikea tarkastella, jotenkin luonnossa. Veda-kirjallisuus antaa tämän oivalluksen - miksi jotkut asiat näemme visuaalisesti, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin kaukana, koska suhtaudumme tiettyyn ulottuvuuteen. Joten se, mikä on hyvin lähellä meidän ulottuvuudessamme, jossain toisessa ulottuvuudessa sitä ei voi edes nähdä. Joku muu elävä olento voi nähdä sen visuaalisesti, ei vain visuaalisesti, mutta he eivät voi edes havaita sitä kehittyneemmillä laitteilla kuin meillä on. Vedalaisessa kirjallisuudessa kuvataan siis 64 ajan ja avaruuden ulottuvuutta.

        Suuren vaikutuksen ovat tehnyyt nykyajan tiedemiehiin Jyotiḥśāstrat, vedalaiset tähtitieteen teokset, joissa annetaan huomattavan tarkkoja mittaustuloksia aurinkokunnasta. Jyotiḥśāstrassa oleva kuvaus aurinkokunnasta eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan että ne itse asiassa edustavat erillisiä, keskenään yhteensopivia tapoja ymmärtää maailmankaikkeutta, jonka tärkeät piirteet ovat normaalin aistihavainnon ulkopuolella.
        ...kolmiulotteisen olemassaolomme ja korkeampien ulottuvuuksien maailmojen rinnakkaisesta olemassaolosta. Karkeasti sanottuna avaruuden ulottuvuudella tarkoitamme sitä, kuinka helposti tietoinen havainnoitsija pääsee jostakin tietystä paikasta toiseen. Tämä aste riippuu sen aistinvaraisesta järjestelystä, eli uskomme, että elävän olennon tietoisuuden tila on suhteellinen.
        Jumalalla on täysi pääsy kaikkiin ulottuvuuksiin samanaikaisesti.
        Aineelliseen maailmaan inkarnoituneilla tuntevalla olennolla on eri tasoja avaruudelliseen pääsyyn riippuen heidän karmallisesta asemastaan ja asianomaisesta aistivälineestä. Veda-kirjallisuuden mukaan tässä maailmankaikkeudessa on 400 000 ihmismuotoista lajia, ja monilla niistä on aistikapasiteettia, joka ylittää nykyaikaisen sivilisaatiomme tavalliset ihmiset.
        Kaikki nämä humanoidilajit elävät omissa maissaan ja niillä on asuinpaikkansa, jotka ovat kuitenkin meille näkymättömiä tai saavuttamattomissa. Tämä on sopusoinnussa sen teesimme kanssa, että monet alueet maapallolla tai Bhu-mandalassa ovat tavallisten ihmisaistien ulottumattomissa.
        Nämä paikat ovat todellakin osa välitöntä ympäristöämme, mutta voimme saavuttaa ne vain matkustamalla muutamassa muussa kuin kolmiulotteisessa avaruudessa.
        RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
        Hänellä on paljon kirjoja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suuren vaikutuksen ovat tehnyyt nykyajan tiedemiehiin Jyotiḥśāstrat, vedalaiset tähtitieteen teokset, joissa annetaan huomattavan tarkkoja mittaustuloksia aurinkokunnasta. Jyotiḥśāstrassa oleva kuvaus aurinkokunnasta eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan että ne itse asiassa edustavat erillisiä, keskenään yhteensopivia tapoja ymmärtää maailmankaikkeutta, jonka tärkeät piirteet ovat normaalin aistihavainnon ulkopuolella.
        ...kolmiulotteisen olemassaolomme ja korkeampien ulottuvuuksien maailmojen rinnakkaisesta olemassaolosta. Karkeasti sanottuna avaruuden ulottuvuudella tarkoitamme sitä, kuinka helposti tietoinen havainnoitsija pääsee jostakin tietystä paikasta toiseen. Tämä aste riippuu sen aistinvaraisesta järjestelystä, eli uskomme, että elävän olennon tietoisuuden tila on suhteellinen.
        Jumalalla on täysi pääsy kaikkiin ulottuvuuksiin samanaikaisesti.
        Aineelliseen maailmaan inkarnoituneilla tuntevalla olennolla on eri tasoja avaruudelliseen pääsyyn riippuen heidän karmallisesta asemastaan ja asianomaisesta aistivälineestä. Veda-kirjallisuuden mukaan tässä maailmankaikkeudessa on 400 000 ihmismuotoista lajia, ja monilla niistä on aistikapasiteettia, joka ylittää nykyaikaisen sivilisaatiomme tavalliset ihmiset.
        Kaikki nämä humanoidilajit elävät omissa maissaan ja niillä on asuinpaikkansa, jotka ovat kuitenkin meille näkymättömiä tai saavuttamattomissa. Tämä on sopusoinnussa sen teesimme kanssa, että monet alueet maapallolla tai Bhu-mandalassa ovat tavallisten ihmisaistien ulottumattomissa.
        Nämä paikat ovat todellakin osa välitöntä ympäristöämme, mutta voimme saavuttaa ne vain matkustamalla muutamassa muussa kuin kolmiulotteisessa avaruudessa.
        RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
        Hänellä on paljon kirjoja.

        MAYA Maailma virtuaalitodellisuutena
        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html

        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MAYA Maailma virtuaalitodellisuutena
        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html

        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.

        Kuulemma ihmiskunnan historia on myös erilainen, kuin tiedämme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MAYA Maailma virtuaalitodellisuutena
        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html

        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.

        https://www.amazon.com/Forbidden-Archeology-Hidden-History-Human/dp/0892132949
        Forbidden Archeology: The Hidden History of the Human Race

        Tutkijat ovat vuosisatojen kuluessa löytäneet luita ja esineitä, jotka todistavat, että kaltaisiamme ihmisiä on ollut olemassa miljoonia vuosia. Valtavirran tiede on kuitenkin tukahduttanut nämä tosiasiat. Nykyiseen tieteelliseen teoriaan perustuvat ennakkoluulot toimivat tiedon suodattimena ja antavat meille esihistoriasta kuvan, joka on suurelta osin virheellinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        MAYA Maailma virtuaalitodellisuutena
        https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html

        Nykyaikaisessa tiedemaailmassa tietoisuus on alennettu haihtuvaksi epifenomenoksi, joka on jäänyt jäljelle sen jälkeen, kun aivot on selitetty fysikaalisesti. Se näyttää syntyvän, kun aine on sopivasti järjestäytynyt, mutta tiedemiehet ja filosofit eivät ole kyenneet selittämään, miksi monimutkaisen järjestäytymisen pitäisi tuottaa mitään muuta kuin monimutkaista fyysistä käyttäytymistä. Silti tietoisuus ei katoa. Yksi mahdollisuus on, että sen sijaan, että tietoisuus syntyisi materiasta, se on erillinen elementti, joka lisätään fysikaalisiin järjestelmiin. Tätä voidaan mallintaa ajatuksella virtuaalitodellisuudesta, jossa ihminen astuu tietokoneella simuloituun maailmaan aistiliitännän kautta. Tässä kirjassa virtuaalitodellisuutta käytetään metaforana tilanteestamme tietoisena olentona. Perusteemana on, että se, mitä voimme kuvitella tekevämme virtuaalitodellisuusjärjestelmässä, saattaa todellisuudessa tapahtua luonnossa paljon suuremmassa mittakaavassa. Luonto voi olla kuin tietokonesimulaatio, johon on liitetty tietoinen tarkkailija/osallistuja. Tämä uraauurtava kirja osoittaa, miten tietoiset olennot voisivat olla vuorovaikutuksessa fyysisesti realistisen virtuaalimaailman kanssa. Se osoittaa, miten paranormaalit ilmiöt voidaan sovittaa luonnollisella tavalla yhteen fysiikan lakien kanssa, ja se valottaa ajan paradokseja, ruumiin ulkopuolista elämää sekä kosmista ja maanpäällistä evoluutiota. Kattavassa synteesissä modernin tieteen ajatuksia ja tietoja käytetään valaisemaan ikivanhaa teemaa tietoisuudesta illuusioiden maailmassa.

        <<On myös tärkeää huomata, että väite "on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja" on virheellinen>>.

        Miksi kaikki hajoaa ajan mittaan, rapistuu, katoaa, vaatii korjaamista, uudistamista, uudelleenjärjestelyä? Tämä johtuu entropialain vaikutuksesta: "Systeemin epäjärjestys lisääntyy ajan myötä". Mutta miksi aika virtaa vääjäämättä tähän suuntaan eikä koskaan muuta sitä? Vedat vastaavat: koska tämä on kolmen gunan (hyvyys, intohimo, tietämättömyys) muutosjärjestys. Fysikaalinen entropian laki perustuu siis metafyysiseen lakiin, joka koskee heräämiseen ja säilyttämiseen, kasvuun ja tuhoutumiseen liittyvien ... vuorottelua.

        Tämän universaalin entropian lain perusteella aikakaudet muuttuvat kohti rappeutumista. Kuten neljä vuodenaikaa, on myös neljä aikakautta, Yugat, jotka toistuvat jatkuvasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        <<On myös tärkeää huomata, että väite "on olemassa kirjoituksia, jotka ovat yli 60 000 vuotta vanhoja" on virheellinen>>.

        Miksi kaikki hajoaa ajan mittaan, rapistuu, katoaa, vaatii korjaamista, uudistamista, uudelleenjärjestelyä? Tämä johtuu entropialain vaikutuksesta: "Systeemin epäjärjestys lisääntyy ajan myötä". Mutta miksi aika virtaa vääjäämättä tähän suuntaan eikä koskaan muuta sitä? Vedat vastaavat: koska tämä on kolmen gunan (hyvyys, intohimo, tietämättömyys) muutosjärjestys. Fysikaalinen entropian laki perustuu siis metafyysiseen lakiin, joka koskee heräämiseen ja säilyttämiseen, kasvuun ja tuhoutumiseen liittyvien ... vuorottelua.

        Tämän universaalin entropian lain perusteella aikakaudet muuttuvat kohti rappeutumista. Kuten neljä vuodenaikaa, on myös neljä aikakautta, Yugat, jotka toistuvat jatkuvasti.

        Niin on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin on.

        Nykyään tiede on korvattu pseudotieteellä. Sitä tutkimalla ihminen liikkuu totuuden vastakkaiseen suuntaan. Ihmisille uskotellaan, että he ovat subjekteja, joiden ympärillä maailmankaikkeus pyörii, ja kaikki muu on hyväksikäytön kohteena. Olemme kuluttajia, ja maailma ympärillämme koostuu kulutusesineistä. Nykyaikainen koulutus on rakennettu tämän väärän ajatuksen varaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään tiede on korvattu pseudotieteellä. Sitä tutkimalla ihminen liikkuu totuuden vastakkaiseen suuntaan. Ihmisille uskotellaan, että he ovat subjekteja, joiden ympärillä maailmankaikkeus pyörii, ja kaikki muu on hyväksikäytön kohteena. Olemme kuluttajia, ja maailma ympärillämme koostuu kulutusesineistä. Nykyaikainen koulutus on rakennettu tämän väärän ajatuksen varaan.

        Kuolema on viiden aistin kyvyttömyys havaita ulkomaailman esineitä. Kun aistien toiminta lakkaa, sielu ei kuitenkaan kuole, vaan odottaa siihen asti, kunnes aistit heräävät jälleen henkiin uudessa ruumiissa. Vain liha pelkää kuolemaa, sielulle kuolema on tilaisuus toteuttaa kuolemattomuutensa. Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla.

        Kuolemaa ei tarvitse pelätä, sillä kuolema on vain kyvyttömyyttä havaita ulkoista petosta aisteilla. Vain se, joka elää lihan tyydyttämiseksi, kuolee. Kuoleman voittamiseksi riittää, että tuntee oman ikuisen luontonsa. Sinun on tuhottava omistajuuden tunne ja murrettava ulkomaailmaan liittyvät siteet. Luovu kaikesta, mikä sitoo sinut näkyvään todellisuuteen. Anna valemaailman huolehtia kehostasi. Jätä itsellesi vain äly. Sen avulla oivallat todellisen itsesi ja voitat kuolemanpelon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään tiede on korvattu pseudotieteellä. Sitä tutkimalla ihminen liikkuu totuuden vastakkaiseen suuntaan. Ihmisille uskotellaan, että he ovat subjekteja, joiden ympärillä maailmankaikkeus pyörii, ja kaikki muu on hyväksikäytön kohteena. Olemme kuluttajia, ja maailma ympärillämme koostuu kulutusesineistä. Nykyaikainen koulutus on rakennettu tämän väärän ajatuksen varaan.

        Eräälle tuntemalleni fyysikolle näytettiin yhdessä Egyptiläisessä luostarissa tekstejä, joita ei ole Raamatussa. Näissä teksteissä puhutaan jälleensyntymisestä.

        Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eräälle tuntemalleni fyysikolle näytettiin yhdessä Egyptiläisessä luostarissa tekstejä, joita ei ole Raamatussa. Näissä teksteissä puhutaan jälleensyntymisestä.

        Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.

        Vedan mukaan aika kulkee syklisesti, ja tämäkin on havaittavissa oleva tosiasia. Joka päivä näemme aamulla heräämisen (hyvyys), iltapäivällä myrskyisän toiminnan (intohimo), yöllä asteittaisen hiipumisen ja toiminnan loppumisen (tietämättömyys), ja huomenna kaikki toistuu. Sama toistuu myös vuotuisessa syklissä: kevät (herääminen - hyvyys), kesä (nopea kukinta ja hedelmien tuottaminen - intohimo), syksy ja talvi (kuihtuminen ja täydellinen tuhoutuminen - tietämättömyys). Sen jälkeen tulee uusi sykli. Siksi on muuten loogisempaa juhlia uutta vuotta kevään alussa (kuten useimmat itäiset maat tekevät) kuin keskellä talvea. Sama syklin laki toistuu laajemmalla ja siksi vaikeammin havaittavalla historiallisella mittakaavalla.
        Miksi kaikki hajoaa ajan mittaan, rappeutuu, katoaa, vaatii korjaamista, uudistamista, uudelleenjärjestelyä? Tiede vastaa, että tämä on entropian lain vaikutusta: "Järjestelmän epäjärjestys lisääntyy ajan myötä". Mutta miksi aika kulkee vääjäämättä tähän suuntaan eikä koskaan muuta sitä? Vedat vastaavat: koska tämä on kolmen gunan (hyvyys, intohimo, tietämättömyys) muutosjärjestys. Fysikaalinen entropian laki perustuu siis heräämiseen-pitävyyteen, kasvuun ja tuhoon liittyvien gunojen vuorottelun metafyysiseen lakiin.
        Tämän universaalin entropialain perusteella Vedat osoittavat, miten aikakaudet muuttuvat kohti rappeutumista. Kuten neljä vuodenaikaa, on myös neljä aikakautta, Yugat, jotka toistuvat jatkuvasti.
        Syklin ensimmäistä aikakautta kutsutaan Satya Yugaksi. Se kestää 1 miljoona 728 tuhatta vuotta, ja sille on ominaista hyvyyden hallitseva guna. Ihmisillä on suuri pituus (atlantislaiset), heillä on kaikki parhaat inhimilliset ominaisuudet.
        Ja koska henkinen tieto on noina aikoina yleisesti saatavilla ja muodostaa koulutuksen perustan, kaikki 100 prosenttia väestöstä kulkee kohti vapauden maailmaa. Ajan kuluessa intohimon gunan vaikutus alkaa kuitenkin vähitellen kasvaa, ja seuraava aikakausi, Treta-Yuga, alkaa. Intohimon gunan vaikutuksesta he kadehtivat toisiaan, ja vihamielisyyden, ahneuden, tekopyhyyden jne. elementit tulevat esiin. Tällä aikakaudella 75 prosenttia väestöstä seuraa henkistä polkua. Seuraavaa aikakautta kutsutaan Dwapara Yugaksi. Hyvyyden guna jää yhä vähemmälle, ja myös tietämättömyyden vaikutus alkaa näkyä. Näiden ominaisuuksien yleistymisen vuoksi pahe lisääntyy ja kaikki hyvä vähenee. Se kestää 864 000 vuotta, eivätkä ihmiset elä yli tuhatta vuotta. Korkeintaan 50 prosenttia väestöstä on tällä aikakaudella taipuvainen henkisyyteen. Tämän yugan loppuun viittaavat Vanhassa testamentissa kuvatut tapahtumat, joista saamme tietää kyseistä aikakautta vastaavan ihmisten iän: Aadam eli 930 vuotta jne.
        Syklin viimeistä ja lyhintä aikakautta (432 000 vuotta) kutsutaan Kali Yugaksi. Se alkoi yli
        5 000 vuotta sitten ja kestää vielä hieman alle 427 000 vuotta. Näiden aikakausien yhtymäkohdassa tapahtui Raamatussa kuvattu vedenpaisumus. Kali Yugalle on ominaista, että hyvyyttä on jäljellä hyvin vähän ja intohimon ja tietämättömyyden gunat hallitsevat. Elinikä lyhenee keskimäärin sataan vuoteen, ja Vedan mukaan Kali Yugan lopussa vielä enemmän lyhenee elinikä. Tietämättömyyden lisääntyvän vaikutuksen vuoksi henkisyys katoaa kokonaan, ja Kali Yugan loppuun mennessä kannibalismi jne. kukoistaa.
        Silloin tulee Kalki avatara, jota kristinuskossa sanotaa Jeesuksen toinen tuleminen ja pyyhkii pois tämän "sivilisaation", jota kutsutaan "maailmanlopuksi". Sen jälkeen tulee uusi sykli ja maa asutetaan uudelleen kehittyneillä ihmisolennoilla. Jokaisen aikakauden myötä neljäsosa ihmisen aistikyvystä vähenee.
        Siirtymiseen aikakaudesta toiseen liittyy aina osittaista tuhoa, erityisesti siirtyminen nykyiseen aikakauteen. Se on syklin viimeinen ja vastaa henkistä talvea. Talven kynnyksellä kaikki vaurauden ja lämmön jäänteet katoavat jäljettömiin. Siksi meillä on käsitys, että ihmiskunta on riittävän nuori. Antropologit uskovat, että modernin sivilisaation alkeet syntyivät 10 000 vuotta sitten. Huolellisesti valitut arkeologiset löydöt puhuvat ilmeisesti tämän virallisen opin puolesta. On kuitenkin olemassa melko suuri määrä teorian vastaisia esineitä, jotka yksinkertaisesti sivuutetaan.
        Koska aikakausien vaihtumiseen liittyy lisäksi katastrofaalisia tapahtumia, entisistä sivilisaatioista ei löydy kovinkaan paljon jäänteitä. Lisäksi menneisyydessä kuolleet ihmiset tuhkattiin useimmiten, jotta maaperää ei myrkytettäisi ruumiin myrkyllä ja jotta sielu voisi katkaista suhteensa kuolleeseen ruumiiseen ja siirtyä nopeammin eteenpäin.
        https://krishna.fi/wp-content/uploads/2019/10/file.jpg

        Tämäkin vähentää darvinismin kanssa ristiriidassa olevien löydösten määrää. Silti niitä on enemmän kuin tarpeeksi, jotta voi vakavasti miettiä, mitä oli ja mitä tulee olemaan. Yksityiskohtia kaipaaville suosittelen M. Cremon ja R. Thompsonin kirjaa The Unknown History of Mankind.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vedan mukaan aika kulkee syklisesti, ja tämäkin on havaittavissa oleva tosiasia. Joka päivä näemme aamulla heräämisen (hyvyys), iltapäivällä myrskyisän toiminnan (intohimo), yöllä asteittaisen hiipumisen ja toiminnan loppumisen (tietämättömyys), ja huomenna kaikki toistuu. Sama toistuu myös vuotuisessa syklissä: kevät (herääminen - hyvyys), kesä (nopea kukinta ja hedelmien tuottaminen - intohimo), syksy ja talvi (kuihtuminen ja täydellinen tuhoutuminen - tietämättömyys). Sen jälkeen tulee uusi sykli. Siksi on muuten loogisempaa juhlia uutta vuotta kevään alussa (kuten useimmat itäiset maat tekevät) kuin keskellä talvea. Sama syklin laki toistuu laajemmalla ja siksi vaikeammin havaittavalla historiallisella mittakaavalla.
        Miksi kaikki hajoaa ajan mittaan, rappeutuu, katoaa, vaatii korjaamista, uudistamista, uudelleenjärjestelyä? Tiede vastaa, että tämä on entropian lain vaikutusta: "Järjestelmän epäjärjestys lisääntyy ajan myötä". Mutta miksi aika kulkee vääjäämättä tähän suuntaan eikä koskaan muuta sitä? Vedat vastaavat: koska tämä on kolmen gunan (hyvyys, intohimo, tietämättömyys) muutosjärjestys. Fysikaalinen entropian laki perustuu siis heräämiseen-pitävyyteen, kasvuun ja tuhoon liittyvien gunojen vuorottelun metafyysiseen lakiin.
        Tämän universaalin entropialain perusteella Vedat osoittavat, miten aikakaudet muuttuvat kohti rappeutumista. Kuten neljä vuodenaikaa, on myös neljä aikakautta, Yugat, jotka toistuvat jatkuvasti.
        Syklin ensimmäistä aikakautta kutsutaan Satya Yugaksi. Se kestää 1 miljoona 728 tuhatta vuotta, ja sille on ominaista hyvyyden hallitseva guna. Ihmisillä on suuri pituus (atlantislaiset), heillä on kaikki parhaat inhimilliset ominaisuudet.
        Ja koska henkinen tieto on noina aikoina yleisesti saatavilla ja muodostaa koulutuksen perustan, kaikki 100 prosenttia väestöstä kulkee kohti vapauden maailmaa. Ajan kuluessa intohimon gunan vaikutus alkaa kuitenkin vähitellen kasvaa, ja seuraava aikakausi, Treta-Yuga, alkaa. Intohimon gunan vaikutuksesta he kadehtivat toisiaan, ja vihamielisyyden, ahneuden, tekopyhyyden jne. elementit tulevat esiin. Tällä aikakaudella 75 prosenttia väestöstä seuraa henkistä polkua. Seuraavaa aikakautta kutsutaan Dwapara Yugaksi. Hyvyyden guna jää yhä vähemmälle, ja myös tietämättömyyden vaikutus alkaa näkyä. Näiden ominaisuuksien yleistymisen vuoksi pahe lisääntyy ja kaikki hyvä vähenee. Se kestää 864 000 vuotta, eivätkä ihmiset elä yli tuhatta vuotta. Korkeintaan 50 prosenttia väestöstä on tällä aikakaudella taipuvainen henkisyyteen. Tämän yugan loppuun viittaavat Vanhassa testamentissa kuvatut tapahtumat, joista saamme tietää kyseistä aikakautta vastaavan ihmisten iän: Aadam eli 930 vuotta jne.
        Syklin viimeistä ja lyhintä aikakautta (432 000 vuotta) kutsutaan Kali Yugaksi. Se alkoi yli
        5 000 vuotta sitten ja kestää vielä hieman alle 427 000 vuotta. Näiden aikakausien yhtymäkohdassa tapahtui Raamatussa kuvattu vedenpaisumus. Kali Yugalle on ominaista, että hyvyyttä on jäljellä hyvin vähän ja intohimon ja tietämättömyyden gunat hallitsevat. Elinikä lyhenee keskimäärin sataan vuoteen, ja Vedan mukaan Kali Yugan lopussa vielä enemmän lyhenee elinikä. Tietämättömyyden lisääntyvän vaikutuksen vuoksi henkisyys katoaa kokonaan, ja Kali Yugan loppuun mennessä kannibalismi jne. kukoistaa.
        Silloin tulee Kalki avatara, jota kristinuskossa sanotaa Jeesuksen toinen tuleminen ja pyyhkii pois tämän "sivilisaation", jota kutsutaan "maailmanlopuksi". Sen jälkeen tulee uusi sykli ja maa asutetaan uudelleen kehittyneillä ihmisolennoilla. Jokaisen aikakauden myötä neljäsosa ihmisen aistikyvystä vähenee.
        Siirtymiseen aikakaudesta toiseen liittyy aina osittaista tuhoa, erityisesti siirtyminen nykyiseen aikakauteen. Se on syklin viimeinen ja vastaa henkistä talvea. Talven kynnyksellä kaikki vaurauden ja lämmön jäänteet katoavat jäljettömiin. Siksi meillä on käsitys, että ihmiskunta on riittävän nuori. Antropologit uskovat, että modernin sivilisaation alkeet syntyivät 10 000 vuotta sitten. Huolellisesti valitut arkeologiset löydöt puhuvat ilmeisesti tämän virallisen opin puolesta. On kuitenkin olemassa melko suuri määrä teorian vastaisia esineitä, jotka yksinkertaisesti sivuutetaan.
        Koska aikakausien vaihtumiseen liittyy lisäksi katastrofaalisia tapahtumia, entisistä sivilisaatioista ei löydy kovinkaan paljon jäänteitä. Lisäksi menneisyydessä kuolleet ihmiset tuhkattiin useimmiten, jotta maaperää ei myrkytettäisi ruumiin myrkyllä ja jotta sielu voisi katkaista suhteensa kuolleeseen ruumiiseen ja siirtyä nopeammin eteenpäin.
        https://krishna.fi/wp-content/uploads/2019/10/file.jpg

        Tämäkin vähentää darvinismin kanssa ristiriidassa olevien löydösten määrää. Silti niitä on enemmän kuin tarpeeksi, jotta voi vakavasti miettiä, mitä oli ja mitä tulee olemaan. Yksityiskohtia kaipaaville suosittelen M. Cremon ja R. Thompsonin kirjaa The Unknown History of Mankind.

        Kuvassa siellä on valtava humanoidin jalanjälki, joka löydettiin useita vuosia sitten taigasta Lazovskin alueelta. Riippumattomien asiantuntijoiden mukaan se ei näytä väärennetyltä, sillä kivi on hyvin kovaa ja sormenjäljistä voidaan erottaa jopa säteittäisiä viivoja. Lohkare löytyi joen suulta, kun kevättulva pyyhkäisi sen pois. Kun otetaan huomioon, että ihmiset olivat ennen paljon suurempia, voimme olettaa, että jalanjäljet kuuluvat Treta-Jugan (noin miljoona vuotta sitten) asukkaalle. New Delhissä sijaitsevassa muinaishistoriallisessa museossa on miekan kahva, joka viittaa siihen, että miekkaa pitäneen soturin käsi oli kolme kertaa suurempi kuin nykyihmisen käsi. Samarkandin lähellä on raamatullisen ajan suuren pyhimyksen Danielin hauta. Hauta on 18 metriä pitkä. Kun mogulivalloittaja Timur kuljetti Danielin ruumiin jäännökset Syyriasta Uzbekistaniin, siihen tarvittiin kokonainen kamelikaravaani.
        Jos jostain hyvin muinaisesta kerroksesta löytyy nykyihmisen jäänteitä tai muita kehittyneen kulttuurin ilmentymiä, se on evoluutioteorian kannalta selittämätöntä. Mutta Vedoissa kuvattu ja pienemmässä mittakaavassa havaittu ajan syklinen kulku on avain näiden paradoksien ymmärtämiseen. Lisäksi sivistyneet ja sivistymättömät ihmiset elävät rinnakkain vielä nykyäänkin saman aikakauden sisällä. Niinpä afrikkalaisista pygmeistä ja Amazonin intiaaneista ei tule sivistyneitä, sillä Vedojen mukaan nämä ovat yksinkertaisesti erilaisia ihmiselämän muotoja. Myös menneinä aikoina korkeakulttuurinen ja primitiivinen elämä olivat rinnakkain.

        Vedojen ajatus ajasta on siis selvä - kaikki muuttuu paremmasta huonompaan, ja entropian laki vahvistaa tämän. Mikä saa meidät siis edelleen luulemaan, että elämme edistyksen aikakautta? Vastaus on yksinkertainen: mittarina käytetään vain teknologiaa. Tämä on kuitenkin hyvin yksipuolinen arviointi.
        Kommunikaatio nopeutuu, ja ymmärrystä on yhä vähemmän. Tietoa on yhä enemmän, mutta todellista viisautta, joka auttaa ratkaisemaan elämän peruskysymyksiä, on yhä vähemmän. Ihmissuhteiden laatu heikkenee vääjäämättä. Kulutushenki kasvaa, kun taas suurinta tarvetta, joka on elämän korkeamman tarkoituksen löytäminen, ei tyydytetä.
        ________________________
        https://www.amazon.com/Forbidden-Archeology-Hidden-History-Human/dp/0892132949
        Forbidden Archeology: The Hidden History of the Human Race
        Kielletty arkeologia: Ihmiskunnan piilotettu historia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eräälle tuntemalleni fyysikolle näytettiin yhdessä Egyptiläisessä luostarissa tekstejä, joita ei ole Raamatussa. Näissä teksteissä puhutaan jälleensyntymisestä.

        Kristillinen kirkko oli pitkään kieltänyt antiikin kulttuurin, koska se piti kreikkalaisten filosofiaa uhkana maailmankuvalleen. Piilottamalla kreikkalaisten tekstit luostareihin kirkko ei kuitenkaan voinut pitää niitä salassa munkeilta, jotka kopioivat ja säilyttivät käsikirjoituksia. Näin antiikin ajatus vaikutti kristilliseen maailmankuvaan, sillä jokainen maailmankatsomus tarvitsee vankan perustan.

        Lapsesta asti olemme tottuneet ajattelemaan, että maailma syntyi alkukaaoksesta, että korkeampaa suunnittelua ei ollut ja että älyllisen elämän synty oli puhdasta sattumaa. Meidät on johdateltu uskomaan (mutta ei todistamaan), että ihminen kehittyi apinoista, että luolamiehestä tuli nykyihminen. Päällisin puolin kaikki tämä vaikuttaa hyvin todennäköiseltä, mutta maailman historiasta on olemassa vaihtoehtoinen näkemys, jonka vahvistavat paitsi pyhät kirjoitukset myös monet fyysiset löydöt. Koska ne ovat ristiriidassa virallisen opin kanssa, ne kuitenkin joko jätetään huomiotta tai salataan.
        Tieteen mukaan maailma kehittyy tyhjyydestä, kun taas Vedat väittävät, että maailma on syntynyt erittäin monimutkaisesta älykkäästä lähteestä. Tiede väitti ennen, että maailma on pohjimmiltaan yksinkertainen, koska se koostuu alkeishiukkasista, ja näin ollen kaikki voidaan selittää fysiikan ja matematiikan kielellä. Mielenkiintoista on, että kun fysiikka eteni Newtonin klassisesta mekaniikasta kvanttimekaniikkaan, puheet alkeishiukkasista vähenivät. Kävi ilmi, että mitä syvemmälle aineeseen päästiin, sitä monimutkaisemmaksi se muuttui. Alkeishiukkaset eivät osoittautuneetkaan alkeishiukkasiksi. Tutkijat ovat tulleet materian reunalle, joka syvimmällä tasolla lakkaa käyttäytymästä materian tavoin, ja ovat jähmettyneet päättämättömyyteen tämän odottamattoman monimutkaisuuden edessä. Hämmästyttävää kyllä, Vedojen mukaan maailma on ytimeltään superkompleksinen.
        Vedan mukaan universumimme on siis rajallinen sfääri. Vedat kertoo meille, miten voimme elää täällä harmonisesti. Kaikki liike tässä maailmassa tapahtuu ajan näkymättömän energian vaikutuksesta, joka jakaa kaiken menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Tätä ajan energiaa läpäisevät myös aineen kolme laatua (gunas) - hyvyys, intohimo ja tietämättömyys. Hyvyys liittyy heräämiseen ja ylläpitoon, intohimo nopeaan kasvuun ja tietämättömyys tuhoutumiseen. Kaikki havaittavat prosessit tässä maailmassa käyvät läpi heräämisen, kasvun, ylläpidon ja tuhoutumisen vaiheita. Ajan kuluminen on siis tämän gunojen energian vaihtelua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään tiede on korvattu pseudotieteellä. Sitä tutkimalla ihminen liikkuu totuuden vastakkaiseen suuntaan. Ihmisille uskotellaan, että he ovat subjekteja, joiden ympärillä maailmankaikkeus pyörii, ja kaikki muu on hyväksikäytön kohteena. Olemme kuluttajia, ja maailma ympärillämme koostuu kulutusesineistä. Nykyaikainen koulutus on rakennettu tämän väärän ajatuksen varaan.

        Nykyään tiede on korvattu pseudotieteellä.


        Taitaa olla juuri sillä tavalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyään tiede on korvattu pseudotieteellä.


        Taitaa olla juuri sillä tavalla.

        Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tukholma-syndrooma on psykologinen tila, jossa panttivangeille tai muulla tavoin vastoin tahtoaan kaapatuille henkilöille kehittyy myötämielinen suhtautuminen kaappaajiinsa. Syndrooman vaikutuksesta kaapatut saattavat puolustaa kaappaajiaan tai auttaa näitä, sekä antaa jälkeenpäin näistä myötämielisiä todistuksia.

        Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä tällä ikuisella helvettiopilla on jotain tekemistä sen kanssa, vaikkakin huonommassa muodossa. Kristittyjen on pakko rakastaa sitä, joka lähettää ihmisiä ikuiseen kidutukseen. Koska jos ei rakasta, se on syy joutua ikuiseen kidutukseen. Mutta entä jos hän jonain päivänä lähettää myös "pelastuneet" ikuiseen kidutukseen? Koska miten voitte luottaa sellaisen sanaan, joka käyttäytyy niin? Kristityn elämä on siis jatkuvaa pelkoa, jopa "taivaassa".

        Valitettavasti uskonnollinen paletti ei rajoitu tähän. Onhan tällä alalla kokonainen "kimppu" inhimillisiä luomuksia, joita myös usein pidetään uskontoina, vaikka ne eivät itse asiassa ole. Tässä yhteydessä Vedoissa erotetaan viisi erilaista mielikuvitususkontoa. Se on kuin tapa, jolla maanalaiset yritykset väärentävät maailman tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla. Kummallista kyllä, ne löytävät paljon ostajia. Loppujen lopuksi, mistä löytyy enemmän ihmisiä, merkkiliikkeistä vai kiinalaisilta markkinoilta? Vastaavasti henkisten palvelujen markkinoilta löytyy nykyään massa laimennettuja ja turmeltuneita opetuksia, jotka vetävät puoleensa yleisöä, joka on nälkäinen halpojen tuotteiden perään. Vaikka tämä on toisaalta huono asia, se on toisaalta luonnollinen erottaja, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita "maksamaan täyden hinnan", niistä, jotka haluavat saman asian ilmaiseksi, tajuamatta edes, että kyseessä on itsepetos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valitettavasti uskonnollinen paletti ei rajoitu tähän. Onhan tällä alalla kokonainen "kimppu" inhimillisiä luomuksia, joita myös usein pidetään uskontoina, vaikka ne eivät itse asiassa ole. Tässä yhteydessä Vedoissa erotetaan viisi erilaista mielikuvitususkontoa. Se on kuin tapa, jolla maanalaiset yritykset väärentävät maailman tuotemerkkejä ja myyvät niitä halvalla. Kummallista kyllä, ne löytävät paljon ostajia. Loppujen lopuksi, mistä löytyy enemmän ihmisiä, merkkiliikkeistä vai kiinalaisilta markkinoilta? Vastaavasti henkisten palvelujen markkinoilta löytyy nykyään massa laimennettuja ja turmeltuneita opetuksia, jotka vetävät puoleensa yleisöä, joka on nälkäinen halpojen tuotteiden perään. Vaikka tämä on toisaalta huono asia, se on toisaalta luonnollinen erottaja, joka erottaa vilpittömät ihmiset, jotka ovat valmiita "maksamaan täyden hinnan", niistä, jotka haluavat saman asian ilmaiseksi, tajuamatta edes, että kyseessä on itsepetos.

        Monet sivistymättömät ihmiset sekoittavat uskonnoksi erilaisia taikuuden muotoja, sisäisten kykyjen järjestelmiä, erilaisia eettisiä ja terveysjärjestelmiä, jotka eivät itse asiassa ole hengellisiä polkuja.
        Lisäksi Vedoissa tuodaan esiin useita muita syitä palvontamuotojen erotteluun. Ensinnäkin on olemassa luonnon kolme gunaa.
        Jumalalla on monia ekspansioita ja niilläkin on erilaisia palvojia, mikä tuo monimuotoisuutta myös uskontojen ulkoisiin muotoihin.

        Kaikkia uskontoja ei tarvitse yrittää yhdistää keinotekoisesti yhdeksi, sillä niitä yhdistää jo tarkoituksen yhtenäisyys, ja ne ovat kuin eri porrasaskelmia samoilla tikkailla. On vain opittava tiedon ja terveen järjen perusteella erottamaan todellinen sanoma halvoista väärennöksistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Monet sivistymättömät ihmiset sekoittavat uskonnoksi erilaisia taikuuden muotoja, sisäisten kykyjen järjestelmiä, erilaisia eettisiä ja terveysjärjestelmiä, jotka eivät itse asiassa ole hengellisiä polkuja.
        Lisäksi Vedoissa tuodaan esiin useita muita syitä palvontamuotojen erotteluun. Ensinnäkin on olemassa luonnon kolme gunaa.
        Jumalalla on monia ekspansioita ja niilläkin on erilaisia palvojia, mikä tuo monimuotoisuutta myös uskontojen ulkoisiin muotoihin.

        Kaikkia uskontoja ei tarvitse yrittää yhdistää keinotekoisesti yhdeksi, sillä niitä yhdistää jo tarkoituksen yhtenäisyys, ja ne ovat kuin eri porrasaskelmia samoilla tikkailla. On vain opittava tiedon ja terveen järjen perusteella erottamaan todellinen sanoma halvoista väärennöksistä.

        Kyllä reinkarnaatio on todellisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä reinkarnaatio on todellisuutta.

        Saatat nähdä unta kultaharkosta tai siiveistä selkän takana, mutta todellisessa maailmassa en pysty käyttämään niitä, koska niitä ei ole olemassa. Jotain vastaavaa tapahtuu tietoisuutemme heräämisen yhteydessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saatat nähdä unta kultaharkosta tai siiveistä selkän takana, mutta todellisessa maailmassa en pysty käyttämään niitä, koska niitä ei ole olemassa. Jotain vastaavaa tapahtuu tietoisuutemme heräämisen yhteydessä.

        Luettuaan Raamatun tai Koraanin ihminen alkaa ajatella: "Eh, Jumala siis loi kaiken! Hän on Kaikkivaltias, ja olen riippuvainen Hänestä. Hienoa! Nyt ratkaisen ongelmani Hänen avullaan! Ylistys Sinulle, Jumala! Ihmiset. Jumala on muuttanut elämäni..." ja niin edelleen. Tietysti, verrattuna tiedostamattomaan olemassaoloon, tämäkään ei ole niin huono asia. Kuitenkin tällainen herääminen on siirtymistä syvästä unesta sumuiseen uneen. Niinpä ihminen löytää itsensä mystisten taikauskojen, mentaalisten "totuuskäsitysten" maailmasta. Hänestä näyttää siltä, että hän on jo herännyt unen unesta, mutta todellisuudessa hänen tilansa muistuttaa heräämisen ensimmäisiä edellytyksiä, kun epämääräiset mielikuvat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luettuaan Raamatun tai Koraanin ihminen alkaa ajatella: "Eh, Jumala siis loi kaiken! Hän on Kaikkivaltias, ja olen riippuvainen Hänestä. Hienoa! Nyt ratkaisen ongelmani Hänen avullaan! Ylistys Sinulle, Jumala! Ihmiset. Jumala on muuttanut elämäni..." ja niin edelleen. Tietysti, verrattuna tiedostamattomaan olemassaoloon, tämäkään ei ole niin huono asia. Kuitenkin tällainen herääminen on siirtymistä syvästä unesta sumuiseen uneen. Niinpä ihminen löytää itsensä mystisten taikauskojen, mentaalisten "totuuskäsitysten" maailmasta. Hänestä näyttää siltä, että hän on jo herännyt unen unesta, mutta todellisuudessa hänen tilansa muistuttaa heräämisen ensimmäisiä edellytyksiä, kun epämääräiset mielikuvat

        Epämääräiset mielikuvat Todellisuudesta sekoittuvat ohikiitävän unen eläviin vaikutelmiin. Hän näkee yhä itsensä maailmankaikkeuden keskipisteenä ja pyrkii saamaan kaikesta aistillista nautintoa. Tämä on hänelle kaikkein tärkeintä, sillä koko hänen unelmansa perustuu siihen, ja hän kokee todellisuuden epämääräisen kuvan, Jumalan kuvan, jälleen yhdeksi mahdollisuudeksi toteuttaa unen suunnitelmia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epämääräiset mielikuvat Todellisuudesta sekoittuvat ohikiitävän unen eläviin vaikutelmiin. Hän näkee yhä itsensä maailmankaikkeuden keskipisteenä ja pyrkii saamaan kaikesta aistillista nautintoa. Tämä on hänelle kaikkein tärkeintä, sillä koko hänen unelmansa perustuu siihen, ja hän kokee todellisuuden epämääräisen kuvan, Jumalan kuvan, jälleen yhdeksi mahdollisuudeksi toteuttaa unen suunnitelmia.

        Joku, ehkä jopa suurella vaivalla, hyväksyy lopulta ajatuksen Kaikkivaltiaan olemassaolosta ja maailmankaikkeuden ei-sattumanvaraisesta synnystä, mutta koko hänen heräämisensä päättyy sitoutumattomaan toteamukseen: "Kyllä, tuolla ulkona on jotain. Korkeampi älykkyys on olemassa". Tällaisena unen verhon läpi hän näki vilauksen todellisesta maailmasta, mutta vaipui heti takaisin seesteiseen tilaan. Toisin sanoen tietoisuudesta tuli vähäinen osa unta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku, ehkä jopa suurella vaivalla, hyväksyy lopulta ajatuksen Kaikkivaltiaan olemassaolosta ja maailmankaikkeuden ei-sattumanvaraisesta synnystä, mutta koko hänen heräämisensä päättyy sitoutumattomaan toteamukseen: "Kyllä, tuolla ulkona on jotain. Korkeampi älykkyys on olemassa". Tällaisena unen verhon läpi hän näki vilauksen todellisesta maailmasta, mutta vaipui heti takaisin seesteiseen tilaan. Toisin sanoen tietoisuudesta tuli vähäinen osa unta.

        On myös niitä, jotka saatuaan tietää tietoisuuden maailman olemassaolosta omistavat suurimman osan ajastaan siihen liittyvien kysymysten tutkimiselle.

        He eivät epäile näkymättömien korkeampien voimien olemassaoloa, he arvostavat hurskaita tekoja, taistelevat pahaa vastaan ja jotkut heistä uskovat jopa Jumalaan. Jotkut rukoilevat, jotkut meditoivat, jotkut saarnaavat, jotkut luopuvat, jotkut manipuloivat energiaa jne. Mutta mikä on päämäärä?

        Mihin tämä kaikki johtaa? Useimmat heistä, jotka ymmärtävät henkisyyden merkityksen, eivät halua hyväksyä todellisuutta sellaisena kuin se on, sillä ego näkee hyvin kivuliaan ja vaikean uudistuksen olemassa olevaan maailmankatsomukseensa, tahtoonsa, uskomuksiinsa ja arvoihinsa. He yrittävät saarnata käsitystään Todellisuudesta, joka perustuu heidän omiin käsityksiinsä, jotka he ovat saaneet pitkän tiedostamattoman unen aikana. Tämä on ehkä kaikkein toivottomin ihmisryhmä, sillä nukkuessaan he ovat muita vakuuttuneempia omasta valveillaolostaan. Heille riittää, että he käärivät itsensä moniin amuletteihin, omaksuvat vakavan ulkonäön, opettelevat ulkoa joitakin filosofisia kirjoja, liittyvät tiettyyn yhteisöön, jotta he vakuuttavat itsensä siitä, että heidän käsityksensä todellisuudesta on lopulta oikea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On myös niitä, jotka saatuaan tietää tietoisuuden maailman olemassaolosta omistavat suurimman osan ajastaan siihen liittyvien kysymysten tutkimiselle.

        He eivät epäile näkymättömien korkeampien voimien olemassaoloa, he arvostavat hurskaita tekoja, taistelevat pahaa vastaan ja jotkut heistä uskovat jopa Jumalaan. Jotkut rukoilevat, jotkut meditoivat, jotkut saarnaavat, jotkut luopuvat, jotkut manipuloivat energiaa jne. Mutta mikä on päämäärä?

        Mihin tämä kaikki johtaa? Useimmat heistä, jotka ymmärtävät henkisyyden merkityksen, eivät halua hyväksyä todellisuutta sellaisena kuin se on, sillä ego näkee hyvin kivuliaan ja vaikean uudistuksen olemassa olevaan maailmankatsomukseensa, tahtoonsa, uskomuksiinsa ja arvoihinsa. He yrittävät saarnata käsitystään Todellisuudesta, joka perustuu heidän omiin käsityksiinsä, jotka he ovat saaneet pitkän tiedostamattoman unen aikana. Tämä on ehkä kaikkein toivottomin ihmisryhmä, sillä nukkuessaan he ovat muita vakuuttuneempia omasta valveillaolostaan. Heille riittää, että he käärivät itsensä moniin amuletteihin, omaksuvat vakavan ulkonäön, opettelevat ulkoa joitakin filosofisia kirjoja, liittyvät tiettyyn yhteisöön, jotta he vakuuttavat itsensä siitä, että heidän käsityksensä todellisuudesta on lopulta oikea.

        Mutta on olemassa myös todellinen herääminen, todellinen uskonto. Ei kansallisuuden uskonto, ei iloisten nuorten uskonto, ei lannistuneiden irtautuneiden uskonto, ei miellyttävien tunteiden uskonto, ei sorrettujen uskonto, ei älykkäiden uskonto, ei poikkeuksellisten uskonto, vaan sielun uskonto. Uskonto tarkoittaa aitoa yhteyttä Todellisuuteen. Se ei tarkoita minun tai sinun todellisuuttani, vaan sitä, mikä on todellista. Uskonnolla tarkoitettiin tietä, jolla Todellisuus hyväksytään sydämeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta on olemassa myös todellinen herääminen, todellinen uskonto. Ei kansallisuuden uskonto, ei iloisten nuorten uskonto, ei lannistuneiden irtautuneiden uskonto, ei miellyttävien tunteiden uskonto, ei sorrettujen uskonto, ei älykkäiden uskonto, ei poikkeuksellisten uskonto, vaan sielun uskonto. Uskonto tarkoittaa aitoa yhteyttä Todellisuuteen. Se ei tarkoita minun tai sinun todellisuuttani, vaan sitä, mikä on todellista. Uskonnolla tarkoitettiin tietä, jolla Todellisuus hyväksytään sydämeen.

        Todellisuus on olemassa, ja se on vain polku, joka johtaa meidät sinne, helvettiin. Kuinka päästä sille" Mitä enemmän etsit ja mitä rehellisemmin analysoit löytämäsi, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on päästä lähemmäs polkua. Voittaa taikauskoiset pelkosi ja laiskuutesi, hyväksyä tarvittavat vaikeudet ja asettaa itsesi itsetoteutukseen. Etsikää ja löytäkää!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todellisuus on olemassa, ja se on vain polku, joka johtaa meidät sinne, helvettiin. Kuinka päästä sille" Mitä enemmän etsit ja mitä rehellisemmin analysoit löytämäsi, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on päästä lähemmäs polkua. Voittaa taikauskoiset pelkosi ja laiskuutesi, hyväksyä tarvittavat vaikeudet ja asettaa itsesi itsetoteutukseen. Etsikää ja löytäkää!

        , joka johtaa meidät sinne, ei helvettiin, vaan taivaaseen.


    Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      34
      1461
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1301
    3. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1235
    4. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      6
      1224
    5. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1208
    6. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      2
      1208
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1194
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1170
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1150
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1136
    Aihe