EU:n toimintapojen uudet haasteet

TimoMiettinen HS: EUROOPAN UNIONI on taistellut kymmenen viime vuotta erilaisten sisäisten kriisien kanssa. Samaan aikaan muutokset unionin ulkoisessa toimintaympäristössä ovat olleet suurimpia sitten kylmän sodan päättymisen. Venäjän kehitys, Kiinan aseman lujittuminen sekä Yhdysvaltojen aiempaa epäilevämpi suhde kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen haastavat myös monia EU:n toimintatapoja.

Viime aikoina huomiota on herättänyt Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin investointiohjelma, Inflation Reduction Act. Yhdysvallat pyrkii hillitsemään inflaatiota ja pienentämään julkisen talouden alijäämää muun muassa yritysverotusta kiristämällä.

Ohjelma sisältää laajoja ilmastoinvestointeja ja vihreän teknologian yrityksille suunnattuja verohelpotuksia. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Yhdysvallat tukee omaa cleantech-sektoriaan 370 miljardin dollarin edestä. Ohjelman tavoitteet ovat osin samoja kuin vuonna 2022 hyväksytyssä ohjelmassa (CHIPS and Science Act), joka pyrkii tekemään Yhdysvalloista aiempaa omavaraisemman puolijohteiden kaltaisten tärkeiden materiaalien tuotannossa.

KYSE ei ole vain protektionismista. EU-maat ovat pitkään vaatineet Yhdysvaltoja osallistumaan voimallisemmin ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Myös Euroopan näkökulmasta on tärkeää, että riippuvuutta Kiinasta vähennetään. Euroopalle Bidenin ajama ohjelma on kuitenkin joiltain osin myös ongelmallinen. Yhdysvaltojen aloitteet antavat maalle huomattavan kilpailuedun yhdellä keskeisimmistä tulevaisuuden aloista.

Toisen maailmansodan jälkeen eurooppalainen kilpailupolitiikka syntyi ennen kaikkea Euroopan omiin tarpeisiin. Vallinnut saksalainen ajattelutapa puuttui monopoleihin ja valtiontukiin ja edisti siten markkinataloudelle keskeisen kilpailuperiaatteen toteutumista. Ajatuksena oli, että pienten ja suurten maiden yritykset olisivat yleensä samalla viivalla.