Poliitikko, joka puhuu ylevästi ihmisoikeuksista, mutta nyrpistää nenäänsä, kun suomalainen vaatii kohtuutta, oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuudentajua, ei ole äänesi arvoinen. Kaikkein vähiten äänesi arvoinen on poliitikko, joka vaaleja ennen päättää kuunnella huolesi, mutta niiden jälkeen palaa kertomaan ylevästi ihmisoikeuksista, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Suomi on konkreettinen. Suomalainen on totta ja todellinen. Meidän työmaamme on täällä. Tässä ja nyt.
Asioita ei tarvitse panna vastakkain. Siitä on turha syyttää perussuomalaisia. Asiat nimittäin ovat vastakkain.
Miljardit kehitysapuun, maahanmuuton kuluihin tai älyttömään ilmastoposeeraukseen eivät lisää globaalia kestävää hyvinvointia, mutta paperilla ne näyttävät hyvältä. Tai huonolta, riippuen mistä päin katsoo. Miljardit lehmänkauppoihin – sulle aluehimmelit, mulle oppivelvollisuuden pidennys. Suomalainen jää huolineen yksin. Mutta maksaa laskun.
Jotain tapahtui kouluillemme, joissa oppimistulokset laskevat. Nuoret voivat pahoin. On vaikea päästä hoitoon. Vaikeaa saada apua, jos sairastuu. Mielenterveysongelmat ovat kansansairaus. Hoitajat eivät viihdy työssään. Raksamies on työtön, mutta aina vaan on työvoimapula. Kaikkialla pelotellaan ikääntymisestä, lasten tekemisestä mutta myös tekemättä jättämisestä. Tärkeintä tuntuu olevan, että kukaan ei loukkaannu toisen sanoista.
Jos kysyt hallitukselta, se aloittaa luettelemisen: viisi miljoona siihen hyvään, kymmenen miljoona tähän hyvään, seitsemän miljoonaa todella hyvään. On projektia, selvitystyöryhmää, koordinaatiopaneelia, valmisteluhanketta, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden hyväksi. Byrokratia paisuu, tavallinen työntekijä ja yrittäjä raatavat, mutta käteen ei jää.
Imagomiljoonien lykkiminen sinne tänne on metodina katala. Poliittinen energia kohdistuu vääriin asioihin, sanoihin, siihen miltä asiat näyttävät.
Samalla kaiken pitää olla uutta, ja vanhat, hyvät asiat tuomitaan vanhentuneiksi.
Ne vanhat, kuten että meidän pitäisi korjata konkreettisia ongelmia Suomessa eikä hoivata abstrakteja asioita maailmalla. Että meillä Suomessa on syytä ensisijaisesti auttaa suomalaisia, ei muunmaalaisia. Että meillä olisi joitakin asioita, jotka ovat olleet aina ja niistä ei pitäisi luopua. Ja että ei, Suomen suurin uhka ei ole luontokato, vihapuhe, dieselautot ja sukupuoliroolit, vaan rajattomuus, häilyvyys, epävarmuus, turvattomuus, yksinäisyys, tyhjyys.
Kun kokonaiskuva ja suuri suomalainen tarina poistetaan, ei jäljelle jää taloudellisten realiteettien vallitessa kuin tympeä itsetyytyväisyys, jossa luetella momentteja ja miljoonia.
Velka on suuri ja hinta on kova, mutta asioilla on meille myös arvonsa. Suomi on arvo, suomalaisuus on arvo. Me haluamme suojella sitä.
En tiedä, oliko aiemmin kaikki yksinkertaisempaa. Ainakaan joskus ei ollut leipäjonoja, vanhuksia lattialla ja yläkoulusta valmistuvia lukutaidottomia nuoria. Kukaan ei väittänyt, että mies voi synnyttää, suomalaisen puolustaminen tarkoittaa vääristynyttä ihmiskuvaa tai että on kansakunnan kohtalonkysymys saada mahdollisimman kaukaisista kulttuureista tulevia ihmisiä siivoamaan roskamme ja tekemään meille ruokaa. Kukaan ei väittänyt, että suomalaiset voi tuosta noin vaan korvata ulkomaalaisilla.
Kaikki puolueet tiesivät, että koska ne ovat suomalaisia, niiden tehtävä on huolehtia suomalaisista. Riita koski lähinnä sitä, oliko oikean, vasemman vai keskimmäisen aika johtaa.
Mutta nyt on toisin. Kaikki on monimutkaisempaa. Vai onko sittenkään?
Perussuomalaiset ei lupaa kuuta taivaalta. En väitä, että ratkaisemme kaikki ongelmat. Sen sijaan lupaan, että meillä on näkemys, arvomme, tärkeysjärjestys. Kerromme tavoitteemme suoraan.
Me haluamme, että suomalainen on jälleen ykkönen omassa maassaan.
RIIKKA PURRA
Tulosta
Suomi on konkreettinen. Suomalainen on totta ja todellinen. Meidän työmaamme on täällä. Tässä ja nyt.
Asioita ei tarvitse panna vastakkain. Siitä on turha syyttää perussuomalaisia. Asiat nimittäin ovat vastakkain.
Miljardit kehitysapuun, maahanmuuton kuluihin tai älyttömään ilmastoposeeraukseen eivät lisää globaalia kestävää hyvinvointia, mutta paperilla ne näyttävät hyvältä. Tai huonolta, riippuen mistä päin katsoo. Miljardit lehmänkauppoihin – sulle aluehimmelit, mulle oppivelvollisuuden pidennys. Suomalainen jää huolineen yksin. Mutta maksaa laskun.
Jotain tapahtui kouluillemme, joissa oppimistulokset laskevat. Nuoret voivat pahoin. On vaikea päästä hoitoon. Vaikeaa saada apua, jos sairastuu. Mielenterveysongelmat ovat kansansairaus. Hoitajat eivät viihdy työssään. Raksamies on työtön, mutta aina vaan on työvoimapula. Kaikkialla pelotellaan ikääntymisestä, lasten tekemisestä mutta myös tekemättä jättämisestä. Tärkeintä tuntuu olevan, että kukaan ei loukkaannu toisen sanoista.
Jos kysyt hallitukselta, se aloittaa luettelemisen: viisi miljoona siihen hyvään, kymmenen miljoona tähän hyvään, seitsemän miljoonaa todella hyvään. On projektia, selvitystyöryhmää, koordinaatiopaneelia, valmisteluhanketta, tasa-arvon, suvaitsevaisuuden, yhdenvertaisuuden hyväksi. Byrokratia paisuu, tavallinen työntekijä ja yrittäjä raatavat, mutta käteen ei jää.
Imagomiljoonien lykkiminen sinne tänne on metodina katala. Poliittinen energia kohdistuu vääriin asioihin, sanoihin, siihen miltä asiat näyttävät.
Samalla kaiken pitää olla uutta, ja vanhat, hyvät asiat tuomitaan vanhentuneiksi.
Ne vanhat, kuten että meidän pitäisi korjata konkreettisia ongelmia Suomessa eikä hoivata abstrakteja asioita maailmalla. Että meillä Suomessa on syytä ensisijaisesti auttaa suomalaisia, ei muunmaalaisia. Että meillä olisi joitakin asioita, jotka ovat olleet aina ja niistä ei pitäisi luopua. Ja että ei, Suomen suurin uhka ei ole luontokato, vihapuhe, dieselautot ja sukupuoliroolit, vaan rajattomuus, häilyvyys, epävarmuus, turvattomuus, yksinäisyys, tyhjyys.
Kun kokonaiskuva ja suuri suomalainen tarina poistetaan, ei jäljelle jää taloudellisten realiteettien vallitessa kuin tympeä itsetyytyväisyys, jossa luetella momentteja ja miljoonia.
Velka on suuri ja hinta on kova, mutta asioilla on meille myös arvonsa. Suomi on arvo, suomalaisuus on arvo. Me haluamme suojella sitä.
En tiedä, oliko aiemmin kaikki yksinkertaisempaa. Ainakaan joskus ei ollut leipäjonoja, vanhuksia lattialla ja yläkoulusta valmistuvia lukutaidottomia nuoria. Kukaan ei väittänyt, että mies voi synnyttää, suomalaisen puolustaminen tarkoittaa vääristynyttä ihmiskuvaa tai että on kansakunnan kohtalonkysymys saada mahdollisimman kaukaisista kulttuureista tulevia ihmisiä siivoamaan roskamme ja tekemään meille ruokaa. Kukaan ei väittänyt, että suomalaiset voi tuosta noin vaan korvata ulkomaalaisilla.
Kaikki puolueet tiesivät, että koska ne ovat suomalaisia, niiden tehtävä on huolehtia suomalaisista. Riita koski lähinnä sitä, oliko oikean, vasemman vai keskimmäisen aika johtaa.
Mutta nyt on toisin. Kaikki on monimutkaisempaa. Vai onko sittenkään?
Perussuomalaiset ei lupaa kuuta taivaalta. En väitä, että ratkaisemme kaikki ongelmat. Sen sijaan lupaan, että meillä on näkemys, arvomme, tärkeysjärjestys. Kerromme tavoitteemme suoraan.
Me haluamme, että suomalainen on jälleen ykkönen omassa maassaan.
RIIKKA PURRA
Tulosta
Vastaukset 22
Vanhimmat
Persut nyt sentään välillä puhelee viisaita, mutta ongelma on siinä, että juttelevat lämpimikseen miten asioiden pitäisi olla, mutta eivät oikeasti tee juuri mitään suunnan muuttamiseksi.
Persut on yksi kaarnavene uduskunnassa globalismin virrassa. Itse vihaan nykyistä globalismia.
Persut Ensin toivoo persuputini diktatuurivaltio kaipaava persupurra !!
Purralta taas tyypillistä Riikka-liturgiaa, joka ei sisällä mitään konkreettista.
Kuinkas vihreät? joko PKK ja Isis kunniaan?
ei päästä edes Natoon saatana
Suomen tie Natoon on hidas, koska persujen idolit Orbán ja Erdoğan ovat jatkuvasti tien tukkona.
Eipä nykypuolueista voi muita äänestää kuin persuja. Muut olisivat päästämässä tänne rajattomasti haittamatuja eli tekemässä Suomesta islamilaista kehitysmaata kuten Ruotsille on jo käynyt.
Niin olisivat päästämässä.
-herra niumero 35 000-
Etnonationalismi kunniaan. Suomalaisten arvo on palautettava.
Asioita ei tarvitse panna vastakkain. Siitä on turha syyttää perussuomalaisia. Asiat nimittäin ovat vastakkain.
Miljardit kehitysapuun, maahanmuuton kuluihin tai älyttömään ilmastoposeeraukseen eivät lisää globaalia kestävää hyvinvointia, mutta paperilla ne näyttävät hyvältä. Tai huonolta, riippuen mistä päin katsoo. Miljardit lehmänkauppoihin – sulle aluehimmelit, mulle oppivelvollisuuden pidennys. Suomalainen jää huolineen yksin. Mutta maksaa laskun.
Jotain tapahtui kouluillemme, joissa oppimistulokset laskevat. Nuoret voivat pahoin. On vaikea päästä hoitoon. Vaikeaa saada apua, jos sairastuu. Mielenterveysongelmat ovat kansansairaus. Hoitajat eivät viihdy työssään. Raksamies on työtön, mutta aina vaan on työvoimapula. Kaikkialla pelotellaan ikääntymisestä, lasten tekemisestä mutta myös tekemättä jättämisestä. Tärkeintä tuntuu olevan, että kukaan ei loukkaannu toisen sanoista.
juuri näin kuten Moktar Gubta sanoi
menolipun saa puukottomalla
suomen uutiset
hyvää suomelle
Suomalainen asuu ylihintaisessa voikilossa ja painaa aamusta iltaan muille rahaa 🤔
Kauppias tuo tuplahinnan myynnistään ottava on vain turha välikäsi prosessissa !!!
Hyvä Riikka ! me uskomme sinuun, vaikka vasurit ja viher piiparot yrittävät kaikin keinoin lannistaa sinua.
Emme tarvitse tänne työtävieroksuvaa lammaspaimenta tai muutakaan taatelintallaajaa, niitä on jo liikaa vapaana, vankiloissa ja koko yhteiskunnassa.
Jaa
Kiva kun joku kirjoittaa painavaa asiaa. Tällä ketjullahan on yleensä kuppa moktarin tyhjän päiväsiä hölötyksiä ja persujen mollauksia.
Toivotaan jotta persut saavat edes piennen osan noista kirjoituksen epäkohdista korjattua.**
Hiivatin hieno ajankuvaus Riikalta. Tätä se on ollut viimeiset 15 vuotta. Kaikista heikoimmassa asemassa ovat kaikki muut paitsi ei kukaan suomalainen.Ja olemme velkaa jollekin joka asuu kaukana vaan ei Suomessa.
haen sulle kuun taivaalta oli suurin rakkaudenosoitus 🤔
nyt minulla ei ole muuta kun kielikuva 😻
Suomi säilyy ja menestyy vain jos estämme maamme tuhoamisen
Asioita, jotka maamme voivat tuhota ovat massamaahanmuutto täysin eri kulttuureista, joiden rappio perustuu niissä maissa vallitseviin arvoihin. Myös taloutemme hyvä hoito on välttämätöntä, jos hyvinvointimme ja itsenäisyytemme halutaan turvata. Jos velkaantuminen saa jatkua nykytahtia, Suomi ajautuu kestämättömään tilanteeseen.
Emme voi pelastaa Italian pankkeja ja kestämättömästi velkaantunutta Etelä-Eurooppaa, jos yritämme tätä, niin päädymme itse samaan tilanteeseen.
Kun velkaa on riittävästi, nostavat velkojat korkoa, jonka jälkeen maksamme useita miljardeja korkoja ja tämä raha on suoraan pois kansalaisten hyvinvoinnista. Tällöin olemme velkaorjia, joiden tulevaisuus on pilattu vuosikymmeniksi tai jopa lopullisesti.
Jos haluamme selvitä itsenäisenä Suomena, meidän on lopetettava tämä hulluus. Ei Suomella ole varaa ottaa mitään pakolaismassoja Afikasta tai mistään muualtakaan ja entisetkin tänne jo otetut siipiveikot tulee lähettää täältä pois.
Palaamalla siihen reaalimaailmaan, johon Suomen etua ajavat pohjaavat linjansa tämä maa on vielä pelastettavissa. Jos Tuppuraisen kaltaiset seinäkellon lailla sekaisin olevat idiootit saavat jatkaa tämän maan tuhoamista sekopäisten harhojensa perusteella, niin tämä maa on tuhon oma.
Mitä tuo verkostomarkkinointipuhe käytännössä tarkoittaa?
Ykkösasiaa tämäkin:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/joukorep/suomi-pelastaa-jalleen-maailman/