Onko ollut ongelmia, että komponentit eivät olisi kestäneet datalehdessä esitettyjä nimellisarvojaan

Jos vaikka ledille on ilmoitettu kynnysjännite 2.2V suurin sallittu virta 20mA. Sitä ajetaan 12V jännitelähteestä 980ohmin vastuksen läpi niin mikä arvo siinä sinusta ylittyy?

Jos ohmin lain sisäistäminen ja sen soveltmainen puolijohteille on mielestäsi jokin elektroniikkaharrastajan meriitti, niin tuossa voi varmaan kokea suunnatonta onnistumisen iloa, kun laskee onnistuneesti piirin virran ja vastukselle vaaditun tehonkeston.

Anonyymi kirjoitti:

Jos vaikka ledille on ilmoitettu kynnysjännite 2.2V suurin sallittu virta 20mA. Sitä ajetaan 12V jännitelähteestä 980ohmin vastuksen läpi niin mikä arvo siinä sinusta ylittyy?

Jos ohmin lain sisäistäminen ja sen soveltmainen puolijohteille on mielestäsi jokin elektroniikkaharrastajan meriitti, niin tuossa voi varmaan kokea suunnatonta onnistumisen iloa, kun laskee onnistuneesti piirin virran ja vastukselle vaaditun tehonkeston.

Lue lisää

Jos transistorille ilmoitettua maksimi jännitettä ja virtaa käytetään, niin melko varmaan ilmoitettu maksimi tehonkesto ylittyy.

Anonyymi kirjoitti:

Jos transistorille ilmoitettua maksimi jännitettä ja virtaa käytetään, niin melko varmaan ilmoitettu maksimi tehonkesto ylittyy.

Aloituksessa kuitenkin puhuttiin siitä, että komponentti rikkoontuu ylittämättä datalehden nimellisarvoja?

Miten tuo "maksimi jännite" yhdessa virran kanssa vaikuttaa transistorin tehonkestoon? Itse näen transitorin tehohäviön/lämpökuorman syntyvän C-E virrasta virrasta ja transistorin vastuksesta. Vastus taas riippuu siitä kuinka auki transtori on. Eli osittain auki oleva transistori voi kuumentua paljonkin vaikka virta ei olisi lähelläkään maksimia. Mitä väliä siinä on syöttöjännitteellä?

Tietysti kantavirta pitää laskea mukaan ja suuremmalla taajuudella transistori kuumenee kytkentähäviöistä. Maksimijännitteen taas ymmärrän suurimpana jännitteenä, jonka transistori pystyy katkaisemaan, eli eristepaksuutena.

Anonyymi kirjoitti:

Aloituksessa kuitenkin puhuttiin siitä, että komponentti rikkoontuu ylittämättä datalehden nimellisarvoja?

Miten tuo "maksimi jännite" yhdessa virran kanssa vaikuttaa transistorin tehonkestoon? Itse näen transitorin tehohäviön/lämpökuorman syntyvän C-E virrasta virrasta ja transistorin vastuksesta. Vastus taas riippuu siitä kuinka auki transtori on. Eli osittain auki oleva transistori voi kuumentua paljonkin vaikka virta ei olisi lähelläkään maksimia. Mitä väliä siinä on syöttöjännitteellä?

Tietysti kantavirta pitää laskea mukaan ja suuremmalla taajuudella transistori kuumenee kytkentähäviöistä. Maksimijännitteen taas ymmärrän suurimpana jännitteenä, jonka transistori pystyy katkaisemaan, eli eristepaksuutena.

Lue lisää

Se on se ohmin laki joka sitoo sähkösuureet toisiinsa, tahtoi tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Se on se ohmin laki joka sitoo sähkösuureet toisiinsa, tahtoi tai ei.

Juuri siksi tuo mainittu "maksimi jännite" ja maksimi virta eivät ole mahdolisia samaan aikaan transistorikãytössä. Ohmin laki ja tehon pitãisi tosiaan ymmãrtää edes tasavirralle, ennen kuin tulee palstalle huutelemaan.

Se että ostaa ebaysta/alista, ei mitään vielä kerro. Siellä on luotettavia ja vähemmän luotettavia toimijoita. Myös suomalainen yritys vois ostaa ebaystä ja myydä täällä vain eteenpäin. Suomessa tietysti pienten erien hinta koostuu yli 99.99% palvelun hinnasta.

Jotkin piraattikomponentit on ulospäin saman näköisiä, mutta sisällä on pienenpi piin pala, eikä kestä samoja virtoja kuin aito osa. Hyväkin valmistaja saattaa tehtaalla hylätä epäonnistuneen tuotantorän jonka työntekijä kaivaa roskista ja pistää myyntiin.

Ehdottoman tärkeässä roolissa olevia komponentteja ilmeisesti testataan pitämällä niitä koepenkissä pitkiä aikoja max-arvoilla. Riittävän pitkällä testijaksolla saadaan karsittua heikot yksilöt pois, mikä esim halpisledeissä jää harrastajan tehtäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Se että ostaa ebaysta/alista, ei mitään vielä kerro. Siellä on luotettavia ja vähemmän luotettavia toimijoita. Myös suomalainen yritys vois ostaa ebaystä ja myydä täällä vain eteenpäin. Suomessa tietysti pienten erien hinta koostuu yli 99.99% palvelun hinnasta.

Jotkin piraattikomponentit on ulospäin saman näköisiä, mutta sisällä on pienenpi piin pala, eikä kestä samoja virtoja kuin aito osa. Hyväkin valmistaja saattaa tehtaalla hylätä epäonnistuneen tuotantorän jonka työntekijä kaivaa roskista ja pistää myyntiin.

Ehdottoman tärkeässä roolissa olevia komponentteja ilmeisesti testataan pitämällä niitä koepenkissä pitkiä aikoja max-arvoilla. Riittävän pitkällä testijaksolla saadaan karsittua heikot yksilöt pois, mikä esim halpisledeissä jää harrastajan tehtäväksi.

Lue lisää

Elektroniikkaa tuotetaan alihankkijoilla. Jotka saattavat tehdä pikkuisen tilattua suurempia määriä.

Taannoin pisti silmään ohjeet jonkin digiboxin tms. vekottimen aitouden tarkastamiseen. AINOA tapa selvittää, oliko kyseessä aito laite vai piraattikopio ,oli avata vekotin ja tutkailla jonkin lutikan (BIOS tms) merkintöjä. Niissä oli pieni ero aidon ja piraattikopion välillä. Kotelointi, arvokilpi sarjanumeroineen yms. täysin idettiset.

Päivänselvää, että samalta tuotantolinjalta sekä aidot että piraatit tuli. Aidot kasattiin merkkivalmistajan hankkimista/teettämistä osista. Piraattikopiot sopimusvalmistaja teki hankkimalla vähän isompia eriä samoja / lähes vastaavia komponentteja. Helppoa, kun oli jo tuotantolinja rakennettu asiakkaan piikkiin.

Tietysti eroja voi olla myös muissa komponenteissa, joissa ei selkeitä tuotekoodeja näkyvillä, softassa tai ylipäätään laadunvalvonnassa. Eikä piraateilla tietenkään ole takuuta eikä huoltopalvelua.

TM uutisoi taanoin, miten etevät kiiannpojat pakkaavat pienen (kapasitanssi & jännitteenkesto) elektrolyyttikonkan isomman kotelon sisään. Ja sitten ihmetellään, kun virtalähteet poksuu ja syynä useimmiten kondensaattorien kyykkääminen.

Ebayssa näyy myös olevan ainakin led -lamppujen kanssa ihan peruskäytäntö, että kopioidaan kivan näköiset tuotespeksit jostain ja saadaan näin myytyä vaikkapa 4 W led lamppua, jonka "datalehdellä" luvataan valovirraksi 700 lm. Tarkemmin kun kaivelee, niin sama datalehti pommpaa riippumatta lampun tehosta.

Suomessakin olen ostellut mm. verkkokaupasta E27-kantaisia lamppuja, joiden spekseissä on reilusti ilmaa. Mahdollisesti on valovirta yms. poimittu lampussa käytettävien ledien datalehdeltä (laboratoriossa optimioloissa mitattu valovirta) sen sijaan että olisi mitattu valmis tuote, jossa mm. lampun kupu vaikuttaa valovirtaan. Tai sitten on ihan muutoin vaan ja tavan vuoksi pistetty +50 % korjauskerroin kehiin.

Jos irtotavarana myydyt ledit eivät kestä luvattua virtaa, niin aika äkkiä tulee mieleen, että niitä on myyty yliampuvilla spekseillä.

Massatuotettavien (mijoonia kappaleita) komponenttien tai kokonaisten laitteiden perusteellinen testaus tuotantolinjalla... haloo, nyt on jalat niin irti maasta, että väliin mahtuu ulommat planeetatkin. Eli täysin mahdoton ajatus. Jos komponentteja testataan ja valikoidaan, niin kyseessä on joku militaari/muu spesiaalisovellus ja hinta on sitten jotain ihan muuta kuin 0,13 €/kpl.

Varmaan on vain kyse huonolaatuisemmista komponenteista eikä väärennöksistä. Vai onko esimerkiksi Skoda väärennetty Toyota?

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan on vain kyse huonolaatuisemmista komponenteista eikä väärennöksistä. Vai onko esimerkiksi Skoda väärennetty Toyota?

Siinä vaiheessa, kun komponenttiin painetaan tyyppinumero, jolla haetaan datalehti, arvot pitää täsmätä siihen. Mahdollisesti on väärennetty vielä toisen valmistajan tuotemerkkikin. Konkalle voi datalehdessä olla luvattu käyttöikä tietyssä lämpötilassa ja jännitteellä.

Jos varaosaliike myy akkuja, jotka on leimattu 12V mutta todellisuudessa kaikki ovat 6V, silloin kyse on "väärennöksestä". Samoin autovalmistajien pitää ilmoittaa tehot, tilavuudet ja muut mittayksiköt oikein.

Anonyymi kirjoitti:

Siinä vaiheessa, kun komponenttiin painetaan tyyppinumero, jolla haetaan datalehti, arvot pitää täsmätä siihen. Mahdollisesti on väärennetty vielä toisen valmistajan tuotemerkkikin. Konkalle voi datalehdessä olla luvattu käyttöikä tietyssä lämpötilassa ja jännitteellä.

Jos varaosaliike myy akkuja, jotka on leimattu 12V mutta todellisuudessa kaikki ovat 6V, silloin kyse on "väärennöksestä". Samoin autovalmistajien pitää ilmoittaa tehot, tilavuudet ja muut mittayksiköt oikein.

Lue lisää

Eräs vaihtoehto on, että jollakulla on mennyt varastomerkinnät sekaisin ja kyse olisi esim. 2mA:n virralle tarkoitetusta ledistä - ei normaalista 20mA:n. Onko pintaliitos vai johtimellinen?
Hyvä arvaus on tuo lämmön pois vienti..

Anonyymi kirjoitti:

Varmaan on vain kyse huonolaatuisemmista komponenteista eikä väärennöksistä. Vai onko esimerkiksi Skoda väärennetty Toyota?

Tolloota on PSA:n auto, johon on vain vaihdettu vessanpöntön kantta esittävä logo keulalle.

Digi key? Sieltä ei varmaan tule hylättyjä tuotantoeriä tehtaan roskiksesta?

Noinhan se menee, että valmistaja usein haluaa esittää tuotteelleen mahdollisimman suuret arvot, tietyin ehdoin. Jos käyttökohteessa ei ole kompressori- tai typpijäähdytys mahdollinen, suunnittelija joutuu laskemaan virran sen mukaan. Osa otsavaloista toimii niin että pakkasella ovat kirkkaampia ja pienentävät tehoa automattisesti, kun kuoren lämpötila nousee.

Ledejä voi käyttää myös pulssitettuina ja silloin tuotettu lämpö voi jäädä hyvinkin vähäiseksi.

buddy-love kirjoitti:

Ledejä voi käyttää myös pulssitettuina ja silloin tuotettu lämpö voi jäädä hyvinkin vähäiseksi.

Ledi tuottaa kirkkauteensa nähden saman määrän lämpöä "pulssitettuna" (PWM) kuin tasaisesti vastuksella kuristettuna. PWM-tekniikka säästää sähköenergiaa ja silloin hukkalämpöä syntyy vähemmän virranrajoituskomponentissa, mutta ei ledissä.

Anonyymi kirjoitti:

Ledi tuottaa kirkkauteensa nähden saman määrän lämpöä "pulssitettuna" (PWM) kuin tasaisesti vastuksella kuristettuna. PWM-tekniikka säästää sähköenergiaa ja silloin hukkalämpöä syntyy vähemmän virranrajoituskomponentissa, mutta ei ledissä.

Lue lisää

Tarkoitin tilanteita, joissa ei ole tarkoituskaan tuottaa jatkuvaa valoa, vaan salamavalon tyyppisiä tarpeita. Ledithän ovat nykyään korvanneet monessa laitteessa Xenon-putket.

Anonyymi kirjoitti:

Ledi tuottaa kirkkauteensa nähden saman määrän lämpöä "pulssitettuna" (PWM) kuin tasaisesti vastuksella kuristettuna. PWM-tekniikka säästää sähköenergiaa ja silloin hukkalämpöä syntyy vähemmän virranrajoituskomponentissa, mutta ei ledissä.

Lue lisää

> Ledi tuottaa kirkkauteensa nähden saman määrän lämpöä "pulssitettuna" (PWM) kuin tasaisesti vastuksella kuristettuna.

Väärin. Ledien valotehokkuus on pienellä virralla parempi. Syynä ihan perinteiden ohmin laki - tuplaa virta -> häviöt nelinkertaistuvat.

Jos riittää 5 % valaistusteho, niin pulssiohjauksella lämmöntuotto on 5 %.

Virtaohjauksella 5 % valaistustehoon riittää 5 % virta, koska valoteho on suoraan verrannollinen virtaan. Mutta ledin myötäjännite laskee myös. Ehkä muutaman voltin kymmenyksen -> hupsista,, jos myötäjännite onkin 10 % pienempi, niin teho on 0,9x0,05 = 4,5 %.

Yleensä tällä ei ole käytännön merkitystä ja ledejä ajetaan PWM ohjauksella. Mutta joissain led -taskulampuissa virtaohjausta käsittääkseni käytetään ja tällä saadaan pidemmät palamisajat kaikkien pienimmillä tehotasoilla. Tosin käytännön hyöty sitten on mitä on, kun saadaan lamppu palamaan kiiltomatoa vastavalla teholla 1 vuorokauden sijaan 2 vuorokautta....

Anonyymi kirjoitti:

> Ledi tuottaa kirkkauteensa nähden saman määrän lämpöä "pulssitettuna" (PWM) kuin tasaisesti vastuksella kuristettuna.

Väärin. Ledien valotehokkuus on pienellä virralla parempi. Syynä ihan perinteiden ohmin laki - tuplaa virta -> häviöt nelinkertaistuvat.

Jos riittää 5 % valaistusteho, niin pulssiohjauksella lämmöntuotto on 5 %.

Virtaohjauksella 5 % valaistustehoon riittää 5 % virta, koska valoteho on suoraan verrannollinen virtaan. Mutta ledin myötäjännite laskee myös. Ehkä muutaman voltin kymmenyksen -> hupsista,, jos myötäjännite onkin 10 % pienempi, niin teho on 0,9x0,05 = 4,5 %.

Yleensä tällä ei ole käytännön merkitystä ja ledejä ajetaan PWM ohjauksella. Mutta joissain led -taskulampuissa virtaohjausta käsittääkseni käytetään ja tällä saadaan pidemmät palamisajat kaikkien pienimmillä tehotasoilla. Tosin käytännön hyöty sitten on mitä on, kun saadaan lamppu palamaan kiiltomatoa vastavalla teholla 1 vuorokauden sijaan 2 vuorokautta....

Lue lisää

Ledi itsessään kuluttaa yhtä paljon sähköä PWM-säätimellä kuin vastuksella mutta PWM-säädin on huomattavasti vähemmän energiaa haaskaava osa kuin vastus tai lineaariregulaattori.

Kyse on ohjauskomponentin häiviöistä, ei ledin.

Anonyymi kirjoitti:

Ledi itsessään kuluttaa yhtä paljon sähköä PWM-säätimellä kuin vastuksella mutta PWM-säädin on huomattavasti vähemmän energiaa haaskaava osa kuin vastus tai lineaariregulaattori.

Kyse on ohjauskomponentin häiviöistä, ei ledin.

Lue lisää

Ajatusten mätäoja on siis sitä mieltä, että led on suprajohde. Miten ajatusten märäoja selittää sen, että virran kasvaessa jännite ledin yli kasvaa? Ei paljoa, ehkä max 0,5 v mutta kasvaa kuitenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Ajatusten mätäoja on siis sitä mieltä, että led on suprajohde. Miten ajatusten märäoja selittää sen, että virran kasvaessa jännite ledin yli kasvaa? Ei paljoa, ehkä max 0,5 v mutta kasvaa kuitenkin.

Lue lisää

Tietysti ledin yli vaikuttava jännite kasvaa jos virtaa nostetaan. Entä sitten? Ihan samalla tavalla se tapahtuu etuvastuksella kuin PWM-säätimellä. RMS-teho on kuitenkin sama?

Anonyymi kirjoitti:

Tietysti ledin yli vaikuttava jännite kasvaa jos virtaa nostetaan. Entä sitten? Ihan samalla tavalla se tapahtuu etuvastuksella kuin PWM-säätimellä. RMS-teho on kuitenkin sama?

Lue lisää

Seuraavaksi ajatusten tonava voisi yrittää hahmottaa käsitettä "sisäinen vastus".

Vai palataanko ideaan suprajohtavasta ledistä?

Eiköhän putkien käyttöikä ole hyvin lyhyt verrattuna puolijohteisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän putkien käyttöikä ole hyvin lyhyt verrattuna puolijohteisiin.

Riippuu pitkälti siitä paljonko niitä "kuumentaa" eli kuinka isoilla tehoilla käytetään. Itselläni 1970-luvun putkipääte jossa edelleen alkuperäiset putket ja hyvin toimii!

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu pitkälti siitä paljonko niitä "kuumentaa" eli kuinka isoilla tehoilla käytetään. Itselläni 1970-luvun putkipääte jossa edelleen alkuperäiset putket ja hyvin toimii!

Lue lisää

Samalla lailla lämpötila vaikuttaa puolijohteidenkin elinikään!

Tuppaa jengiltä unohtumaan. Pikaisella googletuksella löytyi väite, että +10 °C (yli speksien) puolittaa eliniän. Ja käytännössähän tämä näkyi kiinanpoikien ensimmäisissä ledlamppukyhäelmissä, jotka oli tehty kasaamalla kourallinen merkkivaloledejä yhteen nippuun. Näissähän taisi elinikälupaukset olla reteestri 50 000 h ja todellisuus 1 % luvatusta.

Muistaaksen varsinainen vauriomekanismi on diffuusio, jossa lämpöliikkeen siivittämänä atomit saattavat hiljalleen vaellella kiinteässäkin aineessa ja lopulta sössiä puolijohteen toiminnan.