🤔👋☕ mutta myös ihmisiä joiden kanssa joudutaan päivittäin tai muuten säännöllisesti tekemisiin. Silloin tällöin voi joutua vastaantulijan kohdalla tukalaan tilanteeseen: tunnenko vai enkö tunne häntä. Pitäisikö tervehtiä vai ei?
Tervehtiminen on aina paikallaan. Tervehditty jatkakoon matkaansa miettien kuka vastaantulija mahtoi olla ja missä oltiin kenties tavattu....
Entäpä jos toinen ei vastaa tervehdykseen? Sen johdosta ei kannata masentua. Tervehditty saattaa olla niin omiin ajatuksiinsa syventynyt, ettei huomaa, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Tai kenties hän on likinäköinen (toim. huom. tai kasvosokea).
Lainaus kirjastaUusi Käytöksen kultainen kirja
Tervehtiminen on aina paikallaan. Tervehditty jatkakoon matkaansa miettien kuka vastaantulija mahtoi olla ja missä oltiin kenties tavattu....
Entäpä jos toinen ei vastaa tervehdykseen? Sen johdosta ei kannata masentua. Tervehditty saattaa olla niin omiin ajatuksiinsa syventynyt, ettei huomaa, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Tai kenties hän on likinäköinen (toim. huom. tai kasvosokea).
Lainaus kirjastaUusi Käytöksen kultainen kirja
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kummia tilanteita voi tulla. Kiusallista jos näkee jonkun kaukaa, eikä ole varma henkilöllisyydestä ja pitäisi nopeasti päättää miten reagoi.
Mulla on tapana väistellä refleksinomaisesti sellaisia tilanteita. Varsinkin iltapimeällä jos huomaan kauempaa, että joku katselee minuun päin (varsinkin jos hänellä ei ole koiraa) kuljen jotakin toista reittiä paikan ohi. Tää on kyllä sellaista aluettakin, että iltasella kannattaa kiertää kaikki vastaantulijat kaukaa..
Ulkona? Kyllä sisälläkin.
Sisällä tervehtimisestä oli kirjassa oma kappaleensa, josta en nyt viitsinyt laittaa tähän lainausta.
"tervehtiminen on aina paikallaan" ei ole, Suomessa saa hullun tai häirikön maineen jos moikkaa vahingossa tuntematonta.
No voi olla noinkin. Entäs jos erehtyy vahingossa hymyilemään vieraalle. Etenkin jos on vastakkaista sukupuolta. Sekin on täällä vähän arveluttavaa.
Jep
Niin muttaa mitä hyvää sellaisessa on?