Vaalikauden ensimmäinen takinkääntö on nähty – Järkiinsä tuli Li Andersson.
Inhotun byrokratian, hallinnon ja virkamiesten tehtävä on olla oikeusvaltion tuki ja turva, parhaassa tapauksessa sen jarru, joka asettuu keulivan poliitikon eteen ja sanoo, että ei käy, laki kieltää.
Poliitikkojen tulisi suojella tätä järjestelmää, eikä lähteä populismihuuruissaan maalaamaan siitä vihollistaan.
Muutamassa päivässä Li Anderssonkin oli jo kääntänyt takkinsa, ja hyvä niin.
”Mä oon oikeastaan kiitollinen valtiovarainministeriölle siitä, että ne toi näitä konkreettisia esityksiä pöytään”, hän sanoi A-talkissa.
Ehkä koko raportti olikin niin tarkka, että se kääntyi omia säästötavoitteitaan vastaan. Sitä on helppo osoittaa ja kysyä, tätäkö te haluatte.
Sieltä se viimein tuli! Valtiovarainministeriö kartoitti menoja, rakenteita ja veroja ja julkaisi niistä parikin listaa.
Maataloustukia voisi leikata jopa 300 miljoonaa euroa. Puolustusvoimilta 140 miljoonaa, varustamotukia 90 miljoonaa, perusväylänpitoa 300 miljoonaa, yksityisen sairaanhoidon korvauksista sata miljoonaa.
Sukupolvisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tarjolla olisi jättipotti. Leikkaus työeläkkeiden indeksikorotuksiin: 800 miljoonaa! Lisäksi eläkeindeksin sitominen jatkossa pelkkiin hintoihin: puoli miljardia! Ch-ching!
Eikä riitä! Eiköhän nosteta verojakin!
Väestön rikkainta kymmenesosaa voisi kurittaa säätämällä listaamattomien yritysten osinkoverotusta 400 miljoonan ylimääräisen veroeuron edestä.
Päälle energiaverojen indeksitarkistuksia puolen miljardin edestä, kiinteän biomassan verotusta 400 miljoonaa ja ajoneuvoveroa sata euroa per ajoneuvo eli yhteensä 300 miljoonaa.
Nostettiinpa pöydälle ansiotuloveron korottaminen prosenttiyksiköllä, millä rahaa irtoaisi 1,2 miljardia. Sitä ministeriö ei sentään suositellut.
Ja mitä tästä seurasi?
Oikeisto riehaantui. Pöyristys virkamiesten ”ideologisuudesta” oli suunnatonta ja purkautui ankeisiin kokoomusmeemeihin ”sosialistiministeriöstä”.
Paitsi ettei suinkaan. Kaikki ylläoleva on niin kutsuttua vitsihuumoria, paitsi sopeutusehdotukset, jotka ovat suoraan valtiovarainministeriön kohulistoilta.
”Leikkauslistoja” ne eivät ole, vaan ministeriö korosti korostamistaan, ettei kokonaisuutta ole ”tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi”. Se on hyvin vaikea sanajoukko ymmärtää, ilmeisesti. Ehkä se johtuu listan pöyristyttävistä luvuista.
Kiukuttelua lista aiheutti lähinnä vasemmistossa.
”Valtiovarainministeriön resepti Suomen tulevaisuudelle”, kirjoitti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Instagramiinsa ja oli keräillyt pitkän listan omasta mielestään hölmöimpiä ehdotuksia, kuten sosiaaliturvan heikentämistä, yliopistojen lukukausimaksuja ja Yleltä leikkaamista.
Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäen mukaan ehdotukset ”kertoivat ministeriön tasosta”.
Inhotun byrokratian, hallinnon ja virkamiesten tehtävä on olla oikeusvaltion tuki ja turva, parhaassa tapauksessa sen jarru, joka asettuu keulivan poliitikon eteen ja sanoo, että ei käy, laki kieltää.
Poliitikkojen tulisi suojella tätä järjestelmää, eikä lähteä populismihuuruissaan maalaamaan siitä vihollistaan.
Muutamassa päivässä Li Anderssonkin oli jo kääntänyt takkinsa, ja hyvä niin.
”Mä oon oikeastaan kiitollinen valtiovarainministeriölle siitä, että ne toi näitä konkreettisia esityksiä pöytään”, hän sanoi A-talkissa.
Ehkä koko raportti olikin niin tarkka, että se kääntyi omia säästötavoitteitaan vastaan. Sitä on helppo osoittaa ja kysyä, tätäkö te haluatte.
Sieltä se viimein tuli! Valtiovarainministeriö kartoitti menoja, rakenteita ja veroja ja julkaisi niistä parikin listaa.
Maataloustukia voisi leikata jopa 300 miljoonaa euroa. Puolustusvoimilta 140 miljoonaa, varustamotukia 90 miljoonaa, perusväylänpitoa 300 miljoonaa, yksityisen sairaanhoidon korvauksista sata miljoonaa.
Sukupolvisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tarjolla olisi jättipotti. Leikkaus työeläkkeiden indeksikorotuksiin: 800 miljoonaa! Lisäksi eläkeindeksin sitominen jatkossa pelkkiin hintoihin: puoli miljardia! Ch-ching!
Eikä riitä! Eiköhän nosteta verojakin!
Väestön rikkainta kymmenesosaa voisi kurittaa säätämällä listaamattomien yritysten osinkoverotusta 400 miljoonan ylimääräisen veroeuron edestä.
Päälle energiaverojen indeksitarkistuksia puolen miljardin edestä, kiinteän biomassan verotusta 400 miljoonaa ja ajoneuvoveroa sata euroa per ajoneuvo eli yhteensä 300 miljoonaa.
Nostettiinpa pöydälle ansiotuloveron korottaminen prosenttiyksiköllä, millä rahaa irtoaisi 1,2 miljardia. Sitä ministeriö ei sentään suositellut.
Ja mitä tästä seurasi?
Oikeisto riehaantui. Pöyristys virkamiesten ”ideologisuudesta” oli suunnatonta ja purkautui ankeisiin kokoomusmeemeihin ”sosialistiministeriöstä”.
Paitsi ettei suinkaan. Kaikki ylläoleva on niin kutsuttua vitsihuumoria, paitsi sopeutusehdotukset, jotka ovat suoraan valtiovarainministeriön kohulistoilta.
”Leikkauslistoja” ne eivät ole, vaan ministeriö korosti korostamistaan, ettei kokonaisuutta ole ”tarkoitettu sellaisenaan toteutettavaksi”. Se on hyvin vaikea sanajoukko ymmärtää, ilmeisesti. Ehkä se johtuu listan pöyristyttävistä luvuista.
Kiukuttelua lista aiheutti lähinnä vasemmistossa.
”Valtiovarainministeriön resepti Suomen tulevaisuudelle”, kirjoitti vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson Instagramiinsa ja oli keräillyt pitkän listan omasta mielestään hölmöimpiä ehdotuksia, kuten sosiaaliturvan heikentämistä, yliopistojen lukukausimaksuja ja Yleltä leikkaamista.
Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäen mukaan ehdotukset ”kertoivat ministeriön tasosta”.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.