Korkeampi palkkataso ei automaattisesti tarkoita heikompaa kilpailukykyä vaan joskus parempaakin

Häviämme kansainvälisessä kilpailussa alhaisemman palkkatason vuoksi esim. hoitoalalla (toki myös muilla aloilla). Korkeampi palkkataso ei automaattisesti tarkoita heikompaa kilpailukykyä vaan joskus parempaa kilpailukykyä.

Pasi Toivanen lähti Norjaan sairaanhoitajaksi eikä voisi kuvitellakaan palaavansa Suomeen: “Se juna meni jo”
https://yle.fi/a/74-20021578
Ulkomailla työskentely ei ole aiheuttanut Suomen hoitajapulaa. Se kuitenkin kertoo, mistä Suomen hoitajapula kumpuaa.
259
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Saksassa 8,5 % / 2 v. palkankorotukset olivat vain lähtölaukaus. Posti sai 11,5 % / 2 v. palkankorotukset ja lisäksi 3000 e kertakorvauksen nettona. Suomessa palkat jäävät pahasti jälkeen.

The Financial Times - German postal workers given double-digit pay rise to avert strike
Two-year deal will add to central bankers’ fears over wage demands fuelling high inflation
https://www.ft.com/content/c5de9904-5c41-4e9d-ac4e-a54ba2a1498f

Äänestä

Hyvä, että yritysten voittojen kasvua nostetaan esiin samaan aikaan, kun reaalipalkat ovat romahtaneet. Tärkeää myös huomata, että inflaatiota ajaa nimenomaan yritysten voittomarginaalien kasvu, ei palkkakehitys.

Ostitko vasta uuden puhelimen tai television? Katso, miksi saatoit maksaa liikaa – yritykset rahastavat nyt inflaatiolla
https://yle.fi/a/74-20021430
Hintoja vertaamalla näkee, että kaikki hinnankorotukset eivät johdu yritysten kulujen noususta. Yritykset kasvattavat voittojaan samalla, kun reaalipalkat laskevat.

Miksi joidenkin kännyköiden tai televisioiden hinta nousi vuodessa yli 40 prosenttia, kun kilpailevat tuotteet kallistuivat vain kymmenisen prosenttia?

Yksi syy on se, että yritykset ovat nostaneet hintoja enemmän kuin niiden omat kulut ovat kasvaneet Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.

Esimerkiksi erimerkkisten puhelimien ja televisioiden ”tuotannontekijät” eivät ole niin erilaisia, ettäkö joidenkin mallien hurja hinnannousu selittyisi pelkästään käytetyillä materiaaleilla tai kuljetuskustannuksilla.

– Tämä osoittaa sen, että hinnankorotukset eivät johdu pelkästään kohonneista tuotantokustannuksista. Niihin vaikuttavat myös valmistajan ja kauppojen hinnoittelustregiat, Hintaopas.fi:n maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett toteaa.

Tilaisuus tekee varkaan. Yritykset voivat käyttää hätätilannetta – pandemiasta, toimitusketjujen häiriöistä tai energiakriisistä johtuvaa inflaatiota – tekosyynä voittojensa kasvattamiseen.

Inflaation nouseminen otsikoihin ja yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen ruokkii hintojen nousua.

– On mahdollista, että yleinen inflaatiopuhe on saanut aikaan sen, että kuluttajat odottavatkin, että hinnat nousevat. Näin yritykset ovat pystyneet nostamaan hintoja, Etlan suhdannepäällikkö Päivi Puonti pohtii.

Myös Euroopan keskuspankki on jo kiinnittänyt huomiota siihen, että yritysten voittomarginaalit paranevat.

EKP:n ylin päättävä elin neuvosto sai taannoin Inarin-kokouksessaan (siirryt toiseen palveluun) eteensä kalvosarjan, jonka mukaan inflaatiota kiihdyttävät nyt enemmän yritysten voitot kuin palkka- tai verotulot.

Palkansaaja kantaa taakan kriiseistä

Suomessa yritysten kasvaneet voitot näkyvät esimerkiksi yhteisöveron tuotossa, joka on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana.

Myös kansantalouden tilinpito osoittaa, että yritykset ovat parantaneet tulojaan selvästi palkansaajia ja julkista sektoria enemmän.

– On ihan normaalia, että nousukautena yritysten voitot kasvavat, kun kysyntä on vahvaa, kuten nyt pandemian jälkeen on ollut, Etlan Päivi Puonti sanoo.

Nyt puhutaan kuitenkin jo taantumankin riskistä. Kuinka kauan yritykset voivat nostaa hintoja nykyiseen tahtiin?

– Se voi jatkua niin kauan kuin kuluttajat ovat näitä hintoja valmiita maksamaan. Eli raja tulee yrityksille vastaan siinä vaiheessa, kun kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan näitä korkeampia hintoja, Puonti sanoo.

Vaikka kodinkoneiden ja muun tavaran kysyntä on heikkoa, hinnat ovat silti nousseet. Vauhdikkaimmin nousevat palvelujen hinnat.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Häviämme kansainvälisessä kilpailussa alhaisemman palkkatason vuoksi esim. hoitoalalla (toki myös muilla aloilla). Korkeampi palkkataso ei automaattisesti tarkoita heikompaa kilpailukykyä vaan joskus parempaa kilpailukykyä.

Pasi Toivanen lähti Norjaan sairaanhoitajaksi eikä voisi kuvitellakaan palaavansa Suomeen: “Se juna meni jo”
https://yle.fi/a/74-20021578
Ulkomailla työskentely ei ole aiheuttanut Suomen hoitajapulaa. Se kuitenkin kertoo, mistä Suomen hoitajapula kumpuaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu