Kiinteistövero, omistamisen riemua !

Minulla menee täällä syrjäseudunlla, paikassa jossa ei ole mitään. Kahdesta kiinteistöstä vuosittain yhteensä 1300 €.
Toinen taloista on museoviraston suojelukohde 1850-luvulla rakennettu eikä tule eikä mene vesi.
Tässä missä asumme on oma kaivo selä oma jätevesijärjestelmä.
Lähimmät katuvalot on 20 km päässä ja valtion ylläpitämä soratie sellaista kärrytietä, että itseäkin hävettää. Täutyy ottaa kesäloma rospuuttoaikaan kun täältä oikeasti ei pääse kelirikon vuoksi kunnolla liikkumaan.
Eli ei syrjäseudulla asuville ole mitään hyötyä kiinteistöverosta.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla menee täällä syrjäseudunlla, paikassa jossa ei ole mitään. Kahdesta kiinteistöstä vuosittain yhteensä 1300 €.
Toinen taloista on museoviraston suojelukohde 1850-luvulla rakennettu eikä tule eikä mene vesi.
Tässä missä asumme on oma kaivo selä oma jätevesijärjestelmä.
Lähimmät katuvalot on 20 km päässä ja valtion ylläpitämä soratie sellaista kärrytietä, että itseäkin hävettää. Täutyy ottaa kesäloma rospuuttoaikaan kun täältä oikeasti ei pääse kelirikon vuoksi kunnolla liikkumaan.
Eli ei syrjäseudulla asuville ole mitään hyötyä kiinteistöverosta.

Lue lisää

Suurin osa kiinteistöverosta menee pohjattomaan sotekaivoon. Nyt kun kunnat eivät enää vastaa tästä, pitäisi ehdottomasti luopua veroaveroa verolle kiinteistöverosta ja palauttaa entisen katumaksun tasoinen maksu tämän tilalle. Kiinteistövero on osaamattomien päättäjien helppo ratkaisu rahan keräämiseen henkilöiltä ja yhtiöiltä, jotka eivät pääse maksuja pakoon. Tänään tuli jälleen uusi maksulappu ja taas noussut. Perusteena korotukselle oli se, että rakennuskustannukset nousseet, jha:kin on nousssut. Tämä arvioiminen on peräisin siltä ajalta, kun verottaja alkoi käyttämään vakuutusten rakennuskustannusten arviointia. SEkin menee väärin näin arvioituna. Rakennusten arvohan laskee seuduilla, joilta kukaan ei osta mitään, johon ei pääse julkisilla kulkuneuvoilla jne. Tämäkin korotus menee nykyhallituksen piikkiin, kun antoi mahdollisuuden nostaa kiinteistöveroja.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla menee täällä syrjäseudunlla, paikassa jossa ei ole mitään. Kahdesta kiinteistöstä vuosittain yhteensä 1300 €.
Toinen taloista on museoviraston suojelukohde 1850-luvulla rakennettu eikä tule eikä mene vesi.
Tässä missä asumme on oma kaivo selä oma jätevesijärjestelmä.
Lähimmät katuvalot on 20 km päässä ja valtion ylläpitämä soratie sellaista kärrytietä, että itseäkin hävettää. Täutyy ottaa kesäloma rospuuttoaikaan kun täältä oikeasti ei pääse kelirikon vuoksi kunnolla liikkumaan.
Eli ei syrjäseudulla asuville ole mitään hyötyä kiinteistöverosta.

Lue lisää

Voitko kertoa tarkemmin miten sinun verosi määräytyy, kun tuntuu tosi suurelta. Omani on noin puolet siitä ja sekin on aivan päin pe.....ttä. Onko toinen suuri rantarakennus? Miten suojelukohteessa maksu määräytyy?

Anonyymi kirjoitti:

Voitko kertoa tarkemmin miten sinun verosi määräytyy, kun tuntuu tosi suurelta. Omani on noin puolet siitä ja sekin on aivan päin pe.....ttä. Onko toinen suuri rantarakennus? Miten suojelukohteessa maksu määräytyy?

Lue lisää

Toinen katsotaan vapaa-ajan asunnoksi. Kun asua ei voi kun yhdessä oaikassa kerrallaan

Johan vitsin murjaisit. Mistähän näitä viisaita ja tietäväisiä tänne putkahtaa. Jos asioista ei tiedä kannattaa ensin ottaa niistä selvää. Google on tähän hyvä apuväline, etenkin teillä teillä joilla ei ole mitään omistamusen rasitteita.

Kiinteistövero maksetaan kunnalle. Kunta ei maksa omistamistaan kiinteistöistä kiinteistöveroa.
Kunta käyttää kiinteistöverotuloja kunnallistekniikan kehittämiseen, Rakentamiseen sekä kehittämiseen (vesi- ja jätevesijärjestelmät) , valaistus, liikenteen kehittäminen ( eli tiestö ja kadut) sekä muuhun maankäyttön yleisiin asioihin.
Se on totta, että esim. maaseudun syrjässä asuvat
eivät paljonkaan hyödy maksamastaan kiinteistöverosta.


Terveyspalvelut, asumistuet sekä muut kelan etuudet kustannetaan tulonsiirtoina työläisten maksamista veroista.

Anonyymi kirjoitti:

Johan vitsin murjaisit. Mistähän näitä viisaita ja tietäväisiä tänne putkahtaa. Jos asioista ei tiedä kannattaa ensin ottaa niistä selvää. Google on tähän hyvä apuväline, etenkin teillä teillä joilla ei ole mitään omistamusen rasitteita.

Kiinteistövero maksetaan kunnalle. Kunta ei maksa omistamistaan kiinteistöistä kiinteistöveroa.
Kunta käyttää kiinteistöverotuloja kunnallistekniikan kehittämiseen, Rakentamiseen sekä kehittämiseen (vesi- ja jätevesijärjestelmät) , valaistus, liikenteen kehittäminen ( eli tiestö ja kadut) sekä muuhun maankäyttön yleisiin asioihin.
Se on totta, että esim. maaseudun syrjässä asuvat
eivät paljonkaan hyödy maksamastaan kiinteistöverosta.


Terveyspalvelut, asumistuet sekä muut kelan etuudet kustannetaan tulonsiirtoina työläisten maksamista veroista.

Lue lisää

Kiinteistövero ei ole korvamerkittyä rahaa vaan tulee isoon kasaan, josta maksetaan kaikki maksut. Suurimmat kuluerät ovat terveydenhoito, koulutus ja sosiallipalvelut ja niihin suurin osa rahasta menee.

Sano yksikin kynta, jonka menot kertomiisi kohteisiin ovat samat kuin kiinteistöveron tuotot 🤣

Anonyymi kirjoitti:

Kiinteistövero ei ole korvamerkittyä rahaa vaan tulee isoon kasaan, josta maksetaan kaikki maksut. Suurimmat kuluerät ovat terveydenhoito, koulutus ja sosiallipalvelut ja niihin suurin osa rahasta menee.

Sano yksikin kynta, jonka menot kertomiisi kohteisiin ovat samat kuin kiinteistöveron tuotot 🤣

Lue lisää

Siitähän tässä onkin kysymys, ettei niitä käytetä siihen mihin on tarkoitettu. Käsittääkseni ap. on tarkoittanut sitä
Toinen on omaishoitajille tarkoitetut rahat mitkä piti olla ns. korvamerkittyjä. Taisivat taannoin mennä kunnan johtajien virkistykseen.

Anonyymi kirjoitti:

Siitähän tässä onkin kysymys, ettei niitä käytetä siihen mihin on tarkoitettu. Käsittääkseni ap. on tarkoittanut sitä
Toinen on omaishoitajille tarkoitetut rahat mitkä piti olla ns. korvamerkittyjä. Taisivat taannoin mennä kunnan johtajien virkistykseen.

Lue lisää

Kun raha on kassassa, sitä ei voi enää seurata.

Ainoa tapa päätellä rahan käyttötarkoitusta on verrata paljonko mihinkin asiaan käytetään rahaa. Voi myös ajatella niin, että kunnan virkistysrahat tulee omaishoidosta ja omaishoitoon käytetään virkistysrahoja. Kumpikin on yhtä oikein ja väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Kun raha on kassassa, sitä ei voi enää seurata.

Ainoa tapa päätellä rahan käyttötarkoitusta on verrata paljonko mihinkin asiaan käytetään rahaa. Voi myös ajatella niin, että kunnan virkistysrahat tulee omaishoidosta ja omaishoitoon käytetään virkistysrahoja. Kumpikin on yhtä oikein ja väärin.

Lue lisää

Niistä valtion kunnille antamista omaushoitajien rahoistahan oli taannoun iso haloo. Muutama kunta vastasi käyttäneensä mihin olu rarkoitettu. Osa ei vaivautunut edes vastaamaan rahan käytöstä.

Anonyymi kirjoitti:

Johan vitsin murjaisit. Mistähän näitä viisaita ja tietäväisiä tänne putkahtaa. Jos asioista ei tiedä kannattaa ensin ottaa niistä selvää. Google on tähän hyvä apuväline, etenkin teillä teillä joilla ei ole mitään omistamusen rasitteita.

Kiinteistövero maksetaan kunnalle. Kunta ei maksa omistamistaan kiinteistöistä kiinteistöveroa.
Kunta käyttää kiinteistöverotuloja kunnallistekniikan kehittämiseen, Rakentamiseen sekä kehittämiseen (vesi- ja jätevesijärjestelmät) , valaistus, liikenteen kehittäminen ( eli tiestö ja kadut) sekä muuhun maankäyttön yleisiin asioihin.
Se on totta, että esim. maaseudun syrjässä asuvat
eivät paljonkaan hyödy maksamastaan kiinteistöverosta.


Terveyspalvelut, asumistuet sekä muut kelan etuudet kustannetaan tulonsiirtoina työläisten maksamista veroista.

Lue lisää

Osa sosiaalimenoista maksetaan tuloveroista, mutta autoilijat maksavat suuren osan siitäkin erilaisina veroina. Jos en väärin muista kerätystä 9 miljardista 2 miljardia käytettiin tiestöön. Loppu meni kehitysapuun, maahanmuuttoon, asuntotukiin ym. soteen. Mitenkähän tuleva liikenneministeri pärjää, kun Harakan sähköautovisiot menivät kiville. Kiinteistöverostakin meni leijonanosa sosiaalimenoihin. Nyt kun sote ei kuulu kunnille, menee johonkin muuhun, mutta tuskin siihen mihin sitä alkuperäisen vain pitäisi käyttää?