Ennakkoäänestys alkoi

Aika hyvin osasi Purra kommentoida Marinille.
Kauppalehdestä kopioitu otos

"En voi olla hämmästelemättä Sanna Marinin analyysia tästä tilanteesta. Te onnittelette itseänne työllisyystilanteesta, väitätte, että on talouskasvua.

Kun katsotaan oikeasti tätä meidän tilannetta, meidän talous on taantumassa, reaaliansiot ovat laskeneet enemmän kuin 60 vuoteen, meidän kauppatase on äärimmäisen negatiivinen, meidän viennin volyymi on vain vuodessa laskenut melkein 20 prosenttia ja sitten tämä kruunu vielä: työllisyys. Tässä maassa pääsee työlliseksi, kun tekee yhden tunnin viikossa töitä. Työtunnit eivät ole lisääntyneet. – Ihmisiltä on rahat loppu.

Kaikki olemme samaa mieltä, että tälle hallituskaudelle on osunut kaksi isoa kriisiä ja me ymmärrämme sen emmekä moiti teitä siitä. Mutta se, että te ette suostu näkemään tätä talouden ankeaa tilaa, joka edellyttää tulevilla hallituskausilla merkittäviä toimia, niin en voi ymmärtää, mitä tämä on.

Onko tämä jonkinlainen vaalistrategia, tietynlainen taktiikka imeä äänet äärivasemmalta? Oletteko te oikeasti tosissanne tämän analyysinne kanssa?” Purra sanoi."

Mitäpäs tuohon voi muuta sanoa. Tuostahan se huuto sitten alkoi ..
16140
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

Purra on rauhallinen ja viisas. Marin taas...

Äänestä

Marin kertoi päättäväisesti kuinka asiat oikeasti ovat. Juuri nyt Marinin laariin tulvii äänestyslippuja.

Äänestä
  • Vai Marinin laariin ja päättäväisesti, katsottiinkohan me sama keskustelu?

    Äänestä

  • SS kuitenkin yritti peitellä sitä mitä asioiden nykyinen tila tarkoittaa. Hänen mielestään työllisyyden kasvua tarvitaan mutta se on vain osa totuutta sillä' sen kasvun pitää tapahtua tuottavalla puolella eli yrityksillä. Vain yritykset tekevät todellista tuottoa verokassaan, siihen ei julkinen puoli kykene.

    Kuten tuossa edellä jo joku kirjoitti, niin työtuntien määrä on merkittävämpi asia kuin työllisten määrä jos työllisiin lasketaan myös hyvin pientä tuntimäärää tekevät.

    Äänestä

  • Extyökkäri kirjoitti:

    SS kuitenkin yritti peitellä sitä mitä asioiden nykyinen tila tarkoittaa. Hänen mielestään työllisyyden kasvua tarvitaan mutta se on vain osa totuutta sillä' sen kasvun pitää tapahtua tuottavalla puolella eli yrityksillä. Vain yritykset tekevät todellista tuottoa verokassaan, siihen ei julkinen puoli kykene.

    Kuten tuossa edellä jo joku kirjoitti, niin työtuntien määrä on merkittävämpi asia kuin työllisten määrä jos työllisiin lasketaan myös hyvin pientä tuntimäärää tekevät.

    Tämä ei pidä paikkaansa. Otetaan yksinkertainen esimerkki. Meillä on sekä veronmaksajien rahoittamaan terveyden- ja sairaanhoitoa sekä yksityistä liiketoimintaa. Näitä kahta voi periaatteessa vertailla silloin, kun lopullisena maksajana on sama taho eli veronmaksajat. Ei ole missään näytetty, että yksityinen puoli kykenisi tuottamaan näitä palveluja veronmaksajan kannalta tehokkaammin eli vähemmällä rahalla kuin julkinen puoli. Kaikkein vaativimmat lääketieteelliset operaatiot tehdään julkisella puolella, koska niiden yksikkökustannukset ovat erittäin suuret. Yksityinen puoli ei halua ottaa riskiä niiden hoitamisesta, koska niitä voi olla hankala mitoittaa taloudellisesti kannattaviksi. Yksityisillä toimijoilla ei ole resursseja hankkia kaikkein vaativamman leikkaus- ja muun hoidon laitteistoa. Ainahan se on miinusmerkkistä veronmaksajalle, mutta sairaanhoito on luonteelta sellaista ja silti välttämätöntä hoitaa.

    Julkinen puoli kouluttaa ihmisiä ja rakentaa yhteiskunnan infraa. Kaikki tämä tulee ilmaiseksi yrityksille ja auttaa niiden toimintaa. En ole kuullut yritysmaailmasta koskaan sellaista viestiä, että he haluaisivat maksaa tämän lystin, koska siitä hyötyvät eniten. Yhteiskunnan toiminta luo yritystoiminnalle laajalla alalla erinomaiset toimintaedellytykset, joita ilman sellaisia yrityksiä kuin meillä nyt on, ei olisi koskaan syntynyt. Yhteiskunta toimisi ilman julkisen vallan panostuksia edelleen suo, kuokka ja Jussi -periaatteella.

    Työtuntien määrä ei välttämättä ole sen merkittävämpi asia kuin työllisten määrä. Jos joku istuu tumput suorina 8 tuntia päivässä, niin se yhden tunnin päivässä voi töitä paiskiva voi tuottaa ihan hyvin enemmän. Ainoa järkevä mittari taloudellisessa mielessä on työn tuottavuus. Joku yritysjohtaja voi tehdä ratkaisevan tärkeän päätöksen muutamassa minuutissa ja hänen työnsä tuottavuus voisi vastata saman tien satojenkin työntekijöiden tuottavuutta vuodessa. Jokin suuri innovaatio voi olla työn tuottavuuden kannalta täysin ylivertainen. Tässä on esimerkkinä nuoren yliopistopojan Mark Zuckenbergin idea. Hän laati mm. tietokoneohjelman, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuka oli kampuksen viehättävin opiskelija naamakuvien perusteella. Hän laati ohjelmia siitä, millaiset opiskelijavalinnat eri kursseista yms. olivat suosituimpia. Tämä kaikki johti nopeassa vauhdissa Facebookin perustamiseen. Zuckenberg taisi olla silloin 22-vuotias. Ja siitä kasvoi suuryritys, jonka työllisyysvaikutukset ja merkitys ovat valtavia. Tämän nuoren miehen työn tuottavuus, joka oli kaiken lisäksi opiskeluaikojen eräänlainen sivuharrastus, oli megaluokkaa. Juuri tällaisten esimerkkien valossa Suomessakin tulisi paljon enemmän kiinnittää huomiota työn tuottavuuteen, mitä modernin teknologian aikakaudella tuskin kyetään muutoin lisäämään kuin koulutuksella ja tutkimuksella. Se mahdollisti Nokiankin kännykkäbisneksen ja nykyisin verkkobisneksen.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Tämä ei pidä paikkaansa. Otetaan yksinkertainen esimerkki. Meillä on sekä veronmaksajien rahoittamaan terveyden- ja sairaanhoitoa sekä yksityistä liiketoimintaa. Näitä kahta voi periaatteessa vertailla silloin, kun lopullisena maksajana on sama taho eli veronmaksajat. Ei ole missään näytetty, että yksityinen puoli kykenisi tuottamaan näitä palveluja veronmaksajan kannalta tehokkaammin eli vähemmällä rahalla kuin julkinen puoli. Kaikkein vaativimmat lääketieteelliset operaatiot tehdään julkisella puolella, koska niiden yksikkökustannukset ovat erittäin suuret. Yksityinen puoli ei halua ottaa riskiä niiden hoitamisesta, koska niitä voi olla hankala mitoittaa taloudellisesti kannattaviksi. Yksityisillä toimijoilla ei ole resursseja hankkia kaikkein vaativamman leikkaus- ja muun hoidon laitteistoa. Ainahan se on miinusmerkkistä veronmaksajalle, mutta sairaanhoito on luonteelta sellaista ja silti välttämätöntä hoitaa.

    Julkinen puoli kouluttaa ihmisiä ja rakentaa yhteiskunnan infraa. Kaikki tämä tulee ilmaiseksi yrityksille ja auttaa niiden toimintaa. En ole kuullut yritysmaailmasta koskaan sellaista viestiä, että he haluaisivat maksaa tämän lystin, koska siitä hyötyvät eniten. Yhteiskunnan toiminta luo yritystoiminnalle laajalla alalla erinomaiset toimintaedellytykset, joita ilman sellaisia yrityksiä kuin meillä nyt on, ei olisi koskaan syntynyt. Yhteiskunta toimisi ilman julkisen vallan panostuksia edelleen suo, kuokka ja Jussi -periaatteella.

    Työtuntien määrä ei välttämättä ole sen merkittävämpi asia kuin työllisten määrä. Jos joku istuu tumput suorina 8 tuntia päivässä, niin se yhden tunnin päivässä voi töitä paiskiva voi tuottaa ihan hyvin enemmän. Ainoa järkevä mittari taloudellisessa mielessä on työn tuottavuus. Joku yritysjohtaja voi tehdä ratkaisevan tärkeän päätöksen muutamassa minuutissa ja hänen työnsä tuottavuus voisi vastata saman tien satojenkin työntekijöiden tuottavuutta vuodessa. Jokin suuri innovaatio voi olla työn tuottavuuden kannalta täysin ylivertainen. Tässä on esimerkkinä nuoren yliopistopojan Mark Zuckenbergin idea. Hän laati mm. tietokoneohjelman, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuka oli kampuksen viehättävin opiskelija naamakuvien perusteella. Hän laati ohjelmia siitä, millaiset opiskelijavalinnat eri kursseista yms. olivat suosituimpia. Tämä kaikki johti nopeassa vauhdissa Facebookin perustamiseen. Zuckenberg taisi olla silloin 22-vuotias. Ja siitä kasvoi suuryritys, jonka työllisyysvaikutukset ja merkitys ovat valtavia. Tämän nuoren miehen työn tuottavuus, joka oli kaiken lisäksi opiskeluaikojen eräänlainen sivuharrastus, oli megaluokkaa. Juuri tällaisten esimerkkien valossa Suomessakin tulisi paljon enemmän kiinnittää huomiota työn tuottavuuteen, mitä modernin teknologian aikakaudella tuskin kyetään muutoin lisäämään kuin koulutuksella ja tutkimuksella. Se mahdollisti Nokiankin kännykkäbisneksen ja nykyisin verkkobisneksen.

    Edellisen kommentin kirjoitti MPP.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Tämä ei pidä paikkaansa. Otetaan yksinkertainen esimerkki. Meillä on sekä veronmaksajien rahoittamaan terveyden- ja sairaanhoitoa sekä yksityistä liiketoimintaa. Näitä kahta voi periaatteessa vertailla silloin, kun lopullisena maksajana on sama taho eli veronmaksajat. Ei ole missään näytetty, että yksityinen puoli kykenisi tuottamaan näitä palveluja veronmaksajan kannalta tehokkaammin eli vähemmällä rahalla kuin julkinen puoli. Kaikkein vaativimmat lääketieteelliset operaatiot tehdään julkisella puolella, koska niiden yksikkökustannukset ovat erittäin suuret. Yksityinen puoli ei halua ottaa riskiä niiden hoitamisesta, koska niitä voi olla hankala mitoittaa taloudellisesti kannattaviksi. Yksityisillä toimijoilla ei ole resursseja hankkia kaikkein vaativamman leikkaus- ja muun hoidon laitteistoa. Ainahan se on miinusmerkkistä veronmaksajalle, mutta sairaanhoito on luonteelta sellaista ja silti välttämätöntä hoitaa.

    Julkinen puoli kouluttaa ihmisiä ja rakentaa yhteiskunnan infraa. Kaikki tämä tulee ilmaiseksi yrityksille ja auttaa niiden toimintaa. En ole kuullut yritysmaailmasta koskaan sellaista viestiä, että he haluaisivat maksaa tämän lystin, koska siitä hyötyvät eniten. Yhteiskunnan toiminta luo yritystoiminnalle laajalla alalla erinomaiset toimintaedellytykset, joita ilman sellaisia yrityksiä kuin meillä nyt on, ei olisi koskaan syntynyt. Yhteiskunta toimisi ilman julkisen vallan panostuksia edelleen suo, kuokka ja Jussi -periaatteella.

    Työtuntien määrä ei välttämättä ole sen merkittävämpi asia kuin työllisten määrä. Jos joku istuu tumput suorina 8 tuntia päivässä, niin se yhden tunnin päivässä voi töitä paiskiva voi tuottaa ihan hyvin enemmän. Ainoa järkevä mittari taloudellisessa mielessä on työn tuottavuus. Joku yritysjohtaja voi tehdä ratkaisevan tärkeän päätöksen muutamassa minuutissa ja hänen työnsä tuottavuus voisi vastata saman tien satojenkin työntekijöiden tuottavuutta vuodessa. Jokin suuri innovaatio voi olla työn tuottavuuden kannalta täysin ylivertainen. Tässä on esimerkkinä nuoren yliopistopojan Mark Zuckenbergin idea. Hän laati mm. tietokoneohjelman, jonka tarkoituksena oli selvittää, kuka oli kampuksen viehättävin opiskelija naamakuvien perusteella. Hän laati ohjelmia siitä, millaiset opiskelijavalinnat eri kursseista yms. olivat suosituimpia. Tämä kaikki johti nopeassa vauhdissa Facebookin perustamiseen. Zuckenberg taisi olla silloin 22-vuotias. Ja siitä kasvoi suuryritys, jonka työllisyysvaikutukset ja merkitys ovat valtavia. Tämän nuoren miehen työn tuottavuus, joka oli kaiken lisäksi opiskeluaikojen eräänlainen sivuharrastus, oli megaluokkaa. Juuri tällaisten esimerkkien valossa Suomessakin tulisi paljon enemmän kiinnittää huomiota työn tuottavuuteen, mitä modernin teknologian aikakaudella tuskin kyetään muutoin lisäämään kuin koulutuksella ja tutkimuksella. Se mahdollisti Nokiankin kännykkäbisneksen ja nykyisin verkkobisneksen.

    Jos mietit niin suurin piirtein saman sain sanottua muutamalla rivillä!

    Korostin tuottavaa työtä! Monesti olen esittänyt jotta palkan pitää suhteutua kunkin henkilön aikaansaamaan tuottavuuteen eikä mihinkään arvaukseen jossain Hesan kabinetissa ay mafiosojen kesken.

    Olen itse syyllistynyt yrityksen ideointiin, yrityksen joka myytiin kun perustajat eläköityivät ja joka edelleen vuosikymmenten jälkeen tuottaa alkuperäisellä idealla!

    Vaikka julkinen kouluttaa ja rakentaa niin periaatteessa vain rahalla, jonka yritykset ovat aikaansaaneet!

    Äänestä

Ihailen Purran kykyä selkeisiin ja syväluotaaviin tilannekuvan analyyseihin.
Hänen rinnallaan Marin näytti kiukuttelevalta harjoittelijalta, joka mustissaan on tullut puolueensa hautajaisiin.

Äänestä

Otetaan korjausluvut 2019 vaaleista tulos miinus Hesari-gallup 2019
käytetään samoja lukuja 2023 vaaliin nyt korjauksina

VAALIN 2023 TULOS JULISTETAAN
vasemmalla HS gallup 2023 keskellä korjaus oikealla vaalitulos nyt


Kokoomus 20,8% -0,5% 20,3%
SDP 19,3% -1,8% 17,5%
PS 19,3% 2,5% 21,8%
Keskusta 10,7% -0,6% 10,1%
Vihreät 8,3% -0,5% 7,8%

Tähän pitäisi lisätä painotus
eli kansainväliset vedonlyöntitoimistot
koska ne toimivat oikealla rahalla eli rehellisesti
ei kukaan lyö vetoa jos ei usko vetoonsa
gallupeissa muuten voi aina valehdella

Äänestä

Aika hyvin Purra kiteytti Marinin hallituksen saavutukset,

Äänestä
  • Purra oli ylivoimainen. Marin hermostui, hapuili ja ilkeili. Mari huutaa toisten puheenvuorojen päälle. Ihan omaksi vahingokseen.
    Kyllä tässä käy kylmät demareille. Ääripopulistinen taruolennon rakentamiskampanja syö Marinin kannatusta ja puolueen kannatusta vielä enemmän.
    Marinin kampanjan aisankannattajan rooli on puolueen suoranainen itsemurhayritys.
    Sanna Marin, nyt on poliittinen ura katkolla.
    Tuskaa on paatissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    Purra oli ylivoimainen. Marin hermostui, hapuili ja ilkeili. Mari huutaa toisten puheenvuorojen päälle. Ihan omaksi vahingokseen.
    Kyllä tässä käy kylmät demareille. Ääripopulistinen taruolennon rakentamiskampanja syö Marinin kannatusta ja puolueen kannatusta vielä enemmän.
    Marinin kampanjan aisankannattajan rooli on puolueen suoranainen itsemurhayritys.
    Sanna Marin, nyt on poliittinen ura katkolla.
    Tuskaa on paatissa.

    Purra ei ollut ylivoimainen. Ei sinne päinkään, Purra hukkasi itsensä välittömästi kun tuli puhe maahanmuutosta ja työperäisestä maahanmuutosta. se on Persujen akilleen kantapää.
    Me emme selviä ilman työperäistä maahanmuuttoa se kirkastuu kun selaa Iltalehden työhakuilmoituksia, hyviä, vakituisia työpaikkoja pilvin pimein olisi vain tekijöitä.

    Äänestä

Työttömyysperäistä maahanmuuttoa voisi vähentää ja työllisyysperäistä vastaavasti helpottaa...

Äänestä

Purran väitehän tuossa oli se, ettei Marin ymmärrä talouden ankeaa kuvaa. Miten Purra päätyy tällaiseen väitteeseen. Kaiketi sen vuoksi, että Marin ja demarit eivät halua korjata tilannetta leikkaamalla vaan panostamalla talouskasvuun ja työllisyyteen.

Tentissä näytettiin kuvio velkaantumisesta. Marin osoitti kuvaa pitemmältä ajalta ja totesi, että leikkaaminen ei leikannut velkaantumista vaan on kurjistanut taloutta. Kyse on siis enemmän siitä, millä keinoilla talouden ongelmiin tulee tarttua. Leikkaamalla vai talouskasvun edellytyksiä parantamalla. Tässä yhteydessä ei ole kiinnitetty esim. huomiota Hjallis Harkimon poliittiseen viestiin. Hänen mielestään on älytöntä leikata. Sen sijaan pitäisi saada talouskasvua. Marin ei siis ole ajatuksineen ihan yksin.

On oltu ikään kuin yhden ainoan totuuden äärellä. Vain leikkamalla voidaan ratkaista asia. Tämän Marin on siis kyseenalaistanut. Minusta tässä on kyse talouspoliittisesta oppiriidasta, jossa oikean vastauksen antaminen ei ole riidatonta ja yksiselitteistä.

Äänestä
  • Niin, Marinin näytti, että leikkaaminen ei leikannut velkaantumista.

    Hän jätti kertomatta sen, että laikkaamattomuus (siis Rinteen ja Marinin hallitusten ohjelma) lisäsi velkaantumista moninkertaisti.

    Talouskasvu ei leikkaa velkaantumista, se vähentää sitä suhteessa talouden mittareihin, kuten BKT:hen, tämänkin Marin jätti kertomatta. Marinin eväät talouden kasvuun ovat yrittäjien verotuksen kiristäminen, ja ylipäätään "tulosopeutus", kuten SDP on veronkiristyksiä alkanut nimittää. Siis niin investointeihin kuin kulutukseenkin jäävän rahan vähentäminen. Haluaisin nähdä sen talousopin, joka pitää noita parhaina keinoina kasvun kiihdyttämiseen. Voinet ne meille kertoa kun noin kritiikittömästi SDP:n linjaa kehut.

    Siis nyt saat kertoa mikä SDP:n linjassa mahdollistaa sen talouskavun

    Kiitos

    Äänestä

Ministerit ovat kilpaa hokeneet, Suomeen pitää saada työperäistä maahanmuuttoa.
Neljä vuotta hoettu samaa fraasia, eivätkö huomaa ettei rekrytointi ole onnistunut, joten jatketaan vatulointia. Vuonna 2015 tuli Ruotsista bullilastein "moniosaajia", yli 30000 ja Ukrainastakin ja suomalaiset työttömät. Maahanmuuttovirasto on evännyt työlupia työssä olevilta ulkomaalaistaustaisilta, ja perheitä hajonnut seurauksena. Työministeri kehui kuinka hallitus on sujuvoittanut työlupien saantia, kun kysyttiin miksi kielitaitoinen sairaanhoitaja jolla työpaikka ei saanut jatkettua työlupaa. Kyseisen sairaanhoitajan lähtömaa ja uskonto oli ilmeisen vääränlainen joten rikastanut kulttuuria toivotulla tavalla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Aika hyvin osasi Purra kommentoida Marinille.
Kauppalehdestä kopioitu otos

"En voi olla hämmästelemättä Sanna Marinin analyysia tästä tilanteesta. Te onnittelette itseänne työllisyystilanteesta, väitätte, että on talouskasvua.

Kun katsotaan oikeasti tätä meidän tilannetta, meidän talous on taantumassa, reaaliansiot ovat laskeneet enemmän kuin 60 vuoteen, meidän kauppatase on äärimmäisen negatiivinen, meidän viennin volyymi on vain vuodessa laskenut melkein 20 prosenttia ja sitten tämä kruunu vielä: työllisyys. Tässä maassa pääsee työlliseksi, kun tekee yhden tunnin viikossa töitä. Työtunnit eivät ole lisääntyneet. – Ihmisiltä on rahat loppu.

Kaikki olemme samaa mieltä, että tälle hallituskaudelle on osunut kaksi isoa kriisiä ja me ymmärrämme sen emmekä moiti teitä siitä. Mutta se, että te ette suostu näkemään tätä talouden ankeaa tilaa, joka edellyttää tulevilla hallituskausilla merkittäviä toimia, niin en voi ymmärtää, mitä tämä on.

Onko tämä jonkinlainen vaalistrategia, tietynlainen taktiikka imeä äänet äärivasemmalta? Oletteko te oikeasti tosissanne tämän analyysinne kanssa?” Purra sanoi."

Mitäpäs tuohon voi muuta sanoa. Tuostahan se huuto sitten alkoi ..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu