Työllisyys 2019 oli 72,6 %, v. 2023 työllisiä on 78,4. Tämän mukaan työllisten määrä on Marinin hallituksen aikana noussut n. 5 %.
Työttömyysaste oli vuonna 2019 n. 184000 keskimäärin 6,7 prosenttia ja vuoden 2023 helmikuun lopussa yhteensä n. 258100 työtöntä työnhakijaa, 9,7 %. Marinin hallituksen aikana on työttömyys noussut
3 %. Eli todellisuudessa työttömyys on Marinin hallituksen aikana lisääntynyt, vaikka koko ajan uutisoidaan työvoimapulasta. Työttömyyttä on Marinin hallituksen aikana enemmän kuin Sipilän hallituksen aikana.
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yritystuloa saadakseen.
Koska työllisyys luku ei varsinaisesti kerro mitään siitä, kuinka monella ihmisellä on työpaikka, on työllisyyluvun ilmoittaminen mielestäni pelkkää valhetta ja viisainta seurata vain työttömyys prosenttia.
Työttömyysaste oli vuonna 2019 n. 184000 keskimäärin 6,7 prosenttia ja vuoden 2023 helmikuun lopussa yhteensä n. 258100 työtöntä työnhakijaa, 9,7 %. Marinin hallituksen aikana on työttömyys noussut
3 %. Eli todellisuudessa työttömyys on Marinin hallituksen aikana lisääntynyt, vaikka koko ajan uutisoidaan työvoimapulasta. Työttömyyttä on Marinin hallituksen aikana enemmän kuin Sipilän hallituksen aikana.
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt työtä vähintään tunnin palkkaa tai yritystuloa saadakseen.
Koska työllisyys luku ei varsinaisesti kerro mitään siitä, kuinka monella ihmisellä on työpaikka, on työllisyyluvun ilmoittaminen mielestäni pelkkää valhetta ja viisainta seurata vain työttömyys prosenttia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Molenmilla luvuilla on oma tarkoituksensa.
Työttömyys kertoo työttömistä työnhakijoista.
Työllisyys kertoo työtä tekevistä työvoimaan kuuluvista. Siinä ei ole esimerkiksi päätoimisia opiskelijoita mukana.
Työttömien osuus voi kasvaa samaan aikaan kuin työllisten osuus, kun työvoiman määrä muuttuu.
Kaikki työtä tekemättömät eivät hae töitä, mutta jos he päättävätkin hakea, niin työttömyys kasvaa. Jos edes osa saa töitä, niin myös työllisten määrä kasvaa.
Tehdyt työtunnit kertovat enemmän kuin prosentit.
Nykyisen hallituksen aikana työtunnit ovat vähentyneet samalla kuin työttömyys.
Se johtuu joko siitä, että työtunnit ovat jakautuneet useammalle, työttömyttä on muutettu oppivelvollisuudeksi tai työvoimasta on eläköitynyt useampi kuin uusia on tullut. Tai kaikki.
Tavallinen kansa seuraa työttömyyslukua ja ymmärtää, mitä tarkoittaa tehdyt työtunnit. Näistä ei vaalipuheissa mainita mitään mutta on demareiden taholta muistettu lähes joka käänteessä mainita, että Marinin hallituksen aikana työllisyys on kohentunut. Työllisyys lukemalla manipuloidaan kansalle, että Suomessa on työttömyys asiat hyvin hoidettu, vaikka todellisuudessa meillä on noin 300000 työtöntä. Työttömien määrä kertoo totuuden työllisyydestä.
Oli miten oli, Marin hallitus ei ole työlisyyttä nostanut, luvuilla voi kikkailla, miten on mahdollista että samaan aikaan on satoja tuhansia työttömiä ja satoja tuhansia avoimia työpaikkoja???
Se on mahdollista siksi, ettei ole erityistä syytä mennä töihin koska rahaa saa muutenkin eikä matalapalkka-aloilla edes käteen jäävä rahamäärä kasva, vaikka uhraisi vapaa-ajastaan 35 tuntia viikossa.
En minäkään menisi töihin, jos saisin korvausta saman verran kuin saisin tekemällä työtä.
Siinä, missä ihmiset haluavat lisää työtunteja, on monia, jotka tekisivät mielellään vähemmän tai olisivat tekemättä mitään, jos talous kestäisi. Mtalapalkka-alalla talous kestää mainiosti.
Paremmin palkatuilla jokaisesta lisätunnista jää käteen vain puolet normaalista palkasta. Harva viitsii sillä tehdä yhtään ylimääräistä.
Tuloerojen tasoittaminen toimii haittaveron tavoin. Ysilön kannalta se tarkoittaa sitä, ettei kannata tehdä enempää koska vähemmällä saa saman käteen ja se tarkoittaa myös sitä, ettei kannata mennä töihin.
Opiskelukaan ei ole mielekästä, jos muutaman vuoden opiskelulla ja opintolainalla menee vuosikausia ennen kuin pääsee samalle tasolle kuin ne, jotka eivät ole opiskelleet vaan menneet suoraan töihin tai kortistoon.
On turha puhua motivoinnista tai moraalista, kun julkiset kannustimet toimivat niin voimakkaasti työntekoa vastaan. Sekin, kun työtön sanoo haluavansa kovasti töitä, ei tarkoita, että hän haluaisi ottaa vastaan omaa osaamistaan vastaavaa työtä vaan jotain, mihin kyvyt ei ehkä edes riitä.