Yksi syy saattoi olla se, että kärsit uskottavuusvajeesta. Eli epäilin ettet osaa suhtautua rakentavasti mun läheisiin, joilla osalla oli lievästi sanottuna vaikeaa. Kun sun meno oli sellaista pinnallista ja lennokasta taiteilian elämää. Treffejä, juhlia, miehiä... Kyllähän sen tietää minkälaista elämää. No mä olin vaan iloinen että jotkut mun läheisistä jaksoi elää. Joskus sai aina käydä etsimässä kyliltä joitakin armaita verisukulaisia. Tiesin, että jos sulle näistä olisi kertonut, niin olisit sanonut, että ai kamalaa, hei tsemppiä, ja kadonnut sitten jonnekin elämästäni.
Onko tässä nyt sitten mysteerin edessä ollutta verhoa avattu riittävästi? Kenties... 😉
Onko tässä nyt sitten mysteerin edessä ollutta verhoa avattu riittävästi? Kenties... 😉
Vastaukset 7
Vanhimmat
No tää ei ollut mulle kun en edelleenkään ymmärrä mitään. Ihan huuli pyöreänä oon ja ihmettelen että mitä helvettiä!!
😂 Etkö tiedä, että taito se on salaamisen taitokin?
Siis mitä? Keihin sun läheisiin? En juurikaan tunne läheisiäs.
Ja juu, ei ole treffejä, juhlia ja miehiä että pyhpah.
Ei ole avattu tarpeeksi..?
Epäilit etten olisi osannut suhtautua oikein ja se epäilys asiasta riitti siihen miksi sain niskaani jotain kostoa? En ymmärrä tuota motiivina.
Ei varmaan sulle. En mä mitään ole kostanut. Juttu ei vaan edennyt. 😂
Ei mutta kyllähän se tuo elämään ihan omanlaistansa tunnelmaa, kun joutuu miettimään että missä se yksi taas painelee. Välillä sai käydä kovistelemassa porukkaa, joka oli uhannut häntä väkivallalla. Onneksi oli siihen sopiva habitus.
Eli katsoit paremmaks kadota itte?
No se liittyi kyllä ihan muihin asioihin. Olin harkinnut sitä jo pitkään. Lopulta se oli pakko tehdä.
Varmaan joo oli ruma temppu kyllä.