Uuden elämän aikaansaaja
Olemme sekä uuden elämän syntymisessä että sen vahvistumisessa täydellisen riippuvaiset Jumalasta. Vain Jumala voi vaikuttaa meissä pyhitystä (1. Tess. 5:23-24). Itse voimme hyvin rajoitetussa määrin muuttaa käytöstämme ja asenteitamme. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä hengellisen elämän kanssa.
Sisäinen taistelu
Uskovassa ihmisessä on jäljellä "vanha turmeltunut luonto", "vanha ihminen", mutta samanaikaisesti hän on uusi luomus (2. Kr. 5:17). Hänessä vaikuttaa "sisäinen ihminen", "uusi ihminen" (Gal. 5:17; Rm. 7:22-23). Hänessä asuu Pyhä Henki (Rm. 8:9,11,14).
Kasvaminen Kristuksen kaltaisuuteen on jatkuvaa taistelua vanhan ja uuden ihmisemme välillä, "lihan" ja Hengen (Gal. 5:17. Lihalla tarkoitetaan koko ihmisen persoonaa ja olemusta sen syntisessä, Jumalalle vieraassa tilassa.). "Kun tämä taistelu lakkaa, turmeltunut luontomme on päässyt vallalle ja ihminen on luopunut armosta" (Pieper).
Uuden ihmisensä puolesta ihminen yhtyy mielellään Jumalan lakiin (Rm. 7:22; 1. Jh. 5:3), mutta turmeltunut luontomme vastustaa aina Jumalaa ja hänen tahtoaan (jopa hyvillä teoillaan, jotka mitätöivät armon).
Uuden ihmisemme vahvistuminen
Uuden elämän vaikuttavana voimana on Pyhä Henki ja Jumalan sana.
Uusi ihminen syntyy ja vahvistuu vain evankeliumista, jonka Pyhä Henki tekee eläväksi.
Uuden elämän vahvistuminen on olennaisesti kasvamista Jeesuksen armossa ja tuntemisessa (2. Pt. 3:18, 2. Kr. 3:18). Yhä syvenevä armon tunteminen edellyttää myös yhä syvenevää synnintuntoa.
Uusi elämä, uusi ihminen ja evankeliumi kuuluvat yhteen.
Vain evankeliumi on voima syntiä vastaan. "Synti ei ole enää hallitseva teitä, koska ette ole lain alla, vaan armon alla." (Rm. 6:14.)
Mitä Kristus-keskeisempää elämämme on, sitä suuremmassa määrin uusi elämä meissä on vahvistunut.
Vanhan ihmisemme kuolettaminen/ristiinnaulitseminen
Vanha ihmisemme eli turmeltunut luontomme ei koskaan muutu. Sitä ei voi parantaa tai kasvattaa. Se on kuoletettava, ristiinnaulittava, "ettemme enää eläisi synnin orjina". (Gal. 5:24; Rm. 6:6; Kol. 3:5; 1. Piet. 2:11.)
Laki ei anna voimaa vanhan ihmisemme ristiinnaulitsemiseen. Käskyt eivät voi muuttaa ihmistä. Ne voivat vaikuttaa moraaliin, mutta ne eivät saa ketään elämään pyhää elämää.
Missä laki hallitsee, siellä hallitsee vanha ihminen ja synti, silloinkin, kun elämä näyttää ulospäin hurskaalta.
Käytännössä vanhan ihmisemme kuolettaminen tapahtuu niin, että emme hyväksy elämässämme mitään syntiä. Meissä itsessämme ei kuitenkaan ole voimaa synnin voittamiseksi. Voima on vain evankeliumissa. Siksi tulemme synteinemme yhä uudelleen Jeesuksen puhdistettaviksi ja uskomme kaiken anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Jos jäämme syntiin, turmeltunut luontomme, "vanha ihmisemme" "lihan tekoineen" hallitsee meitä (Gal. 5:19-21). Silloin olemme vaarassa langeta kokonaan armosta (Hepr. 12:14).
Kristitty ja hyvät teot
Pyhä Henki vaikuttaa uskovassa Hengen hedelmää (jota voidaan nimittää myös uskon hedelmäksi), ennen muuta rakkautta ja sen mukaisia tekoja (Gal. 5:22). Rakkaus näkyy aina teoissa. Rakkaus ei voi jäädä toimettomaksi (2. Pt. 1:8).
Ilman uskoa voidaan puhua vain " lain teoista" tai "kuolleista teoista" (Rm. 3:20; Hepr. 9:14; Mt. 25:31-46). Raamatun mukaiset hyvät teot syntyvät vain uskosta Jeesukseen.
Olemme kuitenkin loppuun asti "ansiottomia palvelijoita" (Lk. 17:10). Palkan saamme Jumalan armosta.
Pyhitystä voi tapahtua vain vähitellen
Vanhurskauttaminen on kertakaikkinen tapahtuma. Pyhityksessä on asteita (2. Kr. 3:18)
Pyhityksemme tulee täydelliseksi vasta Jumalan luona taivaassa (1. Jh. 3:2).
( Lainaus: Liisi Jokiranta/"Uusi elämä Jeesuksessa")
s-seutulainen
Olemme sekä uuden elämän syntymisessä että sen vahvistumisessa täydellisen riippuvaiset Jumalasta. Vain Jumala voi vaikuttaa meissä pyhitystä (1. Tess. 5:23-24). Itse voimme hyvin rajoitetussa määrin muuttaa käytöstämme ja asenteitamme. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä hengellisen elämän kanssa.
Sisäinen taistelu
Uskovassa ihmisessä on jäljellä "vanha turmeltunut luonto", "vanha ihminen", mutta samanaikaisesti hän on uusi luomus (2. Kr. 5:17). Hänessä vaikuttaa "sisäinen ihminen", "uusi ihminen" (Gal. 5:17; Rm. 7:22-23). Hänessä asuu Pyhä Henki (Rm. 8:9,11,14).
Kasvaminen Kristuksen kaltaisuuteen on jatkuvaa taistelua vanhan ja uuden ihmisemme välillä, "lihan" ja Hengen (Gal. 5:17. Lihalla tarkoitetaan koko ihmisen persoonaa ja olemusta sen syntisessä, Jumalalle vieraassa tilassa.). "Kun tämä taistelu lakkaa, turmeltunut luontomme on päässyt vallalle ja ihminen on luopunut armosta" (Pieper).
Uuden ihmisensä puolesta ihminen yhtyy mielellään Jumalan lakiin (Rm. 7:22; 1. Jh. 5:3), mutta turmeltunut luontomme vastustaa aina Jumalaa ja hänen tahtoaan (jopa hyvillä teoillaan, jotka mitätöivät armon).
Uuden ihmisemme vahvistuminen
Uuden elämän vaikuttavana voimana on Pyhä Henki ja Jumalan sana.
Uusi ihminen syntyy ja vahvistuu vain evankeliumista, jonka Pyhä Henki tekee eläväksi.
Uuden elämän vahvistuminen on olennaisesti kasvamista Jeesuksen armossa ja tuntemisessa (2. Pt. 3:18, 2. Kr. 3:18). Yhä syvenevä armon tunteminen edellyttää myös yhä syvenevää synnintuntoa.
Uusi elämä, uusi ihminen ja evankeliumi kuuluvat yhteen.
Vain evankeliumi on voima syntiä vastaan. "Synti ei ole enää hallitseva teitä, koska ette ole lain alla, vaan armon alla." (Rm. 6:14.)
Mitä Kristus-keskeisempää elämämme on, sitä suuremmassa määrin uusi elämä meissä on vahvistunut.
Vanhan ihmisemme kuolettaminen/ristiinnaulitseminen
Vanha ihmisemme eli turmeltunut luontomme ei koskaan muutu. Sitä ei voi parantaa tai kasvattaa. Se on kuoletettava, ristiinnaulittava, "ettemme enää eläisi synnin orjina". (Gal. 5:24; Rm. 6:6; Kol. 3:5; 1. Piet. 2:11.)
Laki ei anna voimaa vanhan ihmisemme ristiinnaulitsemiseen. Käskyt eivät voi muuttaa ihmistä. Ne voivat vaikuttaa moraaliin, mutta ne eivät saa ketään elämään pyhää elämää.
Missä laki hallitsee, siellä hallitsee vanha ihminen ja synti, silloinkin, kun elämä näyttää ulospäin hurskaalta.
Käytännössä vanhan ihmisemme kuolettaminen tapahtuu niin, että emme hyväksy elämässämme mitään syntiä. Meissä itsessämme ei kuitenkaan ole voimaa synnin voittamiseksi. Voima on vain evankeliumissa. Siksi tulemme synteinemme yhä uudelleen Jeesuksen puhdistettaviksi ja uskomme kaiken anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Jos jäämme syntiin, turmeltunut luontomme, "vanha ihmisemme" "lihan tekoineen" hallitsee meitä (Gal. 5:19-21). Silloin olemme vaarassa langeta kokonaan armosta (Hepr. 12:14).
Kristitty ja hyvät teot
Pyhä Henki vaikuttaa uskovassa Hengen hedelmää (jota voidaan nimittää myös uskon hedelmäksi), ennen muuta rakkautta ja sen mukaisia tekoja (Gal. 5:22). Rakkaus näkyy aina teoissa. Rakkaus ei voi jäädä toimettomaksi (2. Pt. 1:8).
Ilman uskoa voidaan puhua vain " lain teoista" tai "kuolleista teoista" (Rm. 3:20; Hepr. 9:14; Mt. 25:31-46). Raamatun mukaiset hyvät teot syntyvät vain uskosta Jeesukseen.
Olemme kuitenkin loppuun asti "ansiottomia palvelijoita" (Lk. 17:10). Palkan saamme Jumalan armosta.
Pyhitystä voi tapahtua vain vähitellen
Vanhurskauttaminen on kertakaikkinen tapahtuma. Pyhityksessä on asteita (2. Kr. 3:18)
Pyhityksemme tulee täydelliseksi vasta Jumalan luona taivaassa (1. Jh. 3:2).
( Lainaus: Liisi Jokiranta/"Uusi elämä Jeesuksessa")
s-seutulainen
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.