Huostaanoton puolesta vai vastaan

Mari: En kuitenkaan usko siihen, että huostaanotot pitäisi kieltää kokonaan. On kuitenkin vanhempia, joilla on oikeasti paha päihdeongelma. Silloin lapsen on parempi asua erossa vanhemmastaan. On myös tapauksia, joissa nuori (yli 12v) itse haluaa muualle asumaan. Silloin huostaanotto saattaa olla lapsen edun mukaista.

Teemu: Kyse ei ole siitä, että kuka on oikeasti huumeriippuvainen ja kuka ei ole vaan sosiaalityöntekijän tekaisemasta uhasta ja vaarasta, joka ei kuulu hoitoajatteluun eikä se sovi stigmaksi kenellekään aidolle ihmiselle.

Sinulla on se asenne, että vanhemmilla on jokin ylitsepääsemätön ongelma, perheellä ei ole väliä eikä sen rikkominen aiheuta mitään pahaa ja 12-vuotias voi valita, elääkö ilman vanhempiaan vai ei, koska "heissä on jotain vikaa".

Miksi olet noin äärimmäisesti vanhempia vastaan? Siksi koska eksäsi on mies ja pidät miehiä epäluotettavina ja haluat estää kaikkien pahojen miesten pääsevän teidän yhteisen lapsenne luo? Tai ehkä olet sosiaalityöntekijänä oppinut vetämään lapsia pois pahoilta ihmisiltä?

Mari: Tiedän, että sosiaalityöntekijät keksivät paljon asioita, jotka ei ole totta. Olen joutunut sen itsekin kokemaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien lasten on hyvä olla omien vanhempien kanssa. Se, että Suomessa on paljon huonoja sosiaalityöntekijöitä, ei poista sitä tosiasiaa, että joissakin tapauksissa huostaanotto on ainoa ratkaisu. Tiedän useita huostaanottotapauksia ja kyllä joukkoon mahtuu niitäkin, joissa lapsi on hyötynyt huostaanotosta.

Enkä todellakaan ajattele, että perheellä ei ole väliä eikä sen rikkominen aiheuta mitään pahaa. Minulta on huostaanotettu poika, vaikka sekä poika että minä vastustimme sitä. Tämän todella negatiivisen kokemuksen takia koen, että myös me olemme lastensuojelun uhreja. Tästä huolimatta en ajattele, että huostaanotto on aina paha asia.

Teemu: Kyse on siitä, että sosiaalityöntekijät valehtelevat lasten ja vanhempien voivan huonosti saadakseen teeskennellä, ettei mitään vaihtoehtoa huostaanotolle ole. Samoin neuvola, lääkärit, avohuolto ja sivulliset ilmoittavat juoruja perheistä lastensuojelulle ja hallinto-oikeus kieltää niitä vastaan todistelun. Ei se ole sosiaalityöntekijöiden huonoutta vaan koko virkamiesrakenne, joka pitää vanhempia uhkana lapsille terapeuttisen ja potilaan toipumiseen keskittyvän asenteen sijaan. Oikea periaate on se, että vanhemmilla on aina oikeus tukeen ja toipumiseen kasvatuksessa ilman omasta lapsesta erottamista. Myös lapsella on oikeus omien vanhempien saamaan tukeen. Huostaanottoihin pyritään potentiaalisten ja todellisten uhkien perusteella ilman, että vanhempien toipumiseen pyritään. Uhat ovat kulttuurisia asenteita, jotka otetaan tosiasiallisina perusteina huostaanottoon. Lastensuojeluun osallistuvat kokevat tekevänsä oikein moraalipaniikissa, kun he kilpaa keksivät vikoja. Sinä et saa kannattaa huostaanottoja näissä tilanteissa, koska se koko perustelutapa on kyseenalainen, eikä sinulla tai muilla lastensuojeluun osallistuvilla ole uskottavuutta tehdä huostaanottoja. Huostaanotot vahingoittavat lapsia ja vanhempia ja niiden pitäisi olla pakotettuja ja tilapäisiä. Lapsen pitäisi olla poissa vain hetken. On vaikea löytää edes yhtä päätöstä, jossa olisi hetkellinen pakkotilanne. Nyt toiminnassa on epätodet perusteet pysyviin, laajamittaisiin sijaishuoltopäätöksiin. Et voi sanoa, että toisen ihmisen vahingoittaminen on nyt ainoa ratkaisu. Et voi teeskennellä, että väkivaltainen ja lainvastainen oman perheen riistäminen on lapsen etu pelkästään siksi, että sosiaalityöntekijän tunne on sellainen edes silloin, kun sosiaalityöntekijä ei saa vanhemmasta mitään kontrollia. Kun lapsi voi hyvin, ei ole syytä huoleen. Kun ei voi, on syytä tukea kaikkia tasapuolisesti ja yhteistyössä ulkopuolisten kanssa. Erottamiselle ei ole tarvetta, jos on valvontaa.