Miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy venäläisten arjessa? Siitä kirjoittavat Pietarista paennut Mihail, moskovalainen Jan ja Venäjän Karjalassa töitä tekevä Ivan. Kaikki osat täällä.
”OLEN menossa sotaan”, sanoi mies.
Tapasimme junassa. Se onkin helpoin paikka tavata aktiivisotilaita Venäjällä.
Aiemmin kerroin teille junassa kohtaamastani miehestä, joka oli menossa sodasta kotiin. Nyt kanssamatkustajakseni osui tämä, joka oli matkalla päinvastaiseen suuntaan.
Tai ehkä vedän puoleeni sotilaspuvussa liikkuvia ihmisiä. Joka tapauksessa käytän usein junaa. Ravintolavaunu on tietenkin tyypillinen kohtaamispaikka.
Nyt yksi asia poikkesi selvästi edellisestä kerrasta. Aiemmin juttuseurakseni osunut sotilas ei ollut kovin innokas puhumaan. Hänen kielenkantansa löystyivät viinin myötä.
Tämänkertainen, noin 40-vuotias mies oli ilmeisen innokas löytämään kuulijan, vaikka ei hänkään sylkenyt lasiin.
”Etulinjassa on rikollisia.”
MIES kertoi asuvansa pienessä kylässä Karjalan ja Murmanskin alueen rajalla. Hän oli matkalla takaisin rintamalle lyhyen loman jälkeen. Hän on Wagner-sotilas, vaikkei käytä nimeä Wagner, vaan pelkkää lyhennettä ЧВК (TŠVK eli suomeksi palkka-armeija).
Hän oli matkustanut kotiin mennäkseen naimisiin, mutta hanke meni myttyyn. Mies päätteli tulevan vaimonsa olevan kiinnostuneempi hänen rahoistaan kuin hänestä itsestään, eikä avioliittoa solmittu. Tällaisille epäilyksille on ilmeisen vahvoja perusteitakin. Wagner-sotilas ansaitsee kuukaudessa suunnilleen yhtä paljon rahaa kuin tavallinen Murmanskin alueen asukas koko vuodessa.
Loppuosa tästä kirjeestä koostuu meidän välisemme keskustelun katkelmista. Kyselin, hän vastasi.
Päätin kirjata pitkän keskustelun lomassa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset sellaisenaan niin tarkkaan kuin pystyn, koska minun olisi liian vaikeata yrittää tulkita tai kuvailla häntä.
En ole pitkän journalistin urani aikana ikinä voinut kuvitellakaan, että näin saattaisi käydä.
Mutta näin tapahtui. En saanut kiinni hänen sielunmaisemastaan.
OLEN menossa sotaan, hän siis sanoi ja minä kysyin, miksi.
”No en ainakaan huvin vuoksi, usko pois”, hän vastasi.
”Katsos nyt, yhden kaverini jalka repeytyi irti tehdastyössä. Hänen kuukausipalkkansa oli 30 000 ruplaa [noin 340 euroa nykykurssilla, joka vaihtelee koko ajan]. Se on puhdasta matematiikkaa.”
Mutta luulisin, että sodassa on paljon suurempi todennäköisyys kuolla kuin tehtaassa, eikö?
”Ilman muuta on. Äläkä ikinä usko virallisia lukuja kaatuneista. Minä uskon, että kaatuneita ja haavoittuneita on molemmilla puolilla yhteensä jo noin puoli miljoonaa. Lentokoneet vievät Venäjälle ruumisarkkuja ja tuovat takaisin alokkaita. Joka ikinen päivä.”
Mitä sinulle tapahtuisi, jollet ilmaantuisi takaisin yksikköösi lomasi päättyessä?
”Saan potkut, ei muuta. Enkä tietenkään saisi rahojani. Siellä on oikeastaan aika helppoa, koska emme ole etulinjassa vaan heti sen takana. Etulinjassa on rikollisia. He ovat todella vainajia. On puhtaasti tilastollinen poikkeama, jos siellä jää henkiin.”
Kuinka paikalliset ihmiset suhtautuvat teihin?
”Kuin miehittäjiin. Emme me ole tervetulleita sinne, me olemme maahantunkeutujia. He voivat hymyillä sinulle yhtenä iltana ja tappaa sinut seuraavana.”
HÄN puhui lisää ukrainalaisista, joita vastaan hän sotii ja joita hän tappaa.
”Olen pahoillani ukrainalaisten puolesta. Menisin mieluummin Afrikkaan. Afrikkalaiset eivät ainakaan ole slaaveja, joten heitä vastaan olisi ollut helpompi sotia. Enkä ole koskaan ollut ulkomailla.”
”Ukrainassa on olemassa tiettyjä syitä ja olosuhteita. Mutta ukrainalaiset ovat kuitenkin ihan samanlaisia kuin mekin, joten ei se ihan helppoa ole.”
jatkuu
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009502009.html
”OLEN menossa sotaan”, sanoi mies.
Tapasimme junassa. Se onkin helpoin paikka tavata aktiivisotilaita Venäjällä.
Aiemmin kerroin teille junassa kohtaamastani miehestä, joka oli menossa sodasta kotiin. Nyt kanssamatkustajakseni osui tämä, joka oli matkalla päinvastaiseen suuntaan.
Tai ehkä vedän puoleeni sotilaspuvussa liikkuvia ihmisiä. Joka tapauksessa käytän usein junaa. Ravintolavaunu on tietenkin tyypillinen kohtaamispaikka.
Nyt yksi asia poikkesi selvästi edellisestä kerrasta. Aiemmin juttuseurakseni osunut sotilas ei ollut kovin innokas puhumaan. Hänen kielenkantansa löystyivät viinin myötä.
Tämänkertainen, noin 40-vuotias mies oli ilmeisen innokas löytämään kuulijan, vaikka ei hänkään sylkenyt lasiin.
”Etulinjassa on rikollisia.”
MIES kertoi asuvansa pienessä kylässä Karjalan ja Murmanskin alueen rajalla. Hän oli matkalla takaisin rintamalle lyhyen loman jälkeen. Hän on Wagner-sotilas, vaikkei käytä nimeä Wagner, vaan pelkkää lyhennettä ЧВК (TŠVK eli suomeksi palkka-armeija).
Hän oli matkustanut kotiin mennäkseen naimisiin, mutta hanke meni myttyyn. Mies päätteli tulevan vaimonsa olevan kiinnostuneempi hänen rahoistaan kuin hänestä itsestään, eikä avioliittoa solmittu. Tällaisille epäilyksille on ilmeisen vahvoja perusteitakin. Wagner-sotilas ansaitsee kuukaudessa suunnilleen yhtä paljon rahaa kuin tavallinen Murmanskin alueen asukas koko vuodessa.
Loppuosa tästä kirjeestä koostuu meidän välisemme keskustelun katkelmista. Kyselin, hän vastasi.
Päätin kirjata pitkän keskustelun lomassa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset sellaisenaan niin tarkkaan kuin pystyn, koska minun olisi liian vaikeata yrittää tulkita tai kuvailla häntä.
En ole pitkän journalistin urani aikana ikinä voinut kuvitellakaan, että näin saattaisi käydä.
Mutta näin tapahtui. En saanut kiinni hänen sielunmaisemastaan.
OLEN menossa sotaan, hän siis sanoi ja minä kysyin, miksi.
”No en ainakaan huvin vuoksi, usko pois”, hän vastasi.
”Katsos nyt, yhden kaverini jalka repeytyi irti tehdastyössä. Hänen kuukausipalkkansa oli 30 000 ruplaa [noin 340 euroa nykykurssilla, joka vaihtelee koko ajan]. Se on puhdasta matematiikkaa.”
Mutta luulisin, että sodassa on paljon suurempi todennäköisyys kuolla kuin tehtaassa, eikö?
”Ilman muuta on. Äläkä ikinä usko virallisia lukuja kaatuneista. Minä uskon, että kaatuneita ja haavoittuneita on molemmilla puolilla yhteensä jo noin puoli miljoonaa. Lentokoneet vievät Venäjälle ruumisarkkuja ja tuovat takaisin alokkaita. Joka ikinen päivä.”
Mitä sinulle tapahtuisi, jollet ilmaantuisi takaisin yksikköösi lomasi päättyessä?
”Saan potkut, ei muuta. Enkä tietenkään saisi rahojani. Siellä on oikeastaan aika helppoa, koska emme ole etulinjassa vaan heti sen takana. Etulinjassa on rikollisia. He ovat todella vainajia. On puhtaasti tilastollinen poikkeama, jos siellä jää henkiin.”
Kuinka paikalliset ihmiset suhtautuvat teihin?
”Kuin miehittäjiin. Emme me ole tervetulleita sinne, me olemme maahantunkeutujia. He voivat hymyillä sinulle yhtenä iltana ja tappaa sinut seuraavana.”
HÄN puhui lisää ukrainalaisista, joita vastaan hän sotii ja joita hän tappaa.
”Olen pahoillani ukrainalaisten puolesta. Menisin mieluummin Afrikkaan. Afrikkalaiset eivät ainakaan ole slaaveja, joten heitä vastaan olisi ollut helpompi sotia. Enkä ole koskaan ollut ulkomailla.”
”Ukrainassa on olemassa tiettyjä syitä ja olosuhteita. Mutta ukrainalaiset ovat kuitenkin ihan samanlaisia kuin mekin, joten ei se ihan helppoa ole.”
jatkuu
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009502009.html
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sota on bisnestä, mitä sitten?
Ihmisten tappaminen on "työtä" josta hankkii kuukaudessa sen, mitä keskiverto työntekijä vuodessa.
Moraali, ja kyseenalaistaminen pois, kun palkka on hyvä. Voi olla vaikeuksia sopeutua siviilielämään, sitten joskus, kun sota on ohi.
Tai toisille sopii. Lauri Törni, tuo legendaarinen kaukopartio mies kerrotaan, että jos sotaa ei olisi ollut Törni olisi vankilassa. Sekaantui tappeluihin ja vaikeuksiin.
Sotapropaganda on sotapropagandaa...
Venäjä hyökkäsi on tosiasia.
Kaikki voidaan vierittää sen takia Venäjän syyksi.
Ihmiset Ukrainassa taistelevat henkensä ja siviilisaationsa puolesta.
Minua ei haittaisi yhtään vaikka levittäisivät isorokon, covidin ja tippuriherpeksen supersekoitusta Moskovaan.
Venäjän hyökkäys on valhetta, nykytilanne Ukrainassa heijastaa globalistien rikollista politiikkaa.
Venäjä puolustaa omia kansalaisiaan.
Oikeastihan Venäjä on fasismidiktatuuri, joka käy hyökkäyssotaa Ukrainassa. Eikö se tiltu ole tiennyt tätä tosiasiaa?
Ukrainan taistelijalla ihmeellinen kokemus. Hänen ajatuskautomonsa ikäänkuin irtosi muusta kehosta.