Aika vähälle huomiolle on jäänyt se kansanmurha, jonka venäläiset/karjalaiset suorittivat Pohjois-Suomessa 1580-luvulla.
Venäläiset/karjalaiset tuhosivat moneen kertaan Oulujärven asutuksen ja tekivät pahoja tuhoja myös Oulujokivarressa Limingalle asti sekä Rovaniemen seudulla.
Satoja ellei tuhansia suomalaisia siviilejä murhattiin ja loput joutuivat piileksimään erämaissa piilotuvissa vuosikausia.
Venäläiset/karjalaiset tuhosivat moneen kertaan Oulujärven asutuksen ja tekivät pahoja tuhoja myös Oulujokivarressa Limingalle asti sekä Rovaniemen seudulla.
Satoja ellei tuhansia suomalaisia siviilejä murhattiin ja loput joutuivat piileksimään erämaissa piilotuvissa vuosikausia.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ensin Oulujärven eli Kainuun osa Rapparisodissa:
Vuonna 1570 alkaneen Ruotsi-Suomen ja Venäjän välisen sodan aselepo rikkoutui jo 1574, jolloin sissisota laajeni pohjoiseen.
Syksyllä 1574 venäläiset tuhosivat Saaresmäen kylän Oulujärven eteläpuolella.
Kesäkuussa 1575 venäläiset polttivat 21 taloa Oulujärvellä.
Samana vuonna venäläiset kävivät Ristijärvellä, Mieslahdessa, (polt. kaikki 11 taloa) Manamansalossa, Vuottolahdessa, Koutuanniemellä ja Paltamossa. Saaresmäkeläisille hyökkäys tuli yllätyksenä. Pohjalaiset perustivat kostopartion, heikoin tuloksin.
Vuonna 1577 sota alkoi uudestaan parin vuoden aselevon jälkeen.
Vuonna 1578 venäläiset tunkeutuivat Oulujärvelle ja hävittivät suuren osan pitäjää. 145 taloa tuhkaksi, 14 vaurioitui verokyvyttömäksi, kirkkoherran pappila (khra oli Olavi Rahikainen) poltettiin. (Rahikainen tuli sitten Muhoksen papiksi) luultavasti myös Manamansalon kirkko poltettiin. Eteneminen pysäytettiin Manamansalossa, jonne rannikon talonpoikien tukema sotajoukko ehti vihollista vastaan. Pitäjän miestappio oli vain 48 miestä, joten väki ehti melko hyvin piiloon. Pahiten nytkin tuhoutuivat samat kylät kuin v. 1575.
Vuonna 1579. Rapparit tulivat Käkisalmen läänistä Karjalan pohjoisosasta. Jousiluku romahti 263:sta 104:ään.
Samana vuonna pohjalaiset järjestivät Hannu Garpin johdolla kostoretken rajan taakse Riinuajärven linnaketta vastaan, mutta epäonnistuivat jälleen. Se sai aikaan vain vastakoston, joka kohdistui taas Oulujärven asukkaisiin.
Vuonna 1580 hävitysretken jäljiltä pitäjästä löytyi enää 49 verokykyistä savua. Rapparit riehuivat nyt niissä kylissä, joihin eivät edellisillä retkillään päässeet käsiksi: Vuolijoki, Säräisniemi, Vuottolahti.
Oulujärven ympäristön ja Hyrynsalmen reitin kylissä hävitys oli sen sijaan täydellinen.
Oli ilmeinen aikomus tuhota Kainuun asutus.
Vuonna 1581 sissit koettivat tuhota Oulujärven erämaan viimeisetkin pystyssä olevat talot. Vuoden 1581 tilissä oli merkinta: (kymmenluettelossa) ”Oulujärven erämaasta ei ole saatu lainkaan viljakymmenyksiä, koska venäläiset ovat tappaneet sen asukkaat”.
Vuonna 1582 voitiin taas kantaa veroa 47:stä talosta. Asukkaat siis pakenivat erämaihin, ja näin monet olivat pelastuneet. Kaikki eivät kuitenkaan uskaltaneet palata.
Vuonna 1583 tehtiin välirauha. Monet asukkaat uskaltautuivat piilopirteistään entisille asuinsijoilleen. Osa jäi kuitenkin edellleen piiloon.
Vuonna 1584 Olavinpäivästä Kekriin Kainuuta raa’asti kohdellut hävitys autioitti kylät lähes täysin, vain Ristijärvellä ja Kivesjärvellä löytyi joitain taloja v. 1585 tileissä.
Vuonna 1585 iski vihollinen jälleen Oulujärven asutuksen kimppuun (niiden, jotka olivat paenneet kotiin).
Vuosina 1587-89 Kainuussa ei vouti tilittänyt veroja, koska tilukset olivat kaikki venäläisten polttamia ja autioittamia.
Vuonna 1589 vielä tilit näyttivät nollaa. Pitäjän nimi pyyhittiin pois kirjoista ja seudut liitettiin jälleen Liminkaan lähes vuosikymmeneksi.
Venäläiset ulottivat siis retkensä myös Oulun seudulle ja Rovaniemelle asti aiheuttaen erityisen pahaa tuhoa Muhoksen seudulla.
Osa hävityksestä selvinneistä, pääosin savolaisista asukkaista, muutti Stolbovan rauhan 1617 jälkeen Lappiin saakka. Kainuuseen muutti kruunun käskystä nopeasti tilalle uudisasukkaita (tälläkin kertaa pääosin Savosta, nyt oli uudisasukkaiden joukossa suhteellisesti enemmän savolaisia kuin muita heimoja kuin edellisellä asutuskerralla 1500-luvun puolivälissä).
1600-luvulla Kainuu oli jo rauhallisempi, kun se liitettiin virallisesti Ruotsin valtakuntaan.
Eikös nuo olleet silloin Venäjän aluetta?
Todennäköisesti on ollut kyseessä pikemminkin heimosota Karjalaisten ja Pohjalaisten välillä.
kiista vanhoista nautintaoikeuksista, kysymyshän oli siitä että pähkinäsaaren rauhassa pohjoinen jäi Karjalaisten hallintaan ja Karjalaiset oli liittosuhteessa NovGorodin kanssa.
Kirjoitusasu Novgorodista selittää merkityksen.
Ei kai tullut vahingossa?
Oliko kyse näistä suomensukuisista karjalaisista?
Karjalaisethan olivat tuolloin liitossa Venäjän kanssa. Tuhotöitä tehneet karjalaiset tulivat Vienan Karjalasta ja nykyisestä Pohjois-Karjalasta.
Historinkirjojen mukaan näin varmaan on tapah-
tunut. Mutta mitä helvetin merkitystä tällai-
sella saivartelulla on nykyään ? Aivan hullun
hommaa.
Miten niin saivartelua? Tämä on historiapalsta.
Pekka Vesaisen ryöstöjoukot hävittivät vastaavasti Vienaa, mm. Petsamon luostarin jouluaamuna 1589. Onpa tuolle pystytetty ihan patsaitakin, kuin Marskille konsanaan:
http://www.ylikiiminki.fi/vesala/suunnitelma_files/image002.jpg