Mitkä ovat romanien yleisimmät ammatit,?

Anonyymi-ap

Millä alalla yleensä voi kohdata romanin?

71

1812

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sosiaalityöntekijät, ravivalmentajat, autokauppiaat, muusikot, varmaan yleisimpiä. On kyllä paljon muitakin aloja.
      Kerkesinpäs vastata ennenkuin joku tinalo saastuttaa tämänkin ketjun.

      • Anonyymi

        Missä on mustalainen sosiaalityöntekijänä? Sellainen olisi kaupungin suurin nähtävyys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä on mustalainen sosiaalityöntekijänä? Sellainen olisi kaupungin suurin nähtävyys.

        Jo yli seitsemän vuotta sitten...

        "Kun sosiaalitoimistossa näkee romanin, moni pitää häntä automaattisesti asiakkaana. Jenita Stenroth istuu kuitenkin virkailijan puolelle. Koulutettu, itsenäinen nainen murtaa muutenkin romanikulttuurin myyttejä."

        "Stenroth on romani eikä halua peitellä sitä. Hän ei ole sonnustautunut parhaimpiinsa kuvausta varten, vaan pukeutuu romanien kansallisasuun joka päivä."

        "Hän on opiskellut sosionomiksi, saanut työpaikan ja täydentää nyt tietotaitojaan Tampereen yliopistossa. Sieltä hän valmistuu sosiaalityöntekijäksi ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi."

        https://www.epari.fi/muut/koulutettu-romaninainen-murtaa-myytteja-1.2026349


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä on mustalainen sosiaalityöntekijänä? Sellainen olisi kaupungin suurin nähtävyys.

        Kysehän on ihmisestä joka tekee työtä , ei mistään niputtamisesta johonkin ryhmään.
        Niin kauan kun ihmisillä on ennakkoluuloja ei romaanien asiat tule paranemaan .
        Jos joku romaani on tehnyt jotain lain vastaista niin ei kai kaikki ole samanlaisia.
        Eihän suomalaisista rikollisesta sanota että kaikki suomalaiset ovat samanlaisia.
        Ihminen on aina yksilö,kuului hän mihin ryhmään tahansa , siksi ei tarttis yleistää asioita .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä on mustalainen sosiaalityöntekijänä? Sellainen olisi kaupungin suurin nähtävyys.

        Syö vapaakirkolla ilmaista kauppiaiden lahjoistusruokaa jakaa varastettua on sossun maksama ammattivarkaan hame salataskuilla ja Dubaista haettu korut sekä Turkissa asunto osake työkkäreillä ostettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo yli seitsemän vuotta sitten...

        "Kun sosiaalitoimistossa näkee romanin, moni pitää häntä automaattisesti asiakkaana. Jenita Stenroth istuu kuitenkin virkailijan puolelle. Koulutettu, itsenäinen nainen murtaa muutenkin romanikulttuurin myyttejä."

        "Stenroth on romani eikä halua peitellä sitä. Hän ei ole sonnustautunut parhaimpiinsa kuvausta varten, vaan pukeutuu romanien kansallisasuun joka päivä."

        "Hän on opiskellut sosionomiksi, saanut työpaikan ja täydentää nyt tietotaitojaan Tampereen yliopistossa. Sieltä hän valmistuu sosiaalityöntekijäksi ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi."

        https://www.epari.fi/muut/koulutettu-romaninainen-murtaa-myytteja-1.2026349

        Jos joku on järjissään ja opiskelee se on hieno asia mutta useimmat ei ole järjissään kuten huume raiskaus viina porukka.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä on mustalainen sosiaalityöntekijänä? Sellainen olisi kaupungin suurin nähtävyys.

        😃😃


    • Anonyymi

      ROMANIEN YLEISIMMÄT AMMATIT?
      JO AMMOISINA AIKOINA ROMAANIT TOIMIVAT HEVOSTEN TEURASTAJINA JA HEINÄPELLOILLA HEINÄN TEKIJÖINÄ.
      MYÖHEMMIN TEURASTAJINA JA LIHAN LEIKKAAJINA.
      SAVOTOILLA, MUSTALAISILLA OLI PALJON HEVOSISIA, AJOIVAT PUUTAVATAA RANNOILLE. NAISET SAHASI JUSTEEREILLA METSISSÄ,NKAATOIVAT TUKIT JA LEKKELIVÄT.
      KUNNES TULIVAT MOOTTOSISAHAT, SE KUMAMSTI HELPOTTI TYÖTÄ.
      SITTEN TULIVAT MOTOT JA MUSTALAISET AKAT JA UKOT KILVAN ALKOIVAT HAKATA METSIÄ, KUNNES VIHREÄT ALKOIVAT RAJOITTAA HAKKUITA, ETTÄ ILMASTO LÄMPENEE LIIKAA, MISTÄ SEN TIEDÄT JOS SE ALKAAKIN JÄÄHTYMÄÄN.
      NYKYÄÄN MUSTALAISET ENIMMÄKSEEN LOMAILEVAT JA NAUTTIVAT TYÖNSÄ JA SAATUSTENSA TULOKSISTA. TAITAAPA OLLA NIIN, ETTÄ KÄIKKI ON YHTEISTÄ JA SEN MINKÄ OTAN ON MINUN OMAANI.
      PAKOLAISUUS JA SIIHEN LIITTYVÄ JOUTILAISUUS.

      • Anonyymi

        Ihanko todella romaninaiset toimivat savotoilla kaatajina? Oliko heillä perinteinen romanihame vai jonkinlainen kaatohame päällä? Kuinka onnistui umpihangessa sahaaminen Mirikliltä ja Desireeltä? Tämän takiako mustalaisia ei näy juuri töissä kun ovat kaikki savotoimassa alvariinsa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanko todella romaninaiset toimivat savotoilla kaatajina? Oliko heillä perinteinen romanihame vai jonkinlainen kaatohame päällä? Kuinka onnistui umpihangessa sahaaminen Mirikliltä ja Desireeltä? Tämän takiako mustalaisia ei näy juuri töissä kun ovat kaikki savotoimassa alvariinsa?

        Romanihistoriasta ei käy ilmi, miten paljon työleirejä Suomeen perustettiin, mutta maininnan saavat Kihniö (erikoistyöleiri 6), Padasjoki (naisille) ja Lappajärvi. Lappajärven leiri oli metsätyö- ja uittoleiri, joka purettiin uittokauden päätyttyä.

        Romanikotirintaman asema oli harvinaisen tukala erityisesti siksi, että evakossa elävät romanit olivat menettäneet elinkeinonsa, joiden edellytyksenä oli verkostoituminen tiettyihin tuttuihin taloihin. Toisin kuin pääväestö, he joutuivat tyhjän päälle. Näin syntyivät mustalaisgetot, joita nykyisin muistellaan puhuttaessa nykyisistä romanikerjäläisissä. Mustalaisgettoja ja -slummeja syntyi Malmin ja Puistolan lisäksi Mäkkylään sekä Lappeenrannan, Kuusankosken ja Porin liepeille.

        Helsingin Sanomien vuonna 1954 Puistolan hökkelikylässä haastattelema Väinö Hagert puki tunnot sanoiksi näin:

        ”Silloin, kun meitä tarvittiin maanpuolustukseen, me kyllä kelpasimme, mutta nyt me emme enää ole mitään. Meille ei vuokrata eikä myydä maatilkkua, jolle saisimme perustaa tönömme, koska kunnat eivät halua mustalaisia alueelleen.” [Miika Tervola: Romanit ja suuri muutos]

        https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2013/08/07/panu-pulma-suomen-romanien-historia-iii/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanko todella romaninaiset toimivat savotoilla kaatajina? Oliko heillä perinteinen romanihame vai jonkinlainen kaatohame päällä? Kuinka onnistui umpihangessa sahaaminen Mirikliltä ja Desireeltä? Tämän takiako mustalaisia ei näy juuri töissä kun ovat kaikki savotoimassa alvariinsa?

        28.4.2015

        Hiljattain ilmestyneen Valvojana naisten erityistyöleirillä- kirjan mukaan myös romaninaisia oli jatkosodan aikana pakkotyöleireillä ympäri Suomea. Romanien työleireistä jatkosodan aikana kertovat Romano miritsissä professori Panu Pulma ja sosiaalineuvos Väinö Lindberg. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen

        https://areena.yle.fi/podcastit/1-2690336


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihanko todella romaninaiset toimivat savotoilla kaatajina? Oliko heillä perinteinen romanihame vai jonkinlainen kaatohame päällä? Kuinka onnistui umpihangessa sahaaminen Mirikliltä ja Desireeltä? Tämän takiako mustalaisia ei näy juuri töissä kun ovat kaikki savotoimassa alvariinsa?

        "Oma leiri löytyi myös naisille, jotka eivät rikkoneet työvelvollisuuslakia, mutta joita muuten pidettiin ”vaikeina”: tällaiset naiset sijoitettiin erikoisleireille kauas asutuskeskuksista tekemään metsätöitä ja nostamaan turvetta. Tällaiselta erikoisleiriltä vapautuminen edellytti 75 halkomotin tekemistä, mikä ei työhön tottumattomalle ollut helppoa."

        "Työleirijärjestelmän kummina toimi Urho Kekkonen, joka jo heti talvisodan jälkeen esitti työmuodostelman perustamista naisille. Kekkonen ehdotti myöhemmin myös ”mustalaiskysymyksen kokonaisratkaisua”, jonka osana romanit oli koottava työleireille. Kekkosen mielipide käy ilmi myös hänen erääseen kirjeeseen tekemästään merkinnästä: ”Mustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eihän niistä muuten selviä.” Kekkosen näkemys realisoitui, kun romaneita varten perustettiin kolme työleiriä"

        https://www.suomalainen.com/products/jatkosodan-tyoleirit


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Oma leiri löytyi myös naisille, jotka eivät rikkoneet työvelvollisuuslakia, mutta joita muuten pidettiin ”vaikeina”: tällaiset naiset sijoitettiin erikoisleireille kauas asutuskeskuksista tekemään metsätöitä ja nostamaan turvetta. Tällaiselta erikoisleiriltä vapautuminen edellytti 75 halkomotin tekemistä, mikä ei työhön tottumattomalle ollut helppoa."

        "Työleirijärjestelmän kummina toimi Urho Kekkonen, joka jo heti talvisodan jälkeen esitti työmuodostelman perustamista naisille. Kekkonen ehdotti myöhemmin myös ”mustalaiskysymyksen kokonaisratkaisua”, jonka osana romanit oli koottava työleireille. Kekkosen mielipide käy ilmi myös hänen erääseen kirjeeseen tekemästään merkinnästä: ”Mustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eihän niistä muuten selviä.” Kekkosen näkemys realisoitui, kun romaneita varten perustettiin kolme työleiriä"

        https://www.suomalainen.com/products/jatkosodan-tyoleirit

        "Motti (ransk. stère, engl. stere) on alku­peräiseen metrijärjestelmään sisältynyt halkojen mittauksessa käytetty tilavuusyksikkö, suuruudeltaan yksi kuutiometri. Sitä käytetään yleensä mitattaessa suuria määriä polttopuuta tai muuta sahattua puuta, kun taas sahaamatonta puuta mitataan kuutiometreinä. Nykyiseen kansain­väliseen yksikkö­järjestelmään eli SI-järjestelmään motti ei kuulu."


        https://fi.wikipedia.org/wiki/Motti_(tilavuusmitta)


      • Anonyymi

        Metwursti on hevosen lihaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        28.4.2015

        Hiljattain ilmestyneen Valvojana naisten erityistyöleirillä- kirjan mukaan myös romaninaisia oli jatkosodan aikana pakkotyöleireillä ympäri Suomea. Romanien työleireistä jatkosodan aikana kertovat Romano miritsissä professori Panu Pulma ja sosiaalineuvos Väinö Lindberg. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen

        https://areena.yle.fi/podcastit/1-2690336

        Juutalaiset perusti venäläiset slaavit työleirejä myös Venäjällä on ja Ukrainassa romanit asuu hylätyissä tunneleissa itä Ukrainassa oli työsiirtolat siellä itä Ukrainan puolella kaivokset. Niin on ollut myös Venäjällä aina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Oma leiri löytyi myös naisille, jotka eivät rikkoneet työvelvollisuuslakia, mutta joita muuten pidettiin ”vaikeina”: tällaiset naiset sijoitettiin erikoisleireille kauas asutuskeskuksista tekemään metsätöitä ja nostamaan turvetta. Tällaiselta erikoisleiriltä vapautuminen edellytti 75 halkomotin tekemistä, mikä ei työhön tottumattomalle ollut helppoa."

        "Työleirijärjestelmän kummina toimi Urho Kekkonen, joka jo heti talvisodan jälkeen esitti työmuodostelman perustamista naisille. Kekkonen ehdotti myöhemmin myös ”mustalaiskysymyksen kokonaisratkaisua”, jonka osana romanit oli koottava työleireille. Kekkosen mielipide käy ilmi myös hänen erääseen kirjeeseen tekemästään merkinnästä: ”Mustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eihän niistä muuten selviä.” Kekkosen näkemys realisoitui, kun romaneita varten perustettiin kolme työleiriä"

        https://www.suomalainen.com/products/jatkosodan-tyoleirit

        Siis kaupoista varastelleet siirrettiin vankilaan erikseen nais vankilat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Motti (ransk. stère, engl. stere) on alku­peräiseen metrijärjestelmään sisältynyt halkojen mittauksessa käytetty tilavuusyksikkö, suuruudeltaan yksi kuutiometri. Sitä käytetään yleensä mitattaessa suuria määriä polttopuuta tai muuta sahattua puuta, kun taas sahaamatonta puuta mitataan kuutiometreinä. Nykyiseen kansain­väliseen yksikkö­järjestelmään eli SI-järjestelmään motti ei kuulu."


        https://fi.wikipedia.org/wiki/Motti_(tilavuusmitta)

        Stereo tarkoittaa toistaa tai tupla.


    • Anonyymi

      "Etelä-Pohjanmaan alueella toimii lukuisia romanitaustaisia vartijoita. Toimittaja Jaakko Laakso ryhtyi selvittämään, mikä on saanut näin monet romanimiehet innostumaan turvallisuusalalle. Romano miritsin jaksossa kuullaan turvallisuusalan koulutuksesta, työstä ja esimerkiksi siitä, millaisia ominaisuuksia on hyvällä vartijalla. Aiheesta kertovat alan ammattilaiset Petri Kuusisto, Rainer Salojensaari ja Markus Kuusisto"

      https://areena.yle.fi/podcastit/1-50177183

      • Anonyymi

        Yx Rainer on ammattivaras kyllä vanha ukko jo hellareissa näpistelee.


    • Anonyymi

      Yleisin ammatti on eläkeläinen. 99,99 % 16-64 vuotiaista (eli siis työikäisistä) romaneista on eläkeläisiä.

      • Anonyymi

        Hei!

        Sinulla on varmaan ollut vaikeuksia oppia matematiikkaa lapsena. Älä lannistu! Tiesitkö, että aikuisenakin on mahdollista saada tukiopetusta matematiikan opiskeluun? Kannattaa muuten hakeutua lääkäriin tutkimuksiin, niin saat oikean diagnoosin ja apua ongelmiisi. Voit jopa joutua eläkkeelle.

        Ehkä oletkin vielä pikkuinen koululainen, joka toistelee vanhempiensa rasistisia asenteita. Tsemppiä muuten siihen alakoulun prosenttilaskukokeeseen! Tarvitset selvästi vielä paljon harjoitusta. Lapsi voi tehdä itsekin itsestään lastensuojeluilmoituksen, jos kotiolot ovat huonot. Saatat päästä lastenkotiin, jossa sinua auttaa mukava romanitaustainen sosionomi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hei!

        Sinulla on varmaan ollut vaikeuksia oppia matematiikkaa lapsena. Älä lannistu! Tiesitkö, että aikuisenakin on mahdollista saada tukiopetusta matematiikan opiskeluun? Kannattaa muuten hakeutua lääkäriin tutkimuksiin, niin saat oikean diagnoosin ja apua ongelmiisi. Voit jopa joutua eläkkeelle.

        Ehkä oletkin vielä pikkuinen koululainen, joka toistelee vanhempiensa rasistisia asenteita. Tsemppiä muuten siihen alakoulun prosenttilaskukokeeseen! Tarvitset selvästi vielä paljon harjoitusta. Lapsi voi tehdä itsekin itsestään lastensuojeluilmoituksen, jos kotiolot ovat huonot. Saatat päästä lastenkotiin, jossa sinua auttaa mukava romanitaustainen sosionomi.

        Miun pitää korjata tuon valkolaisen "asiantuntijan" virheellinen luku. Oikeasti meistä 16-64 -vuotiaista kaaleista on eläkeläisiä vain 99,98 %. Nämä "asiantuntijat" eli siis trollit syöttävät nettiin virheellistä "tietoa" romaneista, kun haluavat esittää meidät huonossa valossa. Hienoa, että siekii reakoit tuohon trollaamiseen.


    • Anonyymi

      Hevosmies

      • Anonyymi

    • Anonyymi

      "Säännöllinen ja virallinen koulutus yleistyi Suomen romanien keskuudessa 1970-luvulla, samalla kun he siirtyivät pysyviin asuntoihin. Vielä viisikymmentä vuotta sitten luku- ja kirjoitustaidottomuus oli tavanomaista. Nykyisin yli 80% romaninuorista saa peruskoulun päättötodistuksen, ja valtaosa jatkaa suoraan 2. asteen opintoihin. Koulutusloikka muutaman sukupolven aikana on siis ollut valtava, ja nyt Suomesta löytyy romanitaustaisia lääkäreitä, opettajia ja yliopistotutkijoita. Suuressa kuvassa korkeakoulutus on kuitenkin vasta yleistymässä, ja koskettaa erityisesti suurten kaupunkien romaniväestöä."

      https://romako.diak.fi/kuusi-faktaa-suomen-romanien-koulutuksesta/

      • Anonyymi

        Lähihoitaja sentään kävelee päivittäin tuhat kilometriä pesee potilaita auttaa syöttää se nyt vasta tärkeää työtä onkin.


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Lääkärin lausunnossa Mertsi Ärling oli ”erittäin heikkolahjainen romanipoika” – yhä hän ihmettelee, kuinka hänestä tuli korkeakoulun mies lasiseinäisessä työhuoneessa

      Vähältä piti, ettei Mertsi Ärling päätynyt pikkurikolliseksi tai jopa ennenaikaiseen hautaan. Nykyään korkeasti koulutettu asiantuntija taistelee vähemmistöjen ihmisoikeuksien puolesta.

      https://anna.fi/ihmiset-ja-suhteet/ihmissuhteet/laakarin-lausunnossa-mertsi-arling-oli-erittain-heikkolahjainen-romanipoika-yha-han-ihmettelee-kuinka-hanesta-tuli-korkeakoulun-mies-lasiseinaisessa-tyohuoneessa

    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Kevään ja alkukesän aikana useita romaneja on valmistunut lukiosta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta. Kuusi valmistunutta tai opinnoissaan menestynyttä opiskelijaa palkittiin stipendein Suomen Romanifoorumin tilaisuudessa 7. kesäkuuta. Tämänkertaisessa Romano miritsissä kuullaan kolmen stipendin saaneen naisen ajatuksia. Ronja Nyman on kevään ylioppilas Ristiinan lukiosta, Karita Palm turkulainen sosionomiopiskelija ja Jenita Stenroth juuri yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistunut kauhavalainen sosiaalityöntekijä. Heille kaikille yhteiskunnalliset asiat ja oikeudenmukainen maailma ovat tärkeitä. Romanifoorumin juhlassa vieraili toimittaja Jaakko Laakso.

      https://areena.yle.fi/podcastit/1-50142437

      • Anonyymi

        Romanit ja kurdit maston heimo on Raamatussa väkivallan tähden ei saa omaa maata. Judet taas on Babylon 🦄.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Romanit ja kurdit maston heimo on Raamatussa väkivallan tähden ei saa omaa maata. Judet taas on Babylon 🦄.

        Kurdeja vihataan kaikissa lähi-idän maissa. Heitä luonnehditaan lähi-idän mustalaisiksi.


    • Anonyymi
    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tohtoreita ainakin Marko Stenroos, Miritza Lundberg ja Sarita Friman. Voi olla muitakin.
        Maistereita paljonkin.
        Huvittaa kun täällä sellaiset yrittää mollata jotka itse hädin tuskin osaavat kirjoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tohtoreita ainakin Marko Stenroos, Miritza Lundberg ja Sarita Friman. Voi olla muitakin.
        Maistereita paljonkin.
        Huvittaa kun täällä sellaiset yrittää mollata jotka itse hädin tuskin osaavat kirjoittaa.

        Tohtori Marko Stenroos: 1970-luvun romanipolitiikka oli nykyistä konkreettisempaa

        https://areena.yle.fi/podcastit/1-50712494


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Onko hän erikoistunut rikosjuttujen puolustusasianajajaksi?
        Meinaa, että asiakkaita varmaan on ihan jonoksi asti.


    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Romanien ammatit ennen vanhaan

      ROMANIT MAASEUDULLA

      Suomi oli maatalousyhteiskunta 1900-luvun alkupuolella – valtaosa ihmisistä asui siis maaseudulla ja sai elantonsa maataloudesta. Elämä maaseudulla oli paljon vilkkaampaa kuin nykyään. Tällöin oli myös hyvin yleistä, että maalaistaloissa majoittui erilaisia kierteleviä ihmisiä. Jotkut romanit omistivat talon ja maata, mutta suurin osa maaseudulla eläneistä romaneista ”kulki” tai ”oli kululla” eli he liikkuivat hevosin ja kärryin talosta toiseen 1950- ja 1960-luvuille asti. Kululla olevat romanit eivät siis asuneet paikallaan tai käyneet säännöllisesti töissä vaan elättivät itsensä muiden kulkijoiden tapaan kausiluontoisilla sekatöillä maatiloilla. Romanit, niin kuin muutkin tuon ajan maata omistamattomat ihmiset, olivat riippuvaisia maaseudulla niistä ihmisistä, joilla oli hallussaan pysyvä asumus. He joutuivat siis luottamaan muiden ihmisten apuun.

      Maanviljelijät oppivat tuntemaan oman alueensa romanit ja puhuivat heistä usein toverillisesti. Tuttuihin taloihin ja tuttujen ihmisten luo romanien olikin melko luontevaa mennä pyytämään yösijaa, toisinaan jopa koko talveksi. Romanit olivat tärkeä osa maaseudun toimintaa ja myös valtaväestö hyötyi romanien tiedoista, taidoista ja avusta maaseudun töissä. Miehet osallistuivat pelto- ja metsätöihin, ja naiset talon kotitöihin, kuten pyykinpesuun, siivoamiseen, ruoanlaittoon, lastenhoitoon ja veden kantamiseen. Lisäksi maaseudun romanit harjoittivat perinteisiä elinkeinojaan, kuten hevoskauppaa, povaamista ja käsitöiden tekoa.
      Toisen maailmansodan jälkeen maatalouden koneellistuminen syrjäytti vähitellen ihmistyövoiman käytön ja perinteinen maaseutuyhteiskunta rupesi katoamaan. Tämä vaikeutti romanien asemaa maaseudulla ja ajoi heidät hiljalleen kaupunkeihin muiden ihmisten tavoin. Romaneille ei kuitenkaan ollut kaupungeissa asuntoja eikä heidän perinteisille elinkeinoilleen kysyntää. He joutuivat asumaan kurjissa oloissa kaupunkien laidoille syntyneissä leireissä, esimerkiksi teltoissa ja vanhoissa junanvaunuissa. Muiden romanien kanssa asuminen oli kuitenkin yhteisöllistä ja tuntui turvalliselta.

      Sodan jälkeen myös rahan käyttö maaseudulla lisääntyi. Samalla tavaroiden ja palveluiden vaihtokaupat harvenivat. Vaihdantatalouden hiipumisen myötä myös henkilökohtaisten ihmissuhteiden tärkeys väheni. Kun ihmisten väliset suhteet eivät enää olleet yhtä tiiviitä kuin ennen, romanien ja valtaväestön vuorovaikutussuhde heikentyi. Kun ihmiset etääntyivät toisistaan, kasvoivat samalla ennakkoluulot vieraita ihmisiä ja kulttuureita kohtaan. Romaneihin kohdistuvat ennakkoasenteet perustuvatkin pitkälti tietämättömyyteen.

      https://kulttuurinvuosikello.fi/wp-content/uploads/2015/09/Romanien-reitit.pdf

    • Anonyymi

      Keväällä vuonna 2004

      Eniten romaneja opiskelee sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla, nuorisotyössä, kaupallisilla aloilla ja it-linjoilla. Käytännön- ja ihmisläheisyys on suosittua. Myös korkeakoulut taidealasta oikeustieteisiin vetävät hiljalleen. Helsingin yliopistossa kielitieteitä opiskeleva Anette Åkerlund tahtoo romanikielelle joskus oman laitoksen.

      "Ainakin Pariisissa, Prahassa ja Wienissä voi suorittaa jo koko tutkinnon. Jos nuoret saa liikkeelle, romanikielellä on tässä maassa oikeasti tulevaisuus. Oma koulukaan ei ole suuruudenhullu idea."

      https://www.city.fi/ilmiot/nuoret+romanit/1126

      • Anonyymi

        Anneli Sari ( Sari Intian kieltä ) hindiä ja Friman laulaja joku tango laulu voittaja mikä se nyt oli nuori mies. Castrot on juutalaisia ....muuten....


    • Anonyymi

      Aloittaja kyseli romanien YLEISIMPIÄ ammatteja. Ja sitten joku vastasi, että sosiaalityöntekijä. Ja laittoi linkin, että Jenita Stenroth oli artikkelin mukaan sosionomi ja opiskeli sosiaalityöntekijäksi.

      Hain Julkiterhikistä ja tulos:

      "Hakutulos
      Nimi: Jenita Anneli Kristiina Stenroth
      Syntymävuosi: 1988
      Rekisteröintinumero: 25106008177
      Oikeudet:
      sosiaalityöntekijä
      sosionomi"

      Veikkaan, että sosiaalityöntekijä ei todellakaan ole romanien yleisimpiä ammatteja. Veikkaan, että Jenita on Suomen ainut romanitaustainen sosiaalityöntekijä. Veikkaan, että Jenita on opiskellut sosionomiksi oppisopimuksella.

      Oikaiskaa, jos olen väärässä.

      Julkiterhikistä voi nimen perusteella tarkistaa, onko kyseisellä ihmisellä sosiaali- tai terveydenhuollon Valviraan rekisteröity tutkinto.

      • Anonyymi

        Roth on juutalainen nimi kyllä olisiko seka avioliittoja.Kurdeissa on puolijuutalaisia avioliitossa.


      • Anonyymi

        Joo, ei ole sosiaalityöntekijä romanien yleisimpiä ammatteja. Tuon kommentin kirjoittaja on ehkä sekoittanut sosiaalityöntekijän, joka on yliopistotutkinto, sosionomiin, joka puolestaan on ammattikorkeakoulututkinto, tai sitten hän haluaa vain "hämmentää" keskustelua.

        AMK- ja yliopistotutkintoja ei voi suorittaa oppisopimuksella. Ainoastaan ammattiopistotutkintoja pystyy suorittamaan oppisopimuksella.


      • Anonyymi

        Korkeakoulutetut ovat usein sosionomeja

        Romako-hankkeen noin kolmestakymmenestä korkeakouluopinnoista kiinnostuneesta romanista yhtä lukuun ottamatta kaikki tähtäävät sosionomeiksi tai sosionomi-diakoneiksi. Tilanne on romanikoulutuksen kentällä tyypillinen. Ala työllistää hyvin, ja moni kokee hallitsevansa sosionomin työssä vaadittavat asiakaspalvelutaidot kuin luonnostaan. Usein opiskelijaa ohjaa myös hengellinen kutsumus auttaa lähimmäisiään. Valitettavasti sosionomin opintoihin päädytään toisinaan myös sen vuoksi, että opiskelija on kokemustensa myötä menettänyt uskonsa työllistyä muualla kuin sosiaali- ja terveysalalla.

        https://romako.diak.fi/kuusi-faktaa-suomen-romanien-koulutuksesta/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Roth on juutalainen nimi kyllä olisiko seka avioliittoja.Kurdeissa on puolijuutalaisia avioliitossa.

        Suomessa Stenroth on perinteinen romanisukunimi etenkin Etelä-Pohjanmaalla ja Roth on perinteinen romanisukunimi varsinkin Keuruun seudulla. Näillä sukunimillä varustettuja ihmisiä asuu tietysti muuallakin Suomessa. Stenroth- ja Roth-nimiä on myös valtaväestösuomalaisilla ja suomenruotsalaisilla sekä Roth-nimeä kertomasi mukaan juutalaisilla. Kurdien sukunimistä minulla ei ole paljon tietoa.


    • Anonyymi

      Ketjuun vastanneet eivät ole edes ymmärtäneet aloituksessa esitettyä kysymystä. Se oli: Mitkä ovat romanien yleisimmät ammatit?

      Aloituksessa EI esim. kysytty, onko joku romani joskus suorittanut jonkun akateemisen tutkinnon. Poikkeuksia löytyy aina.

      Yrittäkäänytkeskittyä ja vastata kerrankin REHELLISESTI.

      MITKÄ OVAT ROMANIEN YLEISIMMÄT AMMATIT?

      • Anonyymi

        Mulla ei ole mitään tilastoa aiheesta, mutta oman kokemukseni mukaan varsinkin romaninaisissa on nykyään paljon lähihoitajan tutkinnon suorittaneita, myös romanimiehiä on opiskellut lähihoitajiksi. Suuri osa lähihoitajan töistä tehdään hoitajan puvussa. Joissakin lähihoitajan töissä voi käyttää myös pitkää hametta, jopa romanihametta, esimerkiksi joissakin asumisyksiköissä ja päiväkodeissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla ei ole mitään tilastoa aiheesta, mutta oman kokemukseni mukaan varsinkin romaninaisissa on nykyään paljon lähihoitajan tutkinnon suorittaneita, myös romanimiehiä on opiskellut lähihoitajiksi. Suuri osa lähihoitajan töistä tehdään hoitajan puvussa. Joissakin lähihoitajan töissä voi käyttää myös pitkää hametta, jopa romanihametta, esimerkiksi joissakin asumisyksiköissä ja päiväkodeissa.

        Olen huomannut, että yllättävän monet ihmiset luulevat, että lähihoitaja vain pesee ja syöttää vanhuksia (todella tärkeitä töitä toki nämäkin). Tässä on SUPER-liiton sivuilta kopioituna vähän tietoa siitä, miten erilaisia töitä lähihoitaja voi tehdä. Koulutuksessa suuntautumisaloja on useita.

        Lähihoitaja mielenterveys- ja päihdetyössä

        Mielenterveys- ja päihdetyössä voi työskennellä monenlaisissa toimipaikoissa: ryhmäkodeissa, päihdehoitolaitoksissa, kotihoidossa tai psykiatrisilla osastoilla. Kaikessa arjen toiminnassa pyritään asiakkaan kuntoutumiseen ja toimintakyvyn tukemiseen.

        Kuntouttava työote kuuluu lähihoitajan laajaan työnkuvaan jatkuvana osana työskentelyä. Kuntoutukseen kuuluu asiakkaan tukeminen mm. ruoanlaitossa, hygieniassa, siisteydessä ja lääkehoidossa. Päämääränä on toimintakykyinen arki ja asiakkaan omien tavoitteiden saavuttaminen.

        Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa työskentely vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, halua tehdä moniammatillista yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja huumoria sekä kykyä sietää pettymyksiä.

        Lähihoitaja suun terveydenhoidossa

        Lähihoitajan työ suun terveydenhuollossa on hyvin vaihtelevaa ja monipuolista. Iso osa työstä koostuu hammaslääkärin avustamisesta erilaisissa toimenpiteissä, kuten tarkastuksissa, paikkauksissa, juurihoidossa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Lähihoitaja huolehtii tarvittavista instrumenteista ja tarveaineista sekä niiden tilauksesta. Usein hoitajat huolehtivat myös ajanvarauksesta.

        Työ vaatii monipuolisia vuorovaikutustaitoja. Suun terveydenhoito kuuluu laajaan lähihoitajan työnkuvaan kaikilla osa-alueilla. Suun terveyden tarkkailu on osa kokonaisvaltaista hoitoa.

        Lähihoitaja lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa

        Päiväkodissa työskentely on monipuolista ja haastavaa. Alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatustyö vaatii paitsi joustavuutta myös hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.

        Lähihoitaja tekee työtä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Tärkein tehtävä on huolehtia lasten päivittäisestä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tehdä yhteistyötä lasten huoltajien kanssa. Lähihoitaja ottaa vastuuta työpaikalla pitkäaikaissairaiden lasten lääkehoidosta.

        Työskentelyssä saa käyttää omia vahvuuksiaan, esim. musikaalisuutta lauluhetkissä, kädentaitoja askartelussa ja liikunnallisuutta jumpassa. Kielitaitoakin saa käyttää sillä ryhmissä alkaa olla paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia.

        Lähihoitaja ikäihmisten palveluasumisyksiköissä

        Lähihoitajan tehtävä on huolehtia potilaiden perushoidosta kokonaisvaltaisesti hyvän hoitotyön käytäntöjä noudattaen. Työ asumispalveluissa on vaativaa ja monipuolista. Lähihoitajan laajaa osaamista saa käyttää hyödyksi työskentelyssä.

        Lähihoitaja tukee potilaan/asiakkaan toimintakykyä kuntouttavalla työotteella. Työtehtäviin kuuluu mm. potilaan tilan vaatimat erikoishoidot, kuten haavahoito ja katetrointi. Työhön kuuluu isona osana myös lääkehoito annettujen ohjeiden mukaisesti ja potilaan/asiakkaan tilan jatkuva tarkkailu ja kirjaaminen. Vuorovaikutustaidot ja yhteistyötaidot ovat tärkeitä hoitotyössä. Lähihoitaja on osa moniammatillista tiimiä.

        Lähihoitaja vammaispalveluissa

        Vammaispalveluissa lähihoitajan työ vaatii laaja-alaista osaamista vammaisuudesta, hoitotyöstä ja ohjaamisesta. Vammaistyö on monipuolista ja työskentelypaikkoja on monenlaisia. Ammattietiikan merkitys korostuu vammaistyössä. Lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta erilaisille asiakkaille. Kuntouttava työote ja apuvälineiden käyttö on tärkeää vammaistyössä. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja kommunikointi erilaisia keinoja käyttäen kuuluu isona osana lähihoitajan työtä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen huomannut, että yllättävän monet ihmiset luulevat, että lähihoitaja vain pesee ja syöttää vanhuksia (todella tärkeitä töitä toki nämäkin). Tässä on SUPER-liiton sivuilta kopioituna vähän tietoa siitä, miten erilaisia töitä lähihoitaja voi tehdä. Koulutuksessa suuntautumisaloja on useita.

        Lähihoitaja mielenterveys- ja päihdetyössä

        Mielenterveys- ja päihdetyössä voi työskennellä monenlaisissa toimipaikoissa: ryhmäkodeissa, päihdehoitolaitoksissa, kotihoidossa tai psykiatrisilla osastoilla. Kaikessa arjen toiminnassa pyritään asiakkaan kuntoutumiseen ja toimintakyvyn tukemiseen.

        Kuntouttava työote kuuluu lähihoitajan laajaan työnkuvaan jatkuvana osana työskentelyä. Kuntoutukseen kuuluu asiakkaan tukeminen mm. ruoanlaitossa, hygieniassa, siisteydessä ja lääkehoidossa. Päämääränä on toimintakykyinen arki ja asiakkaan omien tavoitteiden saavuttaminen.

        Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa työskentely vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, halua tehdä moniammatillista yhteistyötä, pitkäjänteisyyttä ja huumoria sekä kykyä sietää pettymyksiä.

        Lähihoitaja suun terveydenhoidossa

        Lähihoitajan työ suun terveydenhuollossa on hyvin vaihtelevaa ja monipuolista. Iso osa työstä koostuu hammaslääkärin avustamisesta erilaisissa toimenpiteissä, kuten tarkastuksissa, paikkauksissa, juurihoidossa ja kirurgisissa toimenpiteissä. Lähihoitaja huolehtii tarvittavista instrumenteista ja tarveaineista sekä niiden tilauksesta. Usein hoitajat huolehtivat myös ajanvarauksesta.

        Työ vaatii monipuolisia vuorovaikutustaitoja. Suun terveydenhoito kuuluu laajaan lähihoitajan työnkuvaan kaikilla osa-alueilla. Suun terveyden tarkkailu on osa kokonaisvaltaista hoitoa.

        Lähihoitaja lastenhoitajana varhaiskasvatuksessa

        Päiväkodissa työskentely on monipuolista ja haastavaa. Alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatustyö vaatii paitsi joustavuutta myös hyviä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja.

        Lähihoitaja tekee työtä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Tärkein tehtävä on huolehtia lasten päivittäisestä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tehdä yhteistyötä lasten huoltajien kanssa. Lähihoitaja ottaa vastuuta työpaikalla pitkäaikaissairaiden lasten lääkehoidosta.

        Työskentelyssä saa käyttää omia vahvuuksiaan, esim. musikaalisuutta lauluhetkissä, kädentaitoja askartelussa ja liikunnallisuutta jumpassa. Kielitaitoakin saa käyttää sillä ryhmissä alkaa olla paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia.

        Lähihoitaja ikäihmisten palveluasumisyksiköissä

        Lähihoitajan tehtävä on huolehtia potilaiden perushoidosta kokonaisvaltaisesti hyvän hoitotyön käytäntöjä noudattaen. Työ asumispalveluissa on vaativaa ja monipuolista. Lähihoitajan laajaa osaamista saa käyttää hyödyksi työskentelyssä.

        Lähihoitaja tukee potilaan/asiakkaan toimintakykyä kuntouttavalla työotteella. Työtehtäviin kuuluu mm. potilaan tilan vaatimat erikoishoidot, kuten haavahoito ja katetrointi. Työhön kuuluu isona osana myös lääkehoito annettujen ohjeiden mukaisesti ja potilaan/asiakkaan tilan jatkuva tarkkailu ja kirjaaminen. Vuorovaikutustaidot ja yhteistyötaidot ovat tärkeitä hoitotyössä. Lähihoitaja on osa moniammatillista tiimiä.

        Lähihoitaja vammaispalveluissa

        Vammaispalveluissa lähihoitajan työ vaatii laaja-alaista osaamista vammaisuudesta, hoitotyöstä ja ohjaamisesta. Vammaistyö on monipuolista ja työskentelypaikkoja on monenlaisia. Ammattietiikan merkitys korostuu vammaistyössä. Lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida hoitoa, kasvatusta ja kuntoutusta erilaisille asiakkaille. Kuntouttava työote ja apuvälineiden käyttö on tärkeää vammaistyössä. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja kommunikointi erilaisia keinoja käyttäen kuuluu isona osana lähihoitajan työtä.

        JATKUU

        Lähihoitaja erikoissairaanhoidossa

        Potilaiden suuri vaihtuvuus tekee työn erikoissairaanhoidon vuodeosastolla monipuoliseksi ja haastavaksi. Potilaiden keskimääräinen hoitoaika osastolla on kolme - neljä vuorokautta. Erikoissairaanhoidossa lähihoitajan vastuulla on potilaiden hyvä perushoito, joka on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutumista. Hyvä perushoito ennaltaehkäisee makuuhaavojen, iho-ongelmien ja infektioiden syntymistä.

        Työ on tiivistä yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa. Työtehtäviin kuuluvat potilaan ohjaaminen, valmisteleminen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin sekä niiden jälkeinen valvonta ja tarkkailu. Työ vaatii joustavuutta ja taitoa tehdä nopeita ratkaisuja sekä toimia tilanteen mukaisesti.

        Lähihoitaja päivystyksessä

        Työ päivystysosastolla on ottaa vastaan ambulanssipotilaita ja tarkkailla hoitoa odottavien potilaiden vointia. Huolehtia päivystyspotilaiden turvallisuudesta ja pitää heidät ajan tasalla jonotilanteesta sekä mahdollisista viivästyksistä. Tärkeä osa työnkuvaa on potilaiden/asiakkaiden omaisten ohjaus ja neuvonta.

        Lähihoitaja voi ottaa potilailta/asiakkailta virtsanäytteitä sekä tehdä itsenäisesti pieniä toimenpiteitä kuten korvahuuhteluja jne. Lisäksi lähihoitaja toimii avustajana useissa päivystyksessä tehtävissä toimenpiteissä.

        Lähihoitajan työssä pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä ja olemaan joustava. Työ edellyttää yhteistyökykyä, järjestelmällisyyttä, empatiaa ja oikeudenmukaisuutta. On tärkeää myös osata ennakoida tilanteita ja huolehtia potilaiden/asiakkaiden turvallisuudesta.

        Lähihoitaja vastaanottotyössä

        Työ terveyskeskuksen vastaanotossa työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia. Työskentely ajanvarauksessa arvioidaan asiakkaan hoidon tarvetta, kirjataan potilastietojärjestelmään. Työtehtäviin voi kuulua myös lääkäreiden saneluiden purkamista ja kirjoittaa lääkärin sanelun mukaan erilaisia todistuksia ja lähetteitä. Työhön kuuluu myös avustamista monenlaisissa toimenpiteissä poliklinikalla.

        Potilaiden toimenpiteen jälkeinen seuranta ja tarkkailu on erittäin tärkeä osa työtä. Työ on monipuolista ja vastuullista. Asiakkaina on kaiken ikäisiä, ja työntekijän on kyettävä arvioimaan hoidon tarve ja kiireellisyys nopeasti. Työssä vaaditaan joustavuutta, hyvää stressinsietokykyä sekä erinomaisia vuorovaikutustaitoja.

        Lähihoitaja kotihoidossa

        Lähihoitajan työ kotihoidossa koostuu pääasiassa itsenäisistä kotikäynneistä. Asiakkaana ovat usein ikäihmiset tai työikäiset ihmiset, joilla on jokin sairaus tai vamma. Kotihoidossa lähihoitajan työ on asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa. Työhön kuuluu mm. huolehtia asiakkaan hygieniasta, lääkehoidosta, ravitsemuksesta. Lääkkeiden vaikutusten seuranta on iso osa työnkuvaa. Lähihoitaja laatii yhdessä tiimin kanssa asiakkaille hoito- ja palvelusuunnitelmia.

        Kotihoidossa toimiva lähihoitaja tarvitsee hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata ihminen tämän omassa kodissa. Asiakkaan omaa tahtoa ja itsemääräämisoikeutta on aina kunnioitettava. Vaikka työn itsenäinen luonne vaatii päätöksentekotaitoa, niin tukea saa muilta tiimin jäseniltä.

        https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-moniosaaja/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        JATKUU

        Lähihoitaja erikoissairaanhoidossa

        Potilaiden suuri vaihtuvuus tekee työn erikoissairaanhoidon vuodeosastolla monipuoliseksi ja haastavaksi. Potilaiden keskimääräinen hoitoaika osastolla on kolme - neljä vuorokautta. Erikoissairaanhoidossa lähihoitajan vastuulla on potilaiden hyvä perushoito, joka on tärkeä osa potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutumista. Hyvä perushoito ennaltaehkäisee makuuhaavojen, iho-ongelmien ja infektioiden syntymistä.

        Työ on tiivistä yhteistyötä muiden ammattiryhmien kanssa. Työtehtäviin kuuluvat potilaan ohjaaminen, valmisteleminen tutkimuksiin ja toimenpiteisiin sekä niiden jälkeinen valvonta ja tarkkailu. Työ vaatii joustavuutta ja taitoa tehdä nopeita ratkaisuja sekä toimia tilanteen mukaisesti.

        Lähihoitaja päivystyksessä

        Työ päivystysosastolla on ottaa vastaan ambulanssipotilaita ja tarkkailla hoitoa odottavien potilaiden vointia. Huolehtia päivystyspotilaiden turvallisuudesta ja pitää heidät ajan tasalla jonotilanteesta sekä mahdollisista viivästyksistä. Tärkeä osa työnkuvaa on potilaiden/asiakkaiden omaisten ohjaus ja neuvonta.

        Lähihoitaja voi ottaa potilailta/asiakkailta virtsanäytteitä sekä tehdä itsenäisesti pieniä toimenpiteitä kuten korvahuuhteluja jne. Lisäksi lähihoitaja toimii avustajana useissa päivystyksessä tehtävissä toimenpiteissä.

        Lähihoitajan työssä pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä ja olemaan joustava. Työ edellyttää yhteistyökykyä, järjestelmällisyyttä, empatiaa ja oikeudenmukaisuutta. On tärkeää myös osata ennakoida tilanteita ja huolehtia potilaiden/asiakkaiden turvallisuudesta.

        Lähihoitaja vastaanottotyössä

        Työ terveyskeskuksen vastaanotossa työtehtävät ovat hyvin vaihtelevia. Työskentely ajanvarauksessa arvioidaan asiakkaan hoidon tarvetta, kirjataan potilastietojärjestelmään. Työtehtäviin voi kuulua myös lääkäreiden saneluiden purkamista ja kirjoittaa lääkärin sanelun mukaan erilaisia todistuksia ja lähetteitä. Työhön kuuluu myös avustamista monenlaisissa toimenpiteissä poliklinikalla.

        Potilaiden toimenpiteen jälkeinen seuranta ja tarkkailu on erittäin tärkeä osa työtä. Työ on monipuolista ja vastuullista. Asiakkaina on kaiken ikäisiä, ja työntekijän on kyettävä arvioimaan hoidon tarve ja kiireellisyys nopeasti. Työssä vaaditaan joustavuutta, hyvää stressinsietokykyä sekä erinomaisia vuorovaikutustaitoja.

        Lähihoitaja kotihoidossa

        Lähihoitajan työ kotihoidossa koostuu pääasiassa itsenäisistä kotikäynneistä. Asiakkaana ovat usein ikäihmiset tai työikäiset ihmiset, joilla on jokin sairaus tai vamma. Kotihoidossa lähihoitajan työ on asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa. Työhön kuuluu mm. huolehtia asiakkaan hygieniasta, lääkehoidosta, ravitsemuksesta. Lääkkeiden vaikutusten seuranta on iso osa työnkuvaa. Lähihoitaja laatii yhdessä tiimin kanssa asiakkaille hoito- ja palvelusuunnitelmia.

        Kotihoidossa toimiva lähihoitaja tarvitsee hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata ihminen tämän omassa kodissa. Asiakkaan omaa tahtoa ja itsemääräämisoikeutta on aina kunnioitettava. Vaikka työn itsenäinen luonne vaatii päätöksentekotaitoa, niin tukea saa muilta tiimin jäseniltä.

        https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-moniosaaja/

        Ja mitä vidun listaa nyt laitetaan, että missä lähihoitajat voi olla töissä.

        Onko tosiaan näin vaikea vastata esitettyyn kysymykseen?

        Tässä esimerkkiä, miten voisi kertoa:
        Esim. minun vanhempani olivat äiti sairaanhoitaja ja isä insinööri, syntyneet 1940 -luvulla. Sisarukseni ovat koulutukseltaan yksi lukion opettaja, yksi insinööri, yksi toimittaja, yksi sairaanhoitaja. Kolmella heistä on puolisot ja ammateiltaan opettaja, lääkäri ja lastentarhanopettaja. Minä ja puolisisoni olemme akateemisia, mutta en kerro tässä nyt tarkemmin. Ei ole yhtään työikäistä eläkeläistä, vankia, kouluttamatonta tai työtöntä.

        Mites teillä?


    • Anonyymi

      huomasin että sosiaalialalla on töissä mm. päihteiden ja huumeiden kanssa käyttävien kanssa

    • Anonyymi

      onko vaaliehdokas Simo Grönroos romaani?

    • Anonyymi

      Eikö järki riitä vastaamaan?

      Tässä suomalaisten yleisimmät ammatit. Vertailun vuoksi.

    • Anonyymi

      Käytännössä jakauman ei pitäisi poiketa paljoa muun väestön ammatillisesta jakaumasta. Mutta ikävän paljon näkee vieläkin pitkäaikaistyöttöminä sossun asikkakaina olevia nuoriakin romaneita. Eikä teitä yhtään hävetä? Arkipäivinä kävelette ympäri kyliä ja veljeilette valkolaisen moniongelmaisen roskaväen kanssa. On lakeerikenkää, pahvihousua, valkoistakauluspaitaa, isoja sormuksia ja kaulakoruja kuin Hollywood leffojen italialaisilla mafiasoilla. Jos koulu jää kerran kesken. Voi hakea uudelleen aikuisenakin. Ei uuden ammatin opiskelu ole nykyään mitään ihmeellistä joka vapaaehtoisesti tai sitten entisen työn loputtua.

      • Anonyymi

        Onko sossun kanta asiakkaat koskaan hävennyt etuoikeutettua asemaansa. Kun on nähnyt Romanian romaneja kerjäämässä tai tonkimassa roskapönttöjä pantillisia pulloja etsien. Kerran näin kun kerjäläisnainenkin katsoi inhon ilme kasvoillaan. Ihmetteli varmaan nuoria miehiä ja naisia vajonneena lopouvaiheen pultsarun asteelle.

        Valkolaisia aseman seinää vasten nojaten istuvaa sekakäyttäjien laumaa. Samalla lailla hän saattaisi katsoa suomalaisia elämäntapatyöttömiä romaneja. Joilla on kaikki mahdollisuudet mutta sossun asiakkuus on valittu ammatti.


      • Anonyymi

        En ole nähnyt sossun asiakkaina nuoria romaneja enkä nuoria valkolaisia kun en itse ole sossun asiakas!
        Mutta luin hiljattain että varsin paljon on siellä myös nuoria valkolaisia asiakkaina, on koulupudokkaita ja/tai nippa nappa peruskoulusta selvinneitä mutta jatko- opintoihin hakeutumattomia tai kykenemättömiä jne.


    • Anonyymi

      Autonkuljettaja varmaan yksi yleisimpiä.

    • Anonyymi

      Sydämelliset onnittelut kaikille valmistuneille!

      • Anonyymi

        Elämän kovasta koulusta kuoriutuneille


    • Anonyymi

      Työtön ja eläkeläinen, siinä romanin unelma-ammatit.

    • Anonyymi

      Sosiaalialalle aika moni romaninainen kouluttautuu nykyään. Hoiva-alalle ja muihin ko tehtäviin.
      On varmaan yksi harvoja aloja, joissa etninen tausta ei merkkaa mitään.
      Autokauppiainakin on aika paljon romaneja, ainakin näissä pikkuliikkeissä, moni romanimies on itse perustanut jonkun tmi-yrityksen, millä myy käytettyjä autoja. Siitähän oli juttua tässä Jetro Rostedtin yhdessä ohjelmassakin, missä tutustui muistaakseni Pohjanmaan romaneihin.
      Ja hevoshommissa tosiaan romaneita on jonkun verran.
      Mutta onhan monella muullakin alalla romaneita, joko täysromaneita tai puoli-/"vartti"romaneita.
      Esim Janette Grönfors on pk-seudulla kaupan kassaneitinä, jos yksittäisiä henkilöitä nimetään ja Janettehan oli Iltasanomien lööpeissäkin jossain vaiheessa työssään kohtaamansa rasismin vuoksi.
      Yksi puoliromani ainakin on elintarvikealalla töissä ollut jo yli 20v, on tuttu sälli vuosien ajalta. Ihan hyvä tyyppi ja ahkera työntekijä, tekee pitkiä työpäiviä ja hallitsee työnsä.
      Ja kohtaa vähintäänkin viikoittain myös syrjintää ym negatiivista työssään jopa työyhteisönsä taholta romanitaustansa vuoksi, vaikka on elänyt koko ikänsä kuin valkoiset. Naureskellut itsekin välillä puolihuvittuneena ja puolivittuuntuneena, että on ihme, että silloin hän on kyllä maailman mahtavin mies, kun jotain tarvitaan töissä ja muutenkin ja muuna aikana hän on vain "kusipäinen paskamanne" kollegoille. Ja sitten ihmettelevät, kun hän pitää etäisyyttä ihmisiin. Ei puhu yksityisasioitaan töissä eikä vietä vapaa-aikaansa töykavereiden kanssa jne. Ja muutenkin viihtyy paremmin omissa oloissaan muutaman ystävänsä kanssa.

    • Anonyymi

      Autokauppias ja romumies joita itse tunnen jos on mies.
      Myyjä jos on nainen.

    • Anonyymi

      Hevosmies

    Ketjusta on poistettu 27 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8386
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2555
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      121
      2263
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      1936
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1674
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1499
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1452
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1399
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1272
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1183
    Aihe