"Shpera": miksi mustalaiset tarvitsevat hieroglyfejä

Mustalaisleirien paimentolaistapa sai alkunsa oletettavasti varhaiskeskiajalla. Intiasta lähtiessään romanit asettuivat ensin Lähi-itään ja sitten Eurooppaan, missä mustalaiskärryt tulivat tutuksi maiseman vuosisatojen ajan.

Mikä on "shpera"
Erilliset mustalaisryhmät, jotka vaelsivat kaupungeissa ja kylissä, kohtasivat erilaisia ​​asenteita itseään kohtaan. Jossain mustalaisia ​​pidettiin ystävällisinä, mutta jossain heidän asenteessa vallitsi ennakkoluulo. Esimerkiksi Dahlin sanakirjan mukaan venäläinen sana "mustalainen" tarkoitti "petturia, roistoa, hevoskauppiasta, kauppiasta".

Tapattuaan vihamielisen vastaanoton tietyssä kylässä ryhmä mustalaisia ​​piti tarpeellisena varoittaa heimotovereitaan tästä suojellakseen heitä vaikeuksilta. Lisäksi leirin jälkeen jääneille mustalaisille tuli ilmoittaa, mistä suunnasta lähteviä etsitään. Näin ilmestyivät mustalaiset "liikennemerkit" nimeltä "shpera" (kirjaimellisesti "jälki") - erityinen symbolijärjestelmä, joka on ymmärrettävissä vain vihityille. Mustalaiset jättivät kylttejä risteykseen ja leirintäalueiden ohi.

Ulkoisesti shpera näytti houkuttelevan paikallisten asukkaiden huomion mahdollisimman vähän. Näitä voisivat olla erikoisella tavalla taitettuja kiviä, yhteen sidottuja olkirypäleitä, lovia sisältäviä luita, uurrettuja oksia ja heitettyjä riepuja. Pylväisiin, seiniin, kiviin ja puihin tehtiin merkkejä. Erityisen tärkeitä olivat sellaiset hylätyt esineet, kuten vanhin oksat, sianharjakset, koirankarvat ja nahkapalat.

Venäläisten mustalaisten keskuudessa, kuten etnografi Inga Andronikova kirjoitti, murtuneet oksat toimivat keihäänä, jotka heitettiin tietä pitkin leirin suuntaan. Vuonna 1950 puolalainen mustalainen Jerzy Ficowski löysi lennätinpylvääseen sidotun luudan muodossa olevan shpärin merkin.

Shperaan liittyvät aiheet törmäävät mustalaisten kansanperinteeseen. Esimerkiksi yhdessä laulussa nuori mustalainen etsii heimotovereitaan heidän jättämänsä "jälkiä".

Mustalaisten aakkoset
Euroopan mustalaisilla oli historiallisesti melko kehittynyt symbolijärjestelmä. Jotkut niistä esitetään Alexander Hermanin esseessä "Road Signs of the Gypsies", joka julkaistiin vuonna 1928 "Around the World" -lehdessä. Kirjoittajan mukaan jokaisella leirillä ja jopa yksittäisellä mustalaisilla saattoi olla oma merkkinsä, mutta oli myös merkkejä, jotka olivat ymmärrettäviä useimmille kansan edustajille. Yleisimmät merkit perustuivat ristiin lisäviivoineen. Esimerkiksi kolmihampainen ehdotti sopivaa liikesuuntaa ja aurinkomerkkiä vastaava symboli varoitti vaarallisesta ylityksestä. Joten mustalaiset pystyivät navigoimaan maastossa ilman karttoja.

"Risti, jolla on yhtäläiset päät, tekee selväksi, että tällä alueella ei voi luottaa saaliin; ympyrä osoittaa lahjoja, kaksoisympyrä osoittaa anteliaisuutta”, Herman kirjoitti. - Kolmio sanoo: täällä voit ansaita ennustamista korteilla. Ennustelevat mustalaiset käyttävät pääasiassa erilaisia ​​hiilellä piirrettyjä merkkejä. Edeltäjiensä jättämien merkkien ansiosta he tietävät tarkalleen, minkälaiselle ennustamiselle on kysyntää tietyllä alueella.

Mustalaiset kertoivat shperin avulla heimotovereilleen, missä tavernassa heidät otettaisiin hyvin vastaan, mikä lääkäri oli valmis heitä hoitamaan, kuinka paikallisviranomaisia ​​rauhoitella. Jos jossain paikassa mustalaisia ​​alettiin vainota, he peittivät vanhat kyltit lehmän lannalla ja varoittivat siten, että tänne ei kannata ilmestyä. Keskusteluissa muiden kuin mustalaisten kanssa he yrittivät olla mainitsematta tällaisten "jälkien" olemassaoloa tai jopa kielsivät suoraan niiden olemassaolon.

1900-luvun myrskyisät tapahtumat häiritsivät eurooppalaisten mustalaisten tavanomaista elämäntapaa. Neuvosto-Venäjällä heidät "hävitettiin" ja yritettiin saada heidät asumaan, Kolmannessa valtakunnassa heidät tuhottiin keskitysleireillä. Mustalaisten uusi sukupolvi alkoi unohtaa monien merkkien merkityksen tai niitä ei enää tarvita.

"Sodan jälkeisenä venäläisten mustalaisten paimentolaiskauden aikana shpera säilytettiin vain" liikennemerkkinä ", josta löydät tien leiriin", Inga Andronikova huomautti.

On mahdollista, että shperaa esiintyy jossain muodossa tietyissä mustalaisyhteisöissä tällä hetkellä. Ei kuitenkaan ole mikään salaisuus, että mustalaiset ovat jo pitkään hallinneet modernit viestintävälineet, joten he eivät enää tarvitse kehotteita "maahan".

Google Translate
cyrillitsa.ru
«Шпэра»: зачем цыганам иероглифы