Jossain vaaliohjelmassa, ehkä Ylen suuressa vaalikeskustelussa Sanna Marinilta kysyttiin talouspolitiikasta ja sopeutumistarpeesta. Marin aloitti vastauksensa viittaamalla keyneslaiseen talouspolitiikkaan, missä olennaista on suhdanneriippuvuus talouspoliittisia toimia tehtäessä. Marin halusi kertoa, että sopeutustoimet voivat riskeerata talouskasvun ja olla sitä kautta karhunpalvelus myös kestävyysvajeen hoitamiselle. Tällaisia varoituksia on kuultu mm. Sixten Korkmanilta ja Taloussanomien toimittaja Jan Hurrilta.
Orpo ja tuleva oikeistohallitus saattaa ottaa suuren riskin, kun se on hirttäytynyt velan vähentämistavoitteeseen ja kestävyysvajeongelmaan. Poliittista tavoitetta ei ole sidottu suhdannetilanteeseen. Voisi epäillä, että poliittinen oikeisto on ravitermein ilmaistuna rullinut innokkuudessaan lähtöviivalla yli ja laukan vaara on suuri.
Yllättävää on se, että kotimarkkinayrityksiltä ei ole kuullut lainkaan kriittisiä mielipiteitä. Ostovoiman supistuminenhan voi iskeä kaikkein pahiten kotimarkkinayrityksiin. Palkansaajilla voi olla turvaverkkonsa, mutta näillä yrityksillä ei. Oikeistohallituksen politiikka voi sisältää äärimmäisiä riskejä kotimarkkinayrityksille.
Tulevan hallituksen on vaikea ottaa järkeäkään käteen, koska vaaleissa on tullut luvatuksi vain yhdenlaista politiikkaa. Jos Orpo tajuaisi tämän vaaran, hän ajaisi oikeistohallitusprojektin ojaan ja ryhtyisi neuvottelemaan sinipunahallituksesta, joka osaisi ottaa suhdannepoliittisen riskin huomioon. Näin ei taida käydä. Kuninkaantekijän paikalla on RKP, mutta ei taida löytyä sieltäkään talouspoliittista varovaisuutta.
On selvää, että SDP kaivaa tarvittaessa esiin nimenomaan Marinin Keynes-kannanoton.
Orpo ja tuleva oikeistohallitus saattaa ottaa suuren riskin, kun se on hirttäytynyt velan vähentämistavoitteeseen ja kestävyysvajeongelmaan. Poliittista tavoitetta ei ole sidottu suhdannetilanteeseen. Voisi epäillä, että poliittinen oikeisto on ravitermein ilmaistuna rullinut innokkuudessaan lähtöviivalla yli ja laukan vaara on suuri.
Yllättävää on se, että kotimarkkinayrityksiltä ei ole kuullut lainkaan kriittisiä mielipiteitä. Ostovoiman supistuminenhan voi iskeä kaikkein pahiten kotimarkkinayrityksiin. Palkansaajilla voi olla turvaverkkonsa, mutta näillä yrityksillä ei. Oikeistohallituksen politiikka voi sisältää äärimmäisiä riskejä kotimarkkinayrityksille.
Tulevan hallituksen on vaikea ottaa järkeäkään käteen, koska vaaleissa on tullut luvatuksi vain yhdenlaista politiikkaa. Jos Orpo tajuaisi tämän vaaran, hän ajaisi oikeistohallitusprojektin ojaan ja ryhtyisi neuvottelemaan sinipunahallituksesta, joka osaisi ottaa suhdannepoliittisen riskin huomioon. Näin ei taida käydä. Kuninkaantekijän paikalla on RKP, mutta ei taida löytyä sieltäkään talouspoliittista varovaisuutta.
On selvää, että SDP kaivaa tarvittaessa esiin nimenomaan Marinin Keynes-kannanoton.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Unohtui tuo nikki. eli avaus MPP:n pohdinnan tuote.
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋
🍒 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#17841990q
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Velan kasvun taittumista tarvitaan, mutta "sopeuttaminen"
voidaan jakaa useammallekin hallituskaudelle.
Ei ole pakko kurjistaa kansaa yhden kauden kuuden miljardin sopeutuksilla.
Sillä voi olla kauaskantoiset negatiiviset seuraukset.
Uusikin hallitus joutuu tekemään velkaa. Tiukkaa on.
Suomi ei ole ainoa maa tässä tilanteessa, vaikkei se lohtu olekaan,
mutta eräät tahot haluavat iskostaa kansan päähän,
että ongelma on vain Suomen ja sen on aiheuttanut Marinin hallitus..
Tosiasiassa mikä hyvänsä hallituskoalitio olisi joutunut tekemään saman,
ottamaan velkaa.
Julkisten menojen kohtuullistaminen ei ole este yksityiselle yritystoiminnalle. Meillä on jo nyt BKT:n suhteutettuna aivan liian massiivinen julkinen sektori, joka itse asiassa on juuri kasvun jarru.
Jaettaessa rahaa vastikkeettomasti, kuten SDP ja avaaja haluaa, menetetään tulonsiirtoa vastaava työpanos, sillä ne, joilta rahat kerätään, menettävät ostovoimaa, joka näivettää yksityistä taloutta, ja aiheuttaa työttömyyttä. Vastaavasti rahan saajapuoli menettää mahdollisuuden työpaikkaan, joka syntyisi, jos tukien maksajapuoli käyttäisi rahansa muuhun kuin tukien rahoittamiseen.
Tulonsiirtojen kasvattaminen, joita avaaja kovasti haluaa, on itseään ruokkiva noidankehä, johon Suomi on joutunut. Tulonsiirtojen sijaan pittäisi aina löytää tukien varassa oleville vaikka heikostikin tuottava työpaikka. SDP:n ajama minulla on oikeus mutta ei velvollisuuksia -ajattelu on todella vahingollista, ja siitä on todella syytä päästä eroon. Uudella hallituksella on siihen nyt mahdollisuuss tarttua, toivottavasti niin käy.
En ole kirjoittanut mitään tulonsiirtojen kasvattamisesta. Se on ihan oma ylivilkkaan mielikuvituksesi tuotetta.
Nykyisten tulonsiirtojen vähentäminen sen sijaan supistaa niitä saavien ostovoimaa. Nämä ovat pienituloisia, jotka tunnetusti käyttävät kaikki rahansa kulutukseen. Ei pane rahojaan sukanvarteen, pankkitilille korkoa kasvamaan, osakkeisiin eikä ulkomaan matkoihin. Kaikki menee kulutukseen, mikä tukee kotimarkkinayrityksiä. Sen sijaan varakkaiden rahoja menee kyllä osakeostoihin ja ulkomaan matkoihin. Tiedän tämän ihan jo omasta kokemuksesta.
Työpaikka kaikille olisi hyvä, mutta ainakin nuo persut ovat sitä mieltä, että heikosti tuottava työpaikka on suoranainen kirous. Hehän haluavat asettaa ulkomaisen työvoiman rekrytoinnille 3000 euron kk-tulorajan. Eikö tuota kannattaisi soveltaa kaikille. 3000 tonnia jokaiselle minimipalkaksi, niin palkallaan tulee myös toimeen.
Siis milloin nämä hyvä tuloiset YMMÄRTÄVÄT sen asian, että vaikka hyvätuloiset eivät maksaisi veroa senttiäkään saisivat pitää kaiken ihan itse niin ei se porukka RIITÄ pitämään yhteiskuntaa toimivana saati kysyntää sillä tasolla, että yritykset voivat toimia kannattavasti?
Koettakaa, yrittäkää edes tajuata, että se pieni tuloisten joukko ON NIIN SUURI, että se pitää kysyntää yllä ja TYÖLLISTÄÄ!
On helppo todeta, että nyt eletään ylivarojen ja pitää leikata.
Sitten ei kuitenka rohkeus riitä siihen, että kerrotaan mitä se eläminentarkoittaa kun leikataan.
Koska silloin leikataan niiltä joilla ei ole mitään ylimääräistä mistä leikataan, joten heiltä otetaan pois se välttämätön.
Varakkaimmat voivat luopua siitä jota eivät koskaan olisi edes tarvinneet.
Eli keitä ovat ne joilla elintaso sellainen jota eivät ole ansainneet?
Marinin ymmärrys ei riitä siiihen, että keynesiläisyys edellyttää säästämistä ennen kuluttamista. SDP mallilla julkinen talous on levittäytynyt liian laajalle ja verotus kasvaa koko ajan.
Nyt pitää laittaa rakennepoliittisia toimia etusijalle, vaikka ne olisivatkin suhdannepoliittisesti huonosti ajoitettuja. Vain siten krooninen alijäämä saadaan edes kohtuullistettua. Työehtosopimusjärjestelmämme jäykät irtisanomissäännöt, yleissitovuus, paikallisen sopimisen puute jne pitää korjata nopeasti.
Työn korkea verotus, eritoten liian progressiivinen marginaalivero, vaikuttaa negatiivisesti työn kannustimiin, vähentää siten valtion verotuloja, ja vaarantaa näiden avokätisten sosiaalietuuksien rahoituksen.
Sosialidemokraattinen mallimme on kokenut haaksirikon, sillä tiellä emmme voi jatkaa, raha ei vaan riitä sihen, eikä velkaa saa aivan loputtomiin.
Tarkastellaan sitä julkista taloutta hiukan tarkemmin.
Silloin kun rakennetaan vaikka maantietä, siltoja, sairaalaa, päiväkoteja ja kouluja, rahoitus tulee julkiselta.
Mutta rakentajat ovatkin yksityisiä firmoja työntekijöineen ja myös kaikki hankinnat tulevat yksityisiltä.
Sairaalaan, päiväkoteihin ja kouluihin.
Joten ne veroeurot siirtyvätkin pullottaan yksityisten pankkitiliä ja housuntaskuja.
Pitäisikö siis verotuottoja siirtä huomattavasti vähemmän lihottaan yksityisiä yrityksiä?
Yksityiset yrityksethän ovat se ainoa lähde josta uusia veroeuroja saadaan. Julkisen toimialan veroeurothan ovat pääosin vain yksityisten uudelleen kierrätystä!
Yritysmaailmalle pitää antaa siis enemmän sananvaltaa talous ja työvoima-asioissa!
Palkansaajien tuloverotus on kasvanut lievästi Marinin hallituskaudella. Lievästi muttei radikaalisti. Sen sijaan nyt verotus on sunnilleen sillä tasolla, mikä se oli vuosina 2015-2016. Mitään suurta muutosta ei ole siis tapahtunut. Tiedot perustuvat Veronmaksajien keskusliiton laskelmiin.
Ymmärrän, että korkea verotus voi vaikuttaa negatiivisesti työn kannustimiin alemmilla tulotasoilla. Sen sijaan ylempien tulotasojen työpaikkoja ei liene kovin paljon ja pitkään avoinna olipa verotus enemmän tai vähemmän progressiivista. Eivät valtion verotulot silloin vähene vaan kasvavat. Ja täytyy muistaa, että juuri valtionveroa maksavat painotetusti parempituloiset. Pienituloiset maksavat lähinnä kuntaveroa ja välillisiä tasaveroja. Parempituloisilla kynnys jäädä sosiaalitukien varaan on takuulla huomattavan pieni verrattuna pienituloisiin.
Vastauksesi kiertää avaukseni perusajatuksen, kun siirryt rakennepoliittisiin uudistuksiin. Niistähän ei ollut puhetta, vaan leikkauksista, jotka vähentävät ostovoimaa ja ovat siten suhdannepoliittisesti merkityksellisiä. Ymmärsin kuitenkin vastauksestasi, että toimiin on syytä ryhtyä suhdannepolitiikasta välittämättä. Se on hyvä huomata, koska ehkä tämä tulee testatuksi tulevan oikeistohallituksen aikana, jos se lähtee leikkausten tielle suhdannetilanteesta välittämättä.
Yksityiset yritykset eivät tosin tuota yhtään mitään ilman julkisia investointeja koulutukseen, terveydenhoitoon ja infraan. Eivät tuota paljon mitään ilman palkattua työvoimaakaan. Suomen yritystoiminta olisi ilman em. elementtejä edelleen maataloutta ja käsityöläisyrityksiä. Villasukkia kyllä siis tuotettaisiin yllin kyllin. Suurteollisuuden syntyminen on sen sijaan edellyttänyt ulkomaisen pääoman lisäksi valtion pääomia.
Käsityksesi yritysten merkityksestä taloudessa on historiallista kehitystä ajatellen todella suppea. Pääosa yritystoimintamme syntymisen edellyttämistä pääomistakin on tullut ulkomailta. Kas kun et sillä perusteella esitä, että ulkomailla tulisi olla sen vuoksi enemmän sananvaltaa työvoima-asioissa.
Tuolla ajattelulla myös asiakkailla pitäisi olla enemmän sananvaltaa siihen miten kauppias käyttää ostoksista saamiaan euroja.
Koska ainoastaan maksavatasiakkaat tuovat kaupankassaan rahaa, vaikka maksu suoritettaisiinkin kortilla.
Kauppa ilman asiakkaita on entinen kauppa.
Vain yksityisillä yrityksillä on varaa pitää nuo mainitsemasi julkiset toiminnassa. Muualtahan ei niiden ylläpitoon löydy rahoitusta!
Vai onko sinulla esittää julkiselle muuta rahoituslähdettä kuin yritysten kassavirroista poikkeutettu verovirta?
Yritystoiminnan alku taisin olla maanviljelijä ja kyläseppä, nuokin kaksi yritysryhmää pitivät sen ajan yhteiskunnan pyörät pyörimässä! Sama koskee tätä päivää, joskin paljon laajemmalla yritystoiminnan kuvalla!
Mitä vikaa siitä olisi jos joku ulkomailla haluaa sijoittaa suomalaiseen tuotantoon ja yritystoimintaan? Sehän on vain plussaa taloudellemme!
Kun Suomessa on yrityksiä: "Suomessa on 294 965 yritystä (Tilastokeskus, yritysrekisteri 2020) pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous. Ne työllistävät 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä." Niin monikohan noista on ulkolaisen pääoman tänne aikaansaamia? Voisit nyut senkin tilaston esittää jotta näen miten tietoinen olet väitteidesi osalta!
Asiakkaallahan on kaikki valta, hän voi aina valita mihin sitä käyttää ja missä hän sen tekee. Sitä ei kukaan häneltä vie vapaan demokratian maassa kuten Suomessa, Sosialistinen maa voisi olla toista mieltä tosin!
Ensinnäkin työvoimavaltaisilla aloilla rahavirtojen aikaansaaja on se työvoima. Yritykset vain hyödyntävät työvoiman aikaansaannoksia organisoimalla toiminnan sekä suorittamalla tarvittavat investoinnit kuten työtilat ym. Rahavirrat kiertävät yrityksen kautta, mutta ilman työvoimaa sitä kiertoa ei olisi. Tällä perusteella voisi väittää, että ilman työvoimaa ei olisi mitään yritystoimintaa eikä rahavirtoja. Se on ihan yhtä yksipuolinen väite kuin sinunkin höpinäsi yritysten asemasta. Et ymmärrä, että yritystoiminnassa tarvitaan pääomaa, yrittäjiä, työvoimaa ja julkista valtaa. Näiden kaikkien yhteisen toiminnan summana syntyy se aikaansaannos, jota kutsumme kansantuotteeksi. Tämä perusasia on sinulle tyystin vieras.
Kaikki yrityksemme ovat ulkomaisen pääoman aikaansaannoksia, kun katsotaan teollisen yritystoiminnan historiaa 1800-luvulta alkaen. Ne olivat järjestään ulkomaisia investointeja. Tietysti ne vähitellen alkoivat hyödyttää kotoperäistä yritystoimintaa alihankinnan kautta ja elintason noustessa, kun työntekijät kykenivät ostamaan tuotteita palkoillaan. Mutta ilman sitä ulkomaista pääomaa tätä ei olisi syntynyt. Ja sekin mikä syntyi, syntyi jälkijunassa verrattuna muuhun Eurooppaan paitsi Venäjään.
Eli ei siinä mitään vikaa ole ollut, että ulkomaiset investoivat Suomeen. Päinvastoin he panivat sillä koko teollisuutemme alulle. Ja sen perusteella meidän pitäisi sinun logiikkasi mukaan kiittää juuri näitä ulkomaalaisia ja antaa heille enemmän päätösvaltaa Suomen asioihin. Siis jos noudatamme tätä sinun logiikkaasi.
https://peda.net/jamsa/perusopetus/kuorevesi/luokat-oppiaineet/hyju/epookki-7-8222/j5mas11/st/stot
Toikin siis MPP:n kommentti.
Piti siis palata kaiuas historiaan:
" Teollistumisen alku voidaan ajoittaa 1860-luvulle ja sahateollisuuden voimakkaan kasvun kauteen 1870-luvulle. Teollistumisen vähäisyyttä kuitenkin kuvaa, että 1870-luvulla teollisuus työllisti alle 16.000 työntekijää. Varsinaisen teollistumisen voi katsoa alkaneen 1880-luvulla paperiteollisuuden myötä. Ensimmäinen puuraaka-ainetta käyttävä sellutehdas aloitti toimintansa vuonna 1880."
Nyt kannattaa puhua tästä päivästä ei 1800 luvusta jolloin emme edes olleet itsenäisiä vaan Moskovan saappaan alla!
Et sitten kyennyt esittämään sitä miten moni niistä yrityksistä jotka siinä lainauksessani olivat, olisi ulkolaisen rahoituksen varassa. Lähde nyt siitä liikkeelle!
Olet sitten ottanut vappuna vahvempaakin kuin sima. Vai mikä tekee tekstistäsi noin sekavaa?
Yksityiset yritykset ja niiden työpaikat ovat ainoita lisärahan lähteitä siihen kansantuotteeseen josta puhut.
Julkinen sektori ei tuota ensimmäistäkään senttiä uutta rahaa, ellei sellaiseksi lasketa Marinin hallituksen aikana katastrofaaliseksi kehittynyttä velan ottoa.
Julkinen sektori tarvitaan yhteiskunnan peruspalvelujen tuottamiseen, ja se saa käyttöönsä rahat siitä tuotannosta, jota yksityinen sektori harjoittaa, verottamalla niin yrityksiä kuin työntekijöitä.
Kaikki yrityksemme eivät ole ulkomaisen pääoman aikaansaannoksia, mistä tuollaisen olet keksinyt?
Toki ensimmäiset suuryrityksemme olivat ulkomailta tulleiden perustamia, siihen syynä oli tiukka lainsäädäntö, joka esti vapaan yrittäjyyden aina vuooden 1879 elinkeinovapaus asetukseen saakka. Mutta paljon meillä on kotimaassakin syntynyttä yritystoimintaa, ei kaikki yritykset ole ulkomaisia kuten väität.
Pidän enemmän todennäköisenä, että se sima on sekoittanut sinun päätäsi sen verran, että luetun ymmärtämisesi on heikentynyt, jos sitä nyt on ollutkaan.
Yksityiset yritykset olisivat täysin toimettomia ilman julkista valtaa, pääomia ja työntekijöitä. Ne olisivat korkeintaan yhden tai muutaman henkilön pienyrityksiä. Eivät ne sellaisina mitään suurta tuottaisi, millä koko kansakunta eläisi.
Julkinen sektori ei tuota itse kovin paljon hyödykkeitä ja palveluja sen vuoksi, että se on luovuttanut niiden tuottamisen yksityisille. Ei yhteiskunnissa ole kuitenkaan aina ollut tällaista elinkeinon harjoittamisen vapautta ja voidaan asiat teoriassa järjestää toisinkin kuten sosialistisessa järjestelmässä. Yritykset ovat lisärahan lähteitä, mutta työpaikat eivät sitä ole. Sen sijaan työntekijät ovat. Vapaat työpaikat kun eivät tuota yhtään mitään. Työvoimavaltaisilla aloilla työntekijöiden merkitys uuden rahan tuottajana on ollut olennainen. Sitä mukaa kuin työtä on koneellistettu ja automatisoitu, se on voinut toki vähentyä tai siirtyä uusille työvoimavaltaisille aloille. Joissakin yrityksissä työvoima on tuottanut ylivoimaisesti suurimman osan kansantuotteesta eikä suinkaan yrityksen omistaja.
Sinulta on melkoinen myönnytys, kun kerrot, että julkinen sektori tarvitaan sentään johonkin. Minun väittämäni taas oli se, että ilman julkista sektoria ei olisi sellaista yritystoimintaa kuin mitä on. Kuka olisi huolehtinut siitä valtavasta koulutuksesta, joka nykyisten yritysten toimintaa varten tarvitaan. Yrittäjätkö olisivat itse onnistuneet kouluttamaan omilla tahoillaan työntekijät ja hankkimaan osaamispääoman? Julkinen sektori tuottaa todella merkittävän määrän lisärahaa yhteiskunnalle. Se osuus voi olla vaikeasti mitattavissa, mutta se on todella suuri, valtava ja sen varaan moderni yritystoimintaa kokonaisuudessaan rakentuu. Ilman yhteiskunnan mittavia koulutus- ja tutkimuspanoksia modernia yritystoimintaa ei olisi laisinkaan. En ymmärrä, miten sokea voit olla tämän tosiasian edessä. Lisäksi yhteiskunta huolehtii terveyspalveluista ja infran rakentamisesta koordinoidulla tavalla verrattuna siihen, että yksityiset tahot eri puolilla maata järjestelisivät niitä kukin omalla tavallaan. Tästä on seurannut valtavia hyötyjä eikä niitäkään ole helppo tarkasti mitata rahassa. Oikeita verrokkeja ovat esim. sellaiset Afrikan valtiot, jotka eivät ole huolehtineet väestönsä koulutuksesta ja terveydenhoidosta. Niistä voi nähdä, miten pitkälle pötkitään pelkällä yritystoiminnalla.
Teollisen yritystoiminnan perusta on ulkomaisissa investoinneissa. Se ei johdu elinkeinovapauden puutteesta vaan pääomien puutteesta. Kotoperäinen yritystoiminta oli lähinnä käsityöläisammatteja, joiden pohjalta Suomi ei suinkaan ole noussut nykyiseksi talousvaltioksi. Jos olisimme jääneet sen kotoperäisen toiminnan varaan, verrokkeja voisi tosiaan hakea sieltä Afrikasta. Enkä minä ole asiaa itse keksinyt. Siitähän on olemassa selvää historiallista faktaa ja enkös minä pannut yhden linkinkin, mistä asia vähän selvenee.
Koko teollisuutemme alku oli ulkomaisen rahoituksen varassa. Teollistuminen oli meille tuontituote ja hyvä niin. Eikä Suomi minkään Moskovan saappaan alla ollut. Tunnet niin surkeasti historiaa, että päästelet näitä sammakoita suustasi miten sattuu. Suomi oli autonominen valtio. Sisäpolitiikka oli omissa käsissämme suurelta osin eikä Venäjä emämaana estänyt Suomen teollistumista millään tavalla.
Ja tottakai piti palata historiaan, sillä sieltähän se teollisuutemme kumpuaa. Tulevaisuuteen kun on paljon vaikeampi nähdä. Tästä päivästä toki voidaan puhua, mutta ei jokainen päivä ole ikään kuin mitään edeltävää ei olisi olemassa ja vaikuttamassa. Jos niin olisi, kaikki rakennukset, tiet yms. pitäisi rikkoa päivän päätteeksi ja aloittaa joka päivä uudestaan. Elämä nyt on vaan sellaista, että se rakentuu edellisten päivien, kuukausien, vuosien, vuosikymmenten ja vuosisatojen päälle. Sekökin on jäänyt sinulta havaitsematta?
Kyllä me olimme Moskovan saappaan alla jos emme Pietarin. Olimme osa Venäjää ja siitä riippuvaisia.
Jis asiat olisivat olleet kuten kuvasit niin miksi Schauman olisi ampunut Bobrikovin?
"Hän piti 12. lokakuuta 1898 kenraalikuvernöörin palatsissa puheen Suomen senaatille ja muutamille korkeimmille virkamiehille. Puhe julkaistiin seuraavana päivänä lehdissä, ja se herätti suurta hämmästystä sekä suuttumusta. Bobrikov oli puheessaan kutsunut Suomea rajamaaksi eikä ollut tunnustanut Suomen erityisasemaa valtiona. Se loukkaus sisälsi vakavan uhkauksen ja sai ihmiset ymmärtämään, että Bobrikovin tehtävänä oli Suomen erityisaseman hävittäminen ja suomalaisten venäläistäminen. Puheessaan hän ilmoitti Venäjän olevan yksi ja jakamaton ja että oli olemassa vain yksi alamaisuus ja rakkaus yhteiseen Venäjä-isänmaahan."
Tuossa vielä todiste siitä mitä meille suunniteltiin! Oli siis syytä pyrkiä eroon Venäjästä!
Ei kukaan ole kiistänyt, etteikö julkista sektoria tarvita. Kysymys on siitä, mihin verorahat laitetaan, ja mistä ne tulevat. Nyt niitä menee jopa tupakanvastaisiin kampanjoihin Kirgisiassa ja muuhun täysin älyvapaaseen. Julkinen sektori ei itse tuota yhtään senttiä uutta jaettavaa kansantalouteen, se pyörittää yksityiseltä sektorilta saamaansa rahaa.
Työntekijöiden verotus on teollistumisemme historiassa varsin myöhäinen "keksintö". Yleinen tulovero säädettiin 1921, sitä ennen tuloista olivat maksaneet lähinnä varakkaat, siis yrittäjät, kauppiaat jne. suostuntaverojen nimellä. Tavallinen rahvas maksoi henkirahaa tai millä nimellä milloinkin tuo vero tunnettiin, se oli tasasumma kaikilta täysi-ikäisiltä, toki moni vapautettiin siitä kokonaan. Henkikirjoja pidettiin jotta tiedettiin keneötä veroja peritään.
Tärkein verotuksen kohde vielä 1900-luvun alussa oli maaomaisuus, siis talonpojat. Puhuttiin manttaaleista, ja sittemmin pinta-alaverosta. Tuota aiemmin talonpojat olivat lähes ainut verotettu ryhmä, mutta aikaa myöten muitakin ryhdyttiin verottamaan. lopulta siis myös työntekijöitä. Siinä mielessä väitteesi on täysin historiatiedon vastainen, kuten niin kovin usein kohdallasi.
Totaalista historiantietämättömyytta taas kerran MPP:ltä.
Teollistusmisemme isoja nimiä olivat mm. Paul Wahl, Juho Parviainen, Herman Saastamoinen ja monet monet muut aivan supisuomalaiset.
Esimerkiksi Wilhelm Gutzeit, joka tuli Norjasta, teki konkurssin, vaikka hänen nimensä jäikin yhtiöön elämään. Tämä saattaa sotkea sinua kun tunnetusti tietämyksesi on... niin, se on kehno.
Vaikka kuinka sosialistit hehkuttavat Marinin puheita, luuloja, tuntemuksia miten pitäisi hoitaa Suomen taloutta "oikein ". No tuohon voi ihan heti sanoa, hänellä oli neljä vuotta näyttää kykynsä miten hoituu JA HUONOSTI MENI. TEHTIIN VAIN VELKAA JA SEN PÄÄLLE LISÄ VELKAA....NÄIN MARIN JA SOSIALISTIT HOITI SUOMEN TALOUTTA.
Kaikki me tavalliset veronmaksajat jotka hoidamme omaa taloutta tiedämme sen jo hyvä ettei äidinmaidossa ettei taloutta hoideta tuolla tavalla....niin no joissain yrityksissä hoidetaan ja se tiedetään miten homma etenee.... KONKURSSIN KOHTAA !
Joka tapauksessa uskon kuitenkin että viisaus ja osaaminen on paremmissa käsissä iäkkäämmällä ja kokeneemmalla !
Eihän se suinkaan huonosti mennyt. Marinin hallitus kykeni toimillaan estämään koronapandemian vaikutukset talouteen. Vaihtoehtonahan olisi ollut yritysten tukematta jättäminen ja sitä seurannut konkurssiaalto. Niinkö sitä taloutta olisi siis pitänyt hoitaa?
Velkaa tehtiin, mutta vaihtoehtona olisi ollut pandemiatuista luopuminen, puolustusvoimien lisäresursseista luopuminen, Ukrainan sodasta aiheutuvista menoista pidättäytyminen, sähkön hinnan noususta aiheutunut kansalaisten tukemisesta luopuminen jne. Näistä olisi siis luovuttu tai sitten ne olisi rahoitettu veroja rajusti korottamalla. Kumpi olisi sinusta ollut sitä hyvää taloudenhoitoa? Oppositio tuki näiden lisämenojen ottamista ja rahoittamista velkarahalla. Voi sanoa, että näihin oli eduskunnan yksimielinen tuki.
Oman ja julkisen talouden hoitaminen ovat eri asioita. Yksi virhe onkin se, kun vertaat näitä keskenään. Valtion oletetaan olevan ikuinen tai elävän ainakin paljon vanhemmaksi kuin sen asukkaat. Sen vuoksi velkaantuminenkin on valtion taloudessa ihan eri asia kuin yksityisessä taloudessa. Mitään konkurssin vaaraa ei ole. Suomen luottoluokitukset eivät ole heikentyneet ja Suomi on EU-maiden velkaantumisia verrattaessa keskitasolla. Velkaantuminen on usein valtiontaloudessa erittäin tuottoisaa velalliselle. Sitä se on ollut historian kulun aikana Suomelle. Velka on mahdollistanut monet investoinnit, jotka ovat sitten maksaneet velan moninkertaisesti takaisin. Suomen historiassa itse asiassa velkaantumista pahempi asia on ollut aiemmin se, että velkarahaa ei ole ollut riittävästi tarjolla ja Suomen luottoasema on ollut heikko. Näin oli vielä 1990-luvun alussa, kun Ahon hallitus kävi kerjäämässä velkarahaa pitkin maailmaan. EUhun ja euroon siirtyminen muuttivat tilanteen täydellisesti. Nyt velkarahan saaminen ei ole enää Suomelle ongelma.
Ei valtion pidä pelätä velkaantumista. Se mitä voi pelätä on ylivelkaantuminen. Velkataseemme on pysynyt viime aikoina hyvällä tolalla, mikä johtuu inflaatiosta. Se syö velkapääomaa ja lisää valtion maksukykyä. Tässä suhteessa asiaa voi verrata myös yksityisiin talouksiin. Niissäkin esim. asuntovelkaantuminen on ollut korkean inflaation aikoina erittäin kannattavaa.
ONKO DEMARIT OIKEASSA?
NYKYÄÄN KYLLÄ ENEMMISTÖ TIETÄÄ, ETTÄ DEMARIT 15% ON VASEMMASSA JA AINA VÄÄRÄSSÄ. DEMARIN KONE EI TOIMI KOSKAAN, SE ON AINA LAKOSSA TAI SOSSUNTUELLA.
SANNALTA KUN KYSYTÄÄN, SITÄ EI PIDÄ KOSKAAN TEHDÄ, MUUTOIN KUIN KYSELLÄ MINNE ON VALTION RAHAT HÄVITTÄNYT JA MIKSI ON PALJON VELKAA JA MILLÄ AIKOO MAKSAA, KUINKA PALJON NIISTÄ MENEE KORKOA.
SITTEN ALKOHOLIN KÄYTÖSTÄ JA HUUMEIDEN KÄYTÖSTÄ, KUINKA PALJON KÄYTÄTTE. MISSÄ VIETITTE VIIME YÖN.
Kyseleekö sinulta kukaan missä vietit viime yön miten ja kenen kanssa?
Se hyvätuloisten joukko joka öyhyää, että velkaa on liikaa ja veroja pitää alentaa ja JULKISIA menoja leikata ei ymmärrä, ei tajua, vaikka voissa paistais, että se julkinen raha, "tulon siirrot" siirtyvät sinne yksityisiin yrityksiin ja työllistävät.
Jos on lukenut lehtiä niin on selvillä siitä mihin ihan oppositionkin hyväksymät velkarahat on menneet ja tulevat menemään.
Demarit ovat perusteellisen oikeassa.
SDP hyväksyy Keynesiläisestä talouspolitiikasta vain toisen puolen. Heille oppi kuuluu, että laskusuhdanteessa elvytetään ja noususuhdanteessa syntyy jakovaraa.
Elä helkatissa, minä luulen, että se ihan oikeasti sopii kaikille!