Jokaisella meillä on myös koettu todellisuus joka on subjektiivinen..Uskon asiat ovat toki uskon asioita mutta ne vaikuttavat myös kokemuksiimme ympäröivästä maailmasta. Toisaalta on hyvä keksintö että on Jumala. Jos siihen uskoo niin se on hänelle ketä siihen uskoo niin olemassa ja auttaa häntä. Se on sitä itsesuggestiota. Vaikka Jumalaahan ei kukaan voi todistaa tai poissulkea. Jos haluaa uskoa kauniimpaan maailmaan, niin usko on yksi asia joka siihen johdattaa. Tottakai täytyy myös muistaa reaaliteetit. Mutta pyrkimykset inhimmillisiin asioihin ovat monet saaneet alkunsa uskon asioista. Toisaalta ei saa sulkea silmiään myös muilta uskonnoilta ja niiden yhteishyvään pyrkiviltä totuuksilta, muutoinhan me määrittelemme ihmiset joko helvettiin tai taivaaseen, johon en usko. Uskontojen tehtävä on kasvattaa ihmistä elämän keskeisissä kysymyksissä.
Mutta täytyy myös muistaa ettei sekoita päätään liialla taikauskolla, vaan löytää ihmisläheisen kannan. Henkimaailmoihin uskominen voi myös olla hyvin peloittava ja sekoittava kokemus. Koulujärjestelmän kehittyessä myös kirkon valta-asema höllentyi. Paljon hyviä opetuksia löytyy myös esim. Joogasta.. www.jooga.org
tai www.sahajayoga.org ...Laajentakaa näköpiiriänne..ja suvaitsevaisuuttanne.
Mutta täytyy myös muistaa ettei sekoita päätään liialla taikauskolla, vaan löytää ihmisläheisen kannan. Henkimaailmoihin uskominen voi myös olla hyvin peloittava ja sekoittava kokemus. Koulujärjestelmän kehittyessä myös kirkon valta-asema höllentyi. Paljon hyviä opetuksia löytyy myös esim. Joogasta.. www.jooga.org
tai www.sahajayoga.org ...Laajentakaa näköpiiriänne..ja suvaitsevaisuuttanne.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos olet löytänyt oman totuutesi tahi elämänselitysoppisi ole onnellinen.
Virhe tapahtuu silloin kun alat myydä sitä toisille ainoana totuutena. Uskontokuntien kannattajien määrä kertoo jotakin. Se ei todista kuitenkaan sitä,että oppi jonka mukaan he elävät olisi läheskään totuus. Siksipä: Epäilija on aina oikeammassa kuin totuuksillaan kiivailija.
>Uskontokuntien kannattajien määrä kertoo jotakin.
Niin kertookin. Nimittäin siitä millaisia ovat maan vallitsevat tavat. Miten kastetaan, mennään naimisiin ja kuopataan. Mutta yksittäisten ihmisten todellisesta uskosta se ei kerro mitään, koska useimmat ihmiset ovat pelkureita jotka eivät uskalla vastustaa yleisesti hyväksi näettyä TAPAKULTTUURIA.
(Itse olen kirkosta eronnut, tietoisesti lapseton yms. mitä eivät kaikki hyväksy. Mutta minulla onkin rohkeutta olla oma itseni.)
...humanismia lähestyä myös vain filosofien(antiikin?)kautta...eihän ihmismieli liene paljoakaan muuttunut viime vuosisatojen/tuhansien aikana ?!? Käyttöaste vain vaihtelee,kö ?!?