Kepulaisuus elämänasenteena on vaativaa, koska se asettaa kantajalleen tiukan joustamisen vaatimuksen niin arvojen kuin tehtyjen sopimustenkin suhteen. Asetetut arvot ja tehdyt sopimukset ovat ikään kuin lähtökohta, josta lähdetään johonkin suuntaan. Samalla kuitenkin kulissi paikallaan pysyen.
Jo Kekkonen ammoin näytti esimerkkiä kaikille kepulaisuuteen ryhtyneille. Hän pystyi sulavasti esiintymään isänmaan ystävänä, "kunnioittamaan" sotien perintöä muodollisesti. Toisaalta Kekkonen avoimesti halveksi puolustusvoimia, pilkkasi sen sitoutuneita sotilaita, ja loppujen lopuksi pakotti puolustusvoimat korruptoituneen Keinosen alaisuuteen (ihan tulee taas mattilat mieleen). Kekkosen kulissien takaiset toimet entisen verivihollisen kanssa ja hänen toimensa naismaailmassa todistavat taas kerran todeksi kepujohtajien ikiaikaisen johtajuusperiaatteen alamaisille: "Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä sanon".
Nykypäivän perhepoliittista kepulaisuutta edustavat pääministerin, puoluesihteerin ja kulttuuriministerin henkilökohtaiset ratkaisut omassa elämässään. Silti osa heistä on aiemmin ja myöhemminkin pitänyt suurta ääntä ydinperheen autuudesta ja ikuisuudesta. Taas arjen kepulaisuutta: puheet ja toteutus sijaitsevat eri navoilla. Entä sitten kepun puolustuspolitiikka oppositiossa ja hallituksessa. En muista, että kepu olisi luvannut puolustusvoimien yksiköiden alasajoa oppositiossa ollessaan? Eläkkeitä muistaakseni piti nostaa merkittävästi. Kun muistamme lisäksi kepupuheenjohtajien paot, pääkaupungin äänet saatuaan, "merten taa", kepulaisuus taas näyttää syvän sisäisen olemuksensa.
Kepulaisuus elämänasenteena on nopeillekin muutoksille altis.
Jo Kekkonen ammoin näytti esimerkkiä kaikille kepulaisuuteen ryhtyneille. Hän pystyi sulavasti esiintymään isänmaan ystävänä, "kunnioittamaan" sotien perintöä muodollisesti. Toisaalta Kekkonen avoimesti halveksi puolustusvoimia, pilkkasi sen sitoutuneita sotilaita, ja loppujen lopuksi pakotti puolustusvoimat korruptoituneen Keinosen alaisuuteen (ihan tulee taas mattilat mieleen). Kekkosen kulissien takaiset toimet entisen verivihollisen kanssa ja hänen toimensa naismaailmassa todistavat taas kerran todeksi kepujohtajien ikiaikaisen johtajuusperiaatteen alamaisille: "Älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää niin kuin minä sanon".
Nykypäivän perhepoliittista kepulaisuutta edustavat pääministerin, puoluesihteerin ja kulttuuriministerin henkilökohtaiset ratkaisut omassa elämässään. Silti osa heistä on aiemmin ja myöhemminkin pitänyt suurta ääntä ydinperheen autuudesta ja ikuisuudesta. Taas arjen kepulaisuutta: puheet ja toteutus sijaitsevat eri navoilla. Entä sitten kepun puolustuspolitiikka oppositiossa ja hallituksessa. En muista, että kepu olisi luvannut puolustusvoimien yksiköiden alasajoa oppositiossa ollessaan? Eläkkeitä muistaakseni piti nostaa merkittävästi. Kun muistamme lisäksi kepupuheenjohtajien paot, pääkaupungin äänet saatuaan, "merten taa", kepulaisuus taas näyttää syvän sisäisen olemuksensa.
Kepulaisuus elämänasenteena on nopeillekin muutoksille altis.
Vastaukset 13
Vanhimmat
mieluummin kirjoittaisi aiheesta minkä tunnet?
jäsenneltyä kepulaisuutta! Jatka ihmeessä ja
juuri tästä aiheesta. Kepulaisella taisi vähän
kalahtaa "nilkkaan". Kiitoksia Antiteesi!
Olipa se kauheee se Kekkosen Urho!
Ihan kauhee: Salaiset kähmyt aina menossa entisen verivihollisen kanssa, ja se se vasta aivan kauheeta oli kun naisista niin tykkäs ja niitä varmaan raa'asti paneskeli, väkivalloinihan!
"Puistattaa vallan hirveesti", inhoaa toverimme aa-teesi, Tavjan hovin seta-klaanin transu-poika.
Kepuvastaisuushan ei synny tyhjiössä, joten se on ammentanut syvyytensä ja voimansa elävästä elämästä. Kepujohtajat ovat poikkeuksetta olleet kieroja, Kekkosesta Jäätteenmäkeen (Vanhanen on simppeli), joten kepulaisuuden hyväksyminen vaatisi henkilökohtaisen moraalin romahduttamista.
Arvokeskuustelua palstalle oikeasti. Maanviljelijät ainakin tarvitsevat päivitystä!
pojista perätuuppari? Isän perintöä? Taisi
Neuvostopojat opettaa pitämään "pitkästä tavarasta, ahterikantissa...Semmoin emäkepu, vai
peräti kaks´neuvonen. Tavja vai Tanja? Toisella
polkijat vaihtuu vauhdilla. On Matti, Algerialaista, Rumpalia, Pankinjohtajaa, Poliisia
jne... Voi lapsi parat. Missä on Ahon perintö?
Apinoijalta puuttuu tarvittava kiihko. Hitsi, taas on pakko kirjoittaa yhdellä kädellä, kun apinoista tuli puhe;D))
Wiljami
.. mutta jos antikepulaiseksi ryhtyy, niin pitää moraalin romuttamisen lisäksi käydä myymässä sielunsa Saatanalle. Tosin useimmilla antikepulaisilla ei sellaista ole koskaan ollutkaan..
Sielun myyminen ei onnistu, eikä sitä mahdollisesti ole ollutkaan? Uskoisin, ettei Saatanaa ole olemassakaan, joten kaikki halukkaat pääsevät Taivaaseen.
Varsin hyvä analyysi aiheesta! Jotain niin oleellista kepulaisuudesta tavoitat, että eipä sitä noin lyhyessä esityksessä voisi juuri tyhjentävämmin määrittää.
Mutta vastaukset eivät ole tässäkään avauksen edellyttämää tasoa. Eihän niissä yritetä todistaa analyysiäsi virheelliseksi, vaan yritetään viedä huomio pois siitä puhumalla muusta. Ei kuitenkaan ihan niin intensiivisesti Sinun persoonaasi keskittyen kuin mitä tapahtui minun avauksessani tuolla alempana.
Olet nyt varmaan hieman onneton siksi, että et ole kepulaisista yhtä mielenkiintoinen kuin K.K.K? Vitsi, vitsi - ei tätä tarvitsisi Sinulle sanoa, mutta noille kepulaisille tuollainenkin murjaisu menisi täydestä ilman tuota huomautusta.
Oma poikanikin, tietoinen, lukion loppusuoralla kamppaileva itseriittoisuus, ei voi ymmärtää ajoittaista kiinnostustani palstalle. Palstan kepuosio on kuitenkin mielenkiintoinen sekoitus faktaa ja fiktiota, järjen ääntä ja Kosolan äänekästä hulluutta.
Minua eivät vastausmäärät sinänsä kiinnosta, yksikin hyvä vastaus on palkitseva. Itse olet iso maali, olet ottanut sen roolin, ja olet sen ansainnut. Siihen on helppo osua, koska henkinen luotiliivisi kestää mainiosti kevyehköt kepulaiset pomppailut.
Ja lopuksi. Olen onneton, etteivät kepulaiset kehity. Ehkä se on poliittisen liikkeen rakenteen johdosta mahdotonta?
"Oma poikanikin, tietoinen, lukion loppusuoralla kamppaileva itseriittoisuus, ei voi ymmärtää ajoittaista kiinnostustani palstalle. Palstan kepuosio on kuitenkin mielenkiintoinen sekoitus faktaa ja fiktiota, järjen ääntä ja Kosolan äänekästä hulluutta"
Tuo oli hienosti ilmaistu, ehkä tahattomasti, mutta kuitenkin!
"Olen onneton, etteivät kepulaiset kehity. Ehkä se on poliittisen liikkeen rakenteen johdosta mahdotonta? "
Tähän kuitenkin totean, että kysymys on Sinusta itsestäsi: Sinä et kehity, poikasi ehkä. Todennäköisesti keskusta on Suomen poliittisista liikkeistä kehittynyt eniten; ja se juuri rassaa erityisesti vasemmistoa.
- Todennäköisesti keskusta on Suomen poliittisista liikkeistä kehittynyt eniten -
Niin on, kun muistetaan, millainen oli vanha maalaisliitto.
Rauno Lehtistä mukaillen:
"Niin muuttuu puolue, mutt mihin suuntaan,
ja mihin viedä voi huomispäivän tie"