SUUTTUIKO Venäjän presidentti Vladimir Putin lännelle siitä, että Venäjää ei aikanaan kutsuttu Naton jäsenmaaksi?
Suomenvenäläiset listaavat varoitusmerkit, jotka Putinista jäivät huomaamatta lännessä – ”Hälytyskellojen olisi pitänyt soida”
SUUTTUIKO Venäjän presidentti Vladimir Putin lännelle siitä, että Venäjää ei aikanaan kutsuttu Naton jäsenmaaksi?
Asiaa pohtivat Suomessa pitkään asuneet venäläiset Anton Nikolenko ja Mihail Ionin Venäjä-podi-podcastin uudessa jaksossa, jossa he listaavat Venäjästä ja Putinista varoitusmerkkejä, jotka jäivät länneltä huomaamatta.
– Se vaikutti henkilökohtaiselta loukkaantumiselta jotenkin, se vaikutti siltä, että Putin olisi suuttunut. Jotenkin, että minut jätettiin ulkopuolelle, minua ei huolittukaan länsimaiseen maailmaan, Ionin sanoo jaksossa.
Nikolenko toteaa, että Venäjällä oli vielä 2000-luvun alussa ihan hyvät suhteet länsimaiden kanssa. Venäjä oli G8-maa ja Venäjällä oli jopa Naton tukikohta.
Nikolenkon mukaan Putin puhui tuolloin, että Venäjäkin voisi joskus liittyä Natoon. Kun länsi ei lähtenytkään innolla mukaan, vaikutti siltä, että Putin loukkaantui henkilökohtaisesti.
– Hän oli nyt loukkaantunut, että häntä ei rakastettu tarpeeksi. Sellainen teinipojan suuttumus, Nikolenko toteaa.
MYÖS IS uutisoi aiemmin, että Putin halusi virkakautensa alussa Venäjän liittyvän Naton jäseneksi, mutta ei kuitenkaan halunnut maansa käyvän läpi normaalia hakuprosessia. Asiasta oli kertonut Naton pääsihteerinä toiminut George Robertson.
Robertsonin mukaan Putin teki hänelle jo ensikohtaamisella selväksi haluavansa Venäjän osaksi läntistä Eurooppaa. Robertson kertoi Putinin kysyneen häneltä, milloin Nato aikoo kutsua Venäjän liittymään sen jäseneksi.
– No, me emme kutsu ketään Natoon, he jättävät hakemuksen liittyäkseen Natoon, Robertson sanoi vastanneensa.
Lue lisää: Putin halusi virkakautensa alussa Venäjän liittyvän Naton jäseneksi, kertoo ex-pääsihteeri
PODCASTISSA tuodaan esille myös Putinin kuuluisa puhe Münchenissä vuonna 2007. Putin syytti tuolloin Yhdysvaltain pyrkivän yksinapaiseen maailmanjärjestykseen ja saaneen liikaa valtaa. Hän myös sanoi Naton lähestyvän Venäjän rajoja.
Ionin toteaa, että puheen sisältö tuli silloin hänelle yllätyksenä. Hän kertoo, että vaikka Venäjällä oli ollut joitain erimielisyyksiä lännen kanssa aiemmin, ei Putinilta ollut tätä ennen kuultu vastaavanlaista puhetta.
Kaksikon mukaan toinen varoitusmerkki lännelle olisi pitänyt olla Tallinnan pronssisotilasmielenosoitukset vuonna 2007.
Podcastissa todetaan, että silloin nähtiin ensimmäisiä kertoja Venäjän outoa informaatiovaikuttamista.
– Olis pitänyt alkaa soida hälytyskellot, Nikolenko toteaa.
Lue lisää: Podcast: Anton Nikolenko lataa suorat sanat Venäjän informaatiovaikuttamisesta: ”Toimii samalla tavalla kuin armeija”
ISO varoitusmerkki oli myös Georgian sota.
Anton Nikolenko kertoo olleensa ammattisotilaana Puolustusvoimilla töissä, kun Georgian sota alkoi. Hän oli siihen asti suhtautunut Putiniin suhteellisen neutraalisti. Pian mieli kuitenkin muuttui.
Georgian lyhyeksi jääneessä sodassa olivat vastakkain Georgia ja siitä irtaantumaan pyrkineet Etelä-Ossetian ja Abhasian alueet, joita Venäjä tuki. Sotaan osallistui myös Venäjä.
Nikolenkosta oli epäilyttävää, miten Venäjä sai niin nopeasti ja yllättäen paljon sotilaskalustoa liikkeelle. Tuolloin alettiin myös nähdä ensimmäisiä merkkejä venäläisestä sotapropagandasta.
Nikolenko nostaa esiin Venäjän tekemät videot, joissa kuvattiin lapsia nousemasta ulos Tskhinvalissa sijaitsevasta kellarista. Lapset kertoivat videolla, että yö oli kauhea, sillä georgialaiset olivat pommittaneet heitä koko päivän.
– Kun tutkit asiaa, miten lapset kellarista käsin tietää, kuka heitä pommittaa.
Podcastissa tuodaan esille, että Tskhinvali oli oikeasti evakuoitu pari päivää ennen tätä. Alueelta oli myös löytynyt tykistöiskun seurauksena tuhottuja georgialaisia panssarivaunuja, Nikolenko sanoo.
– Uskaltaisin väittää, että jos reaktio olisi ollut edes jonkin verran voimakkaampi lännen puolelta niin ehkä Krimiä ei olisi tapahtunut, tai ainakin olisivat liikkuneet todella paljon varovaisemmin, Nikolenko sanoo.
– Koska reaktiotahan ei ollut, ei tullut mitään pakotteita, ei tullut oikeastaan mitään sanomistakaan, Ionin sanoo.
PODCASTISSA nostetaan esille myös pieni hälytysmerkki jo ennen Georgian sotaa.
Tämä oli Ukrainan oranssi vallankumous vuonna 2004, josta alkoivat Venäjän ja Ukrainan erimielisyydet.
Podcastissa todetaan, että Venäjä olisi halunnut tuolloin Ukrainan presidentiksi venäjämielisen Viktor Janukovytshin. Hän voittikin vaalit, mutta vaalivilppiepäilyjen myötä hävisi uusintavaalit Viktor Jushtshenkolle, josta tuli Ukrainan presidentti.
– Siitä kun Jushtshenkosta tuli presidentti, siitä alkoi Venäjän ja Ukrainan erimielisyydet, Ionin sanoo.
– Tästä alkoi myös jokatalvinen show, kun aina vuoden viimeisenä päivänä Venäjä ja Ukraina väänsivät kaasun hinnasta, Nikolenko toteaa.
Suomenvenäläiset listaavat varoitusmerkit, jotka Putinista jäivät huomaamatta lännessä – ”Hälytyskellojen olisi pitänyt soida”
SUUTTUIKO Venäjän presidentti Vladimir Putin lännelle siitä, että Venäjää ei aikanaan kutsuttu Naton jäsenmaaksi?
Asiaa pohtivat Suomessa pitkään asuneet venäläiset Anton Nikolenko ja Mihail Ionin Venäjä-podi-podcastin uudessa jaksossa, jossa he listaavat Venäjästä ja Putinista varoitusmerkkejä, jotka jäivät länneltä huomaamatta.
– Se vaikutti henkilökohtaiselta loukkaantumiselta jotenkin, se vaikutti siltä, että Putin olisi suuttunut. Jotenkin, että minut jätettiin ulkopuolelle, minua ei huolittukaan länsimaiseen maailmaan, Ionin sanoo jaksossa.
Nikolenko toteaa, että Venäjällä oli vielä 2000-luvun alussa ihan hyvät suhteet länsimaiden kanssa. Venäjä oli G8-maa ja Venäjällä oli jopa Naton tukikohta.
Nikolenkon mukaan Putin puhui tuolloin, että Venäjäkin voisi joskus liittyä Natoon. Kun länsi ei lähtenytkään innolla mukaan, vaikutti siltä, että Putin loukkaantui henkilökohtaisesti.
– Hän oli nyt loukkaantunut, että häntä ei rakastettu tarpeeksi. Sellainen teinipojan suuttumus, Nikolenko toteaa.
MYÖS IS uutisoi aiemmin, että Putin halusi virkakautensa alussa Venäjän liittyvän Naton jäseneksi, mutta ei kuitenkaan halunnut maansa käyvän läpi normaalia hakuprosessia. Asiasta oli kertonut Naton pääsihteerinä toiminut George Robertson.
Robertsonin mukaan Putin teki hänelle jo ensikohtaamisella selväksi haluavansa Venäjän osaksi läntistä Eurooppaa. Robertson kertoi Putinin kysyneen häneltä, milloin Nato aikoo kutsua Venäjän liittymään sen jäseneksi.
– No, me emme kutsu ketään Natoon, he jättävät hakemuksen liittyäkseen Natoon, Robertson sanoi vastanneensa.
Lue lisää: Putin halusi virkakautensa alussa Venäjän liittyvän Naton jäseneksi, kertoo ex-pääsihteeri
PODCASTISSA tuodaan esille myös Putinin kuuluisa puhe Münchenissä vuonna 2007. Putin syytti tuolloin Yhdysvaltain pyrkivän yksinapaiseen maailmanjärjestykseen ja saaneen liikaa valtaa. Hän myös sanoi Naton lähestyvän Venäjän rajoja.
Ionin toteaa, että puheen sisältö tuli silloin hänelle yllätyksenä. Hän kertoo, että vaikka Venäjällä oli ollut joitain erimielisyyksiä lännen kanssa aiemmin, ei Putinilta ollut tätä ennen kuultu vastaavanlaista puhetta.
Kaksikon mukaan toinen varoitusmerkki lännelle olisi pitänyt olla Tallinnan pronssisotilasmielenosoitukset vuonna 2007.
Podcastissa todetaan, että silloin nähtiin ensimmäisiä kertoja Venäjän outoa informaatiovaikuttamista.
– Olis pitänyt alkaa soida hälytyskellot, Nikolenko toteaa.
Lue lisää: Podcast: Anton Nikolenko lataa suorat sanat Venäjän informaatiovaikuttamisesta: ”Toimii samalla tavalla kuin armeija”
ISO varoitusmerkki oli myös Georgian sota.
Anton Nikolenko kertoo olleensa ammattisotilaana Puolustusvoimilla töissä, kun Georgian sota alkoi. Hän oli siihen asti suhtautunut Putiniin suhteellisen neutraalisti. Pian mieli kuitenkin muuttui.
Georgian lyhyeksi jääneessä sodassa olivat vastakkain Georgia ja siitä irtaantumaan pyrkineet Etelä-Ossetian ja Abhasian alueet, joita Venäjä tuki. Sotaan osallistui myös Venäjä.
Nikolenkosta oli epäilyttävää, miten Venäjä sai niin nopeasti ja yllättäen paljon sotilaskalustoa liikkeelle. Tuolloin alettiin myös nähdä ensimmäisiä merkkejä venäläisestä sotapropagandasta.
Nikolenko nostaa esiin Venäjän tekemät videot, joissa kuvattiin lapsia nousemasta ulos Tskhinvalissa sijaitsevasta kellarista. Lapset kertoivat videolla, että yö oli kauhea, sillä georgialaiset olivat pommittaneet heitä koko päivän.
– Kun tutkit asiaa, miten lapset kellarista käsin tietää, kuka heitä pommittaa.
Podcastissa tuodaan esille, että Tskhinvali oli oikeasti evakuoitu pari päivää ennen tätä. Alueelta oli myös löytynyt tykistöiskun seurauksena tuhottuja georgialaisia panssarivaunuja, Nikolenko sanoo.
– Uskaltaisin väittää, että jos reaktio olisi ollut edes jonkin verran voimakkaampi lännen puolelta niin ehkä Krimiä ei olisi tapahtunut, tai ainakin olisivat liikkuneet todella paljon varovaisemmin, Nikolenko sanoo.
– Koska reaktiotahan ei ollut, ei tullut mitään pakotteita, ei tullut oikeastaan mitään sanomistakaan, Ionin sanoo.
PODCASTISSA nostetaan esille myös pieni hälytysmerkki jo ennen Georgian sotaa.
Tämä oli Ukrainan oranssi vallankumous vuonna 2004, josta alkoivat Venäjän ja Ukrainan erimielisyydet.
Podcastissa todetaan, että Venäjä olisi halunnut tuolloin Ukrainan presidentiksi venäjämielisen Viktor Janukovytshin. Hän voittikin vaalit, mutta vaalivilppiepäilyjen myötä hävisi uusintavaalit Viktor Jushtshenkolle, josta tuli Ukrainan presidentti.
– Siitä kun Jushtshenkosta tuli presidentti, siitä alkoi Venäjän ja Ukrainan erimielisyydet, Ionin sanoo.
– Tästä alkoi myös jokatalvinen show, kun aina vuoden viimeisenä päivänä Venäjä ja Ukraina väänsivät kaasun hinnasta, Nikolenko toteaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ehkäpä Putin leikitteli Natoon liittymisen ajtuksella, KOSKA ajatteli näin saavansa tukikohtia entisiin alusmaihinsa. Siitä olisi ollut hyvä jatkaa valtausoperaatiota, mikä on luullakseni ollut pitkään tiettyjen piirien todellinen ja määrätietoinen päämäärä Venäjällä.
Jotain se sopertaa aloittaja muttei jaksettu lukea kun oli jo nuija otsikko.
Mutta....se on nyt Ukraina romahtamassa ainakin ja sotilaat antautuvat joukoin kun venäläisillä on sentään hyvä kohtelu heille, ei omilla - pistävät nuoret ja vanhatkin naisia unohtamatta tykin ruoaksi omien tavoitteitten ja rahan vuoksi
https://www.youtube.com/watch?v=mg3WzfFUrL0
Putinilla oli varmaan Nato asiassa tarkoituksena saada Nato rikki koska venäjän uuden imperiumin rakentaminen putinille on ollut alusta asti puten tavoite.
Voi vain kuvitella mikä tilanne olisi nyt jos venäjä olisi Natossa ja hyökännyt Ukrainaa ja muuta itäistä Eurooppaa valloittamaan venäjä pyrkisi Sabotoimaan natoa kaikin tavoin sen sisältä eikä olisi ikinä tarfitioinut esimerkiksi Ruotsia tai Suomea Natoon.
Miksi Putinilla on aivofiksaatio jonkin ihme venäläisen imperiumin perustamiseen? Mitä se kertoo hänen hermostostaan, suhtautumisestaan kanssaihmisiin ja omaan vanhuuteen ja kuolevaisuuteensa? Mikä on hänen psyykkien terveystilansa?
Ketään ei kutsuta. Jäsenyys pitää ansaita täyttämällä ehdot. Venäjä ei olisi tietenkään täyttänyt. Mutta Venäjälle ojennettiin käsi. Natoon perustettiin Venäjä-neuvosto jossa käsiteltiin rajat ylittäviä turvallisuuskysymyksiä, kuten terrorismi, huumekauppa tms. Sen toiminta jäädytettiin Krimin jälkeen.
Ehkä ei haluttu pukkia kaalimaan vartijaksi.