sisältää Tarja Roinilan kirjoituksia kääntäjän elämästä. Se on kieliä
ja sanoja rakastavalle ihmiselle hieman erilaisempi lukukokemus ja -nautinto.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/samat-sanat-9789518516555?gclid=EAIaIQobChMI2f6hn_7x_gIVlUeRBR0Y5Q5pEAAYASAAEgJFYfD_BwE
Kääntäjä ei käännä sanoja vaan ajatuksia.
Tarja Roinila oli alunperin kaksikielinen (suomi & saksa)
Oli mielenkiintoista lukea muun muassa uuden kielen oppimisen kokemuksista.
Roinila kirjoittautui Helsingin yliopistoon lukemaan ranskaa.
Hän meni myös espanjaa lukemaan, koska latinalaisessa amerikassa
on paljon hyvää kirjallisuutta.
Hän pänttäsi ranskaa kokien, että "ranskan opiskelu siellä missä ei ole
Ranskaa on kuin kala haukkoisi henkeä kuivalla maalla",
ja hän lähtikin Ranskaan.
Yhtenä päivän bussissa hän huomasi kaiken muuttuneen.
Hän ymmärsi takana istuvien puhetta ja edessä istuvien puhetta,
oli menossa mukana, sisällä elämässä.
Se hetki tapahtui yhtä itsestään kuin "pyykin kuivuminen tuulessa".
Hyvin vaatimattomalla kielitaidolla olen itsekin kokenut saman ilmiön.
Se on kuin muuttuisi toiseksi ihmiseksi, turistista paikalliseksi ihmiseksi.
Ulkopuolisuus häviää. Tulee tunne, että on osa yhteisöä,
jonka sisään ei kielitaidottomana päässyt.
Kirjoittaja pohtii kieleen, ääntämiseen ja kääntämiseen liittyviä asioita.
ja sanoja rakastavalle ihmiselle hieman erilaisempi lukukokemus ja -nautinto.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/samat-sanat-9789518516555?gclid=EAIaIQobChMI2f6hn_7x_gIVlUeRBR0Y5Q5pEAAYASAAEgJFYfD_BwE
Kääntäjä ei käännä sanoja vaan ajatuksia.
Tarja Roinila oli alunperin kaksikielinen (suomi & saksa)
Oli mielenkiintoista lukea muun muassa uuden kielen oppimisen kokemuksista.
Roinila kirjoittautui Helsingin yliopistoon lukemaan ranskaa.
Hän meni myös espanjaa lukemaan, koska latinalaisessa amerikassa
on paljon hyvää kirjallisuutta.
Hän pänttäsi ranskaa kokien, että "ranskan opiskelu siellä missä ei ole
Ranskaa on kuin kala haukkoisi henkeä kuivalla maalla",
ja hän lähtikin Ranskaan.
Yhtenä päivän bussissa hän huomasi kaiken muuttuneen.
Hän ymmärsi takana istuvien puhetta ja edessä istuvien puhetta,
oli menossa mukana, sisällä elämässä.
Se hetki tapahtui yhtä itsestään kuin "pyykin kuivuminen tuulessa".
Hyvin vaatimattomalla kielitaidolla olen itsekin kokenut saman ilmiön.
Se on kuin muuttuisi toiseksi ihmiseksi, turistista paikalliseksi ihmiseksi.
Ulkopuolisuus häviää. Tulee tunne, että on osa yhteisöä,
jonka sisään ei kielitaidottomana päässyt.
Kirjoittaja pohtii kieleen, ääntämiseen ja kääntämiseen liittyviä asioita.
Vastaukset 91
Vanhimmat
Tökkäsenpä tähän katsottavissa olevia Helsinki Lit-haastatteluja,
lisää kai on tulossa, vassokuu !
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009572421.html
"Kääntäjä ei käännä sanoja vaan ajatuksia."
Totta. Kirjoista epätäydellisin on sanakirja Kein Buch ist so unvollkommen wie ein Wörterbuch
"Hyvin vaatimattomalla kielitaidolla olen itsekin kokenut saman ilmiön. Se on kuin muuttuisi toiseksi ihmiseksi, turistista paikalliseksi ihmiseksi. Ulkopuolisuus häviää. Tulee tunne, että on osa yhteisöä, jonka sisään ei kielitaidottomana"
Tämä on aloittelijan euforia. Ihana maa tämä Madrid tms.
Sitten, tämähän on ihan kauhea byrokratia.
Sitten ai niin mutta täällä ei ole sanaa imposible mahdoton kaikki jotenkin järjestyy.
No joo täähän nyt on tätä taas jne
Tarja Roinila, rekka törmäsi Laivalahdenkadun ja Linnanrakentajantien risteyksessä Stadin Herttoniemessä polkupyörään 2020, kuoli
Titityy persu 19:51 🐤 linnunaivo.
Suomalaisia(kin) on aina muuttanut ulkomaille. Tällä(kin) hetkellä suomalaisia
asunee ulkomailla lähes puoli miljoonaa.
He tuntevat muita(kin) "maita" kuin sinun tuntemasi "madridin".
Sönkötät kivasti. En ole sönköttäjien kanssa kansaa
Kirjoissa edelleen pysyäksemme oletteko lukeneet kirjan "Huipputuloiset" ?
Orposta tulee mieleen ko. kirja tai päinvastoin kirjasta mieleen Orpo.
Jos ihminen ei ole yrittäjä se ei ole minkään arvoinen.
Ei ainakaan toisen palveluksessa oleva tavallinen ole
minkään arvoinen.
Raha on kuningas.
YKSI SUOMEN KYLMÄVERISIMMISTÄ ja laskelmoivimmista IHMISISTÄ:
"Orpo puolustaa ansiotuloverojen kevennyksiä.
Hän kertoo näkevänsä joka päivä, kuinka tavallinen työssä käyvä suomalainen
ei pärjää kasvavien korkojen maailmassa.
– Itse edelleen painotan kyllä ansiotuloverotusta myöskin välineenä siihen, että ihmiset pärjäisi arjessaan.
– Kaikki kallistuu, ja vaikka kuinka se tavallinen suomalainen ahkera ihminen, joka käy töissä, yrittää säästää, niin hän ei pärjää. Siihen tilanteeseen jos me pystyisimme vähän tulemaan vastaan, että niistä omista tuloista jäisi vähän enemmän käteen, se olisi tärkeä kädenojennus ihmisten arkeen."
Entä ne, jotka eivät voi enää tuloihinsa vaikuttaa ja joilta viedään "tuhkatkin
pesästä" ???
Työikäinen terve ihminen voi vaikuttaa tuloihinsa.
Porilainen putkimies voi hyötyä Tanskan vahinkovakuutuksista ostamalla Sampoa
Ei tarvitse olla yrittäjä. Eikä vakuutusalalla. Eikä asua Tanskassa
Jaan aloittajan ajatuksen. Uuteen maahan muuttanut ihminen
(esim. suomalainen) on turisti kunnes oppii vähitellen ymmärtämään
maan kieltä ja pääsee sisälle paikallisten omakieliseen maailmaan.
Kirjan kääntäjät jäävät varjoon. Kiinnitämmekö me koskaan huomiota
käännökseen ? Monenko kääntäjän nimen me muistamme ?
Olisi kiinnostavaa kyetä vertailemaan alkuperäisteosta käännökseen,
mutta kielitaito ei riitä. Etenkin ranskan-, espanjan ja italiankielisiä
romaaneja olisi mahtavaa pystyä lukemaan. Jorge Luis Borges tuli äkkiseltään
mieleen ja Alberto Moravia, vaikka lukemisesta on jo kauan aikaa.
Minkälainen ero alkuperäiseen on esimerkiksi "tunnekielessä" ?
(Muisti ei pelaa enää hyvin, ei pysty palauttamaan nopeasti mieleen
lukemiaan kirjoja)
""Rakkaat sanat"" on kiva kirja myös
https://www.suomalainen.com/products/rakkaat-sanat
Etenkin ranskan-, espanjan ja italiankielisiä
romaaneja olisi mahtavaa pystyä lukemaan.""
Näin se on. 3 kieltä. Opiskelet 20 vuotta näitä ja alat lukea pahtaa romaaneja sen jälleen. Ei sen kummelimpaa
Voisit vaikuttaa että pakkoruotsin tilalla koulussa olisi saksa tai ranska miin 20 vuoden aloitus koulun jälkeen voisi olla pehmeämpi ettei ihan kylmiltään tar vitsi si
Ei koulun ruotsinkieli haittaa muitten kielten oppimista eikä kielen oppimiseen
mene 20 vuotta.
Ei todellakaan haittaa. Aloitin koulussa englanninkielellä.
Ekan luokan jälkeen vaihdoin koulua, jossa oli ruotsinkieli
ollut eka kieli. Opettelin ruotsin alkeita kesällä itsekseni,
että pääsisin kärryille paremmin, kun muut olivat lukeneet jo vuoden.
Hyvin menin. Sain kympin. Jo kouluaikana opiskelin huvikseni paria kolmea muutakin
kieltä omatoimisesti koulunkäynnin sivussa ja myöhemmin elämässäni
vielä paria muuta omaksi ilokseni ja hyödykseni.
Vähäisenkin kielen osaaminen avaa uusia maailmoja jo silloin kun niissä
maailmoissa ei ole vielä käynytkään. Ja maailmalla niitä oppii puhumaan
aika helposti, kun on intoa opetella.
Kielitaidoton molopuhuu
Kielenopiskelu vie aikaa jamolo eisitä ymmärrä
Avaa vain maailmojasi vähäisillä kielitaidoillasi
Älytöntä lässytystä
Meillä on eri käsitys lässyttäjän kanssa mitä tarkoitetaan kielitaidolla
Lässyttäjä ei huomaa että tämä ketju alkaa suomen lisäksi 3 kieltä puhuneesta osaajakääntästä eilä mistään turistisanakirjan käyttäjätollosta
Muutamalla sanalla ei kovin iso maailma sentään avaudu!
Ihan vapaasti saat väheksyä muitten kykyjä, jos pieni itsetuntosi vaatii sitä,
että tunnet itsesi "joksikin paremmaksi ihmiseksi"
Ammattilaiset on erikseen. Muille tuottaa iloa ja hyötyä vaatimattomampikin
kielitaito.
Miten niin muutamalla sanalla ? Esimerkiksi jo koulussa VAIN YHDEN vuosikurssin
aikana kielestä oppii noin 1000 uutta sanaa.
Jos ne sanat on Dollari ja American Express niin kohtalaisesti avautuu.
Ei suomessa jää sanattomaksi suomen kielellä.
""Sain kympin. Jo kouluaikana opiskelin huvikseni paria kolmea muutakin
kieltä omatoimisesti koulunkäynnin sivussa ja myöhemmin elämässäni
vielä paria muuta omaksi ilokseni ja hyödykseni.""
alussa siis suomi englanti ruotsi + (2-3)kieltä + 2 muuta = 7 - 8 kieltä
siinä on varmaan mukana eurooppalaiset kielet oleellisesti eikö niin?
käännäpä oma ylläoleva lauseesi tähän saksaksi
kerron likimain vastauksen
""Ich habe ein Abitur gemacht. Selbst während meiner Schulzeit habe ich zum Spass noch ein paar andere Sprachen gelernt
und später in meinem Leben
noch ein paar mehr zu meinem eigenen Vergnugen und Nutzen""
Nykyään nuoret tarvitsevat kielitaitoa työelämässä paljon ei joka paikassa.
Nuorena siirtyessä ammattiini en tarvinnut kielitaitoa, en tarvinnut sitä missään muualla, ei tarkoita että väheksyisin kielitaitoa.
Minimaalinen sanavarasto, joka riittää pintapuolisessa kanssakäymisessä,
sisältää noin 1 500 sanaa,
vaatimattoman kielitaidon turvaava määrä on noin 4 500 sanaa,
keskitasoinen kielitaito 8 000 – 9 000 sanaa,
hyvätasoinen 15 000 – 16 000 sanaa,
erittäin hyvätasoinen 25 000 – 35 000 sanaa
ja erinomainen kielitaito yli 50 000 sanaa.
Ei mene noin
Jokaisessa kielessä on AURA-SANOJA joilla pärjään
pelkästään yhdellä sanalla jonkin aikaa
USAksi aura-sana on REALLY
lässyn lässyn
really
lässyn lässyn
really
parin tunnin keskustelun päästä
oli mielenkiintosta keskustella kanssanne olette hyvä keskustelija
Espanjaksi aura-sana on muun mulassa
VALE
voinko avata tämän junanikkuna ettei siitä tule vetoa
espanjaks otetaan ikkunasta kiinni ja sanoaan
VALE? KYSYVÄSTI
riittääkö tämä kirpputorilla maksuksi kun ostan tämän 2 euron tavaran yhdellä
ojenna kolikko
VALE?
näin edetään
Kieli aktivoituu puhumalla sitä. Aluksi voi käytännössä pärjätä
pienemmälläkin sanavarastolla.
Miten hyvin sillä pärjää riippuu omasta aktiivisuudesta yrittää puhua
vierasta kieltä, luovuudesta ja hoksottimista.
Koko ajan oppii uutta ja kehittyy, koska ihmisellä on korvat,
jotka välittävät aivoihin tietoa.
Vähäisemmästäkin kielitaidosta on iloa ja hyötyä.
Kielitaidosta ei voi löytää haittapuolia.
Kielitaito avaa ovia ja maailmoja.
Kielitaito voi kasvattaa tulotasoa.
Kielitaitoisena viestii tehokkaammin.
Kielitaidolla erottuu joukosta.
Kielitaito tehostaa kommunikaatiota.
Kielitaito käynnistää keskusteluita.
Kielitaito auttaa solmimaan ystävyyssuhteita.
Lisäksi on tärkeä huomata, että kielten opiskelu voi kehittää arvokkaita taitoja, kuten avarakatseisuutta sekä kykyä tarkastella tilanteita eri näkökulmista ja lähestyä ongelmia uusilla tavoilla.
Oman äidinkielen erinomainen ja monipuolinen taito on kaiken perusta. Tulkkeja kyllä löytyy ja turisteja palvellaan. Moni useita kieliä auttavasti puhuva on puolikielinen, äidinkieli taantunut eikä mitään kieltä osaa täydellisesti.
Vähän myöhäistä saarnata tuosta 80+ vuotiaille.
Lisäksi on tärkeä huomata, että kielten opiskelu voi kehittää arvokkaita taitoja, kuten avarakatseisuutta
Kyllä MUTTA suomalaisen kielet ovat joskus vain englanti ja pakkoruotsi
ne eivät avarra mitään koska pakkoruotsi on rantaruotsalaisten kieli ei Tukholman
ja englanti on Keniassa ja ties missä Intiassa eikä yksin Lontoossa eli
ne eivät liity kulttuurin niin rautaisesti kuin saksa esimerkiksi
Jopa ranska ja espanja koska harva miettii jotain Hondurasin juttua niiden yhteydessä
OPETUS
Teidän on siis hyväksyttävä että Halla-aho on slaavilaisten erityisesti ukrainalaisten
ihailija humanistisesta koulutuksestaan johtuen ei poliittisista järjestelmistä Kremlistä
tätä ei täällä juuri kukaan näytä ymmärtävän vaikka antaa tekohumanistisia lausuntoja kielten avartavuudesta
🐤 tipuaivo persu kehuu rotutohtoria
Monia muita kieliä puhutaan myös paremmin kuin auttavasti ja uskoisin että useimmat kääntäjät hallitsevat vähintäin yhden vieraan kielen lähes syntyperäisen tasolla ja oman kielensä erittäin hyvin.
Olen kääntänyt itsekin, englannista espanjaksi ja omaa tekstiäni noin 500 sivua suomesta englantiin (tarkistuttanut kieliasun kummallakin kertaa syntyperäisellä) ja on totta se että kääntäjä kääntää ajatuksia, merkityksiä ja kokonaisuuksia, mutta sanaston tulee kuitenkin vastata alkuperäistä, jollain tasolla. Kirjailijan oma "ääni" on saatava esiin, käännöksenäkin.
Taidankin yrittää hankkia kirjan "Samat sanat", varmasti hyvin mielenkiintoinen.
Miten suuria painoksia kirjoistasi on ilmestynyt englanniksi ja missä niitä myydään?
Amazon.comista voit tilata.Ne painaa sen mukaan kun on kysyntää.
Ne säännöt, ne säännöt….
Kääntäjä ei saa ottaa "vapauksia". Kirja on kirjailijan teos, ei kääntäjän.
Mistähän "vapauksista" oikein puhut? Ei tietenkään kääntäjä saa muuttaa tekstiä oman mielensä mukaan, mutta esim. synonyymeistä on valittava se joka parhaiten vastaa alkuperäistä merkitystä ja sopii kirjan lajiin. Mikään täsmälleen sanamukainen kääntäminen ei ole onnistunut käännös, ei edes asiateksteissä.
Slangi, murteet puhekielen ilmaisut ovat vaikeita, koska nissä on paljon valinnanvaraa ja srkikielen/alatyylin/nuorisoslangin merkityksillä on aika lyhyt "hyllyaika".
Kääntäjän voi ottaa suuria vapauksia ainoastaan jos hän on kirjailija itse ja hänellä on copyright omaan tekstiinsä.
Edellisen kuittaan.
Katsotko olevasi pätevä kääntäjä sillä perusteella että omia tekeleitäsi käännät?
Kyllä vain. Olen tehnyt myös tilaustöitä englannista espanjaksi. Käännökseni tarkistavat aina vähintäin kaksi pätevää syntyperäistä henkilöä, joilla on yliopistotutkinto. Ei siinä sen enempää pätevyyttä tarvitsekaan. Monet kirjailijat kirjoittavat myös kielellä joka ei ole heidän äidinkielensä ja eivät käytä kääntäjiä.
Jos saat käsiisi niin vilkaise
Saarikosken käännöstä Sieppari ruispellossa
en ole varma onko käännös sama kirja
mä oon tajuton valehtelija mitä te ikinä ootte tavannu, se on hirvittävää. Jos mä olen menossa ostaan lehteä kioskista vaikka, ja joku kysyy että mihin mä olen menossa mä sanon herkästi että mä olen menossa oopperaan ...
Minkä nimiset kirjat olet tilaustyönä kääntänyt englannista espanjaksi?
Yhden kokonaisen kirjan (nimeä en muista) savustamisesta ja savustetun lihan, kalan ja kana käytöstä ruuanlaitosta yksityiselle ravintolanomistajalle, osia muistakin kirjoista, runoja jne.
Olen tainnut lukea Siepparin sekä alkukielellä että käännöksenä. Käännös on hyvä ja slangin käyttö kohdallaan.
Tottakai kääntäjiä on eri tasoisia ja parhaat kääntäjät ovat kirjailijoita itsekin.
Esim. ketkä ?
Luuletko tietäväsi parhaat kääntäjät? Harva heistä on kirjailija. Kääntäminen on oma ammattinsa, oma korkeakoulututkintonsa.
Tiedän.
Tiedän koko joukon kirjailijoita jotka kääntävät myös, ehkä päätoimisesti. Monet nuoret kirjailijat kääntävät sivutyönään. Nimiä en mainitse, koska näitä asioita keskustelemme suljetuissa ryhmissä.
Parhaat ammatikääntäjät jotka kirjoittavat ja ovat tulleet tunnetuiksi omalla tuotannollaanovat varmasti kyllä harvassa.
Aikanaan harkitsin itsekin kääntäjänopintoja kun olin vielä Suomessa.
" Nimiä en mainitse, koska näitä asioita keskustelemme suljetuissa ryhmissä."
No joo just.
Sitähän on jo aivan kuin ammattikääntäjä kun on melkein kuusikymmentä vuotta sitten harkinnut kääntäjänopintoja.
Koska ja missä olen sanonut olevani "aivan kuin" ammattikääntäjä?
Olen tehnyt free lance-käännöksiä suuren osan elämästäni. Tunnistan hyvän käännöksen englannista tai espanjasta ja myös huonon. Vaikka se ehkä harmittaakin.
Kääntäjien nimet ovat kirjoissa esillä, eivät ne ole mitään "suljettujen ryhmien juttuja",
etteikö niitä voisi kertoa, jos oikeasti tietää jonkun.
Jopas sattuikin ! Siivosin laatikoita ja löysin liuskan verran oivallisia käännöksiä.
Muutama malliksi, siis ruotsista suomeksi:
Vi hade svårt att andas (Antaas meidän olla)
Jag har ingen aptit (En ole mikään apaatti)
Jag skall andas ordentligt (Jaska antaa kunnolla)
Jag skall ha ert specialrätt i kväll (Jaska haluaa teidän erikoisoikeutenne tänä iltana)
Jag reser i morgon bitti (Pitikin matkustaa huomenna).
Niin helppoa se on kun sen osaa..))
Mutta varmasti mielenkiintoinen kirja, tämä Roinilan. Sille joka kielistä tykkää. Suomen kieli, Suomen mieli riittää minulle tässä elämänvaiheessa ja tuntuu, etten omalla äidinkielellänikään pysty ilmaisemaan itseäni niin täsmällisesti kuin tahtoisin.
"Sana on sormi, joka osoittaa kuuta, mutta sormi ei ole kuu"..))
Inhoan kääntämistä ja tulkkausta. Olen nimittäin tehnyt sitä.
Ei mitään uutta. Suomessahan lähes jokainen inhoaa työtään.
Esim. hoitajat kouluttautuvat varta vasten inhoamaan työtään.
Sanovat pian itsensä irti ja vaihtavat alaa.
Hyvä kun sanot tuon, Ano 8.42. Sain vähän vahvistusta omalle "mutulleni".
Mutta eikö tuollainen tilanne ole jo hälyttävä ? "Jotakin tarttis tehrä"...
Onhan se vähän hälyttävää, kun työssä näytetään viihtyvän niin huonosti
ja osa jopa nuorista ihmisistä on vakavasti "työuupuneita".
Mikä työelämässä mättää vai mättääkö ihmisen omassa elämässä
ja se heijastuu työelämään ? Molemminpäin voi olla.
Kun itse olen muodikkaasti "erityisherkkä" stressinsietokykyni on aina ollut huono.
Kun tuota ominaisuutta (erityisherkkyyttä) nyt on tutkittu, on esitetty sellainenkin ajatus, että erityisherkille sopiva työilmapiiri olisi ihanteellinen meille kaikille. Ei siis multitaskaamista, ei nopeita aikatauluja, ei liikaa virikkeitä eikä jatkuvia muutoksia...Puistattaa oikein. Mihin meillä on kiire ?
Kiitos kirjavinkistä, otan siitä vaarin. Mieleen tuli koulun saksan kielen tunneilta käännöskukkanen : Ein von der Sammelwut befallener Diletant = sammalmättäältä pudonnut diletantti. Katselen saksankielisiä tv-sarjoja pitääkseni yllä kielitaitoa ja ostin matkalla monta kiloa (korkealaatuinen painopaperi painaa) saksalaisia puutarhalehtiä, varsinkin kasvimaailman nimitykset ovat erityisen kiehtovia kaikkialla maailmassa. Ruotsin kielen vaaliminen hoituu tässä naapurustossa ja kasikielisissä harrastuksissa luomumenetelmin. Englannin kieleltä ei voi välttyä, toivoisin olevani rohkeampi puhumaan sitä vajavaisellakin taidollani...olen epävarma etenkin ääntämyksestä.
Kirjojen suomentajiin voisi enemmänkin kiinnittää huomiota ja antaa tunnustusta onnistuneista käännöksistä. Eräs sukulaiseni kääntää työkseen, lähinnä lääketieteellisiä tekstejä, mutta myös muita asiatekstejä ja hiukan kaunokirjallistakin, joten olen nähnyt työn vaativuuden.
Aku Ankan suomentajat ovat saaneet monasti tunnustusta ja palkintoja työstään.Nämä "ankantajat" tekevät luovaa tiimityötä, kääntäjillä on melko vapaat kädet muokata alkuperäisiä tekstejä. Nimimuunnokset ovat hauskoja , kuten Ankallispankki, Ankkapulco, Joni Vaunu (john Wayne) , Tarja Rohiseva ( Arja Koriseva)Pirjetta Partio (Brigitte Bardot). Aku Ankan hamot puhuvat ikänsä edellyttämällä tavalla, Mummo Ankka menee ettoneelle, Akun veljenpojat päikkäreille. Maailmankuvan täytyy olla ketään loukkaamaton, vapaa uskonnollisista, rodullisista ja poliittisista rasitteista. Ihmeen hyvin on onnistuttu myös Aku Ankan murteille muokkaamisessa, kuten lounaismurteinen "Kui, sanos Aku" ja eteläpohjalainen "Isoon taloon Ankka".
Murteiden käyttö kaunokirjallisuudessa on herkkä ja kaksipiippuinen asia, siinä voi onnistua luomaan hienovireistä paikallistodellisuutta tai se voi tuntua häiritsevältä ja keinotekoiselta. Ja eikö se ole kääntäjälle mahdoton tehtävä ? Lukijan asenne myös vaikuttaa. Itse olin ensin Rosa Liksomin Väylän suhteen epäröivä, mutta siinä käytetty meänkieli sopi väkevään ja maanläheiseen tyyliin hyvin. Se kirja jäi muutenkin mieleen koskettavana pakolaiskuvauksena, nuoren tytön valtavana vastuuna paitsi itsestään, myös äidistä ja kodin lehmistä pakomatkalla.
Odottelinkin jo kirjoitustasi Ramoona, kielentuntija kun olet..)) Vai mikä sana nyt olisi sopiva ?
Tuo Aku Ankka-tietous oli minulle uutta, seuranneeko meistä enää monikaan tuota lehteä ?
Taidan alkaa tyrkyttämään sitä lapsenlapsille..)) Vuosikertoja on tallessa.
Minullekin Väylä oli yksi näistä suurista kertomuksista ja ihme kyllä meänkieleen tottui aika helposti. Tosin minulla oli taustalla pari Lapin kesää... Vahva tunnesuhde lehmään oli minulle uutta - kirjallisuudessakin...
"Murteiden käyttö kaunokirjallisuudessa on herkkä ja kaksipiippuinen asia, siinä voi onnistua luomaan hienovireistä paikallistodellisuutta tai se voi tuntua häiritsevältä ja keinotekoiselta. Ja eikö se ole kääntäjälle mahdoton tehtävä ?"
Näin minäkin sen näen.
Tavallinen slangi (esim pääkaupunkiseudun slangi, murre tai yleiskieli), on helpompi, koska samantapaisia slangeja esiintyy kaikissa kielissä suurkaupunkimiljöössä. Mutta esim. etelävaltiolainen murre, kuten Pohjois-Carolinan rannikkoalueelta Suon villissä laulussa oli kohtuullisen hyvä, arvioini mukaan, vaikka lipsui muutamassa kohdass.
Olin jo aikaisemmin kommentoinut murteen ja slangin kääntämistö kun puhuimme kirjasta Sade piiskaa asfalttia, jonka suomennoksessa kyseenalaistin juuri paikallisen pohjois-kolumbialaisen murteen sanavalintoja, jotka eivät mielestäni osuneet nappiin.
Kiva juttu tuo akuankkasuomi, en ollut lainkaan tietoinen tuosta! Taitavaa työtä.
Tänään oli HS:ssa kääntäjä Vappu Orlovista artikkeli otsikolla
"Viisisataa romaania rakkaudella".
Vappu Orlov on ollut 33 vuotta kustannustoimittajana.
Hän on vastannut Tammen Keltaisen kirjaston käännöksistä.
Jarl Hellemanin aloittamassa Keltaisessa kirjastossa on vuodesta 1954
julkaistu 540 teosta.
"Orlovin omista käännöksistä ei synnyt valtaa pinkkaa,
mutta suomennosjälki on ensiluokkaista."
Keltainen kirjasto on itselleni merkinnyt luotettavaa laatulukemistoa,
josta voi aina lainata minkä kirjan vain tietäen saavansa tasokasta luettavaa.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009556785.html
Onko suomenruotsalainen kirjailija ja kääntäjä Janina Orlov hänelle sukua? (Kääntänyt mm. Liksomia, Kettua ja Oksasta ruotsiksi)
Ei ole tietoa. Hänellä on yksi tytär.
Tässä on yksi Vappu Orlovin käännös
https://www.seinajoki.fi/blogi/pohjalaisen-suvun-tarina/
Tietääkseni Jani Orlov ei ole kirjailija, vaan kääntäjä.
Hupsista, tuli tuo kääntäjän nimi väärin kirjoitettuna eli tietty Janina.
Säälittää välillä nuo kääntäjät, kuten oikolukijatkin, kun joutuvat kaiken potaskaa lukemaan.
"""Säälittää välillä nuo kääntäjät, kuten oikolukijatkin, kun joutuvat kaiken potaskaa lukemaan."""
Aika vähän potaskaa käännetään, koska potaska myy huonosti.
Muutamia vaihtelevatasoisia bestesellereitä käännetään vuosittain.
Enemmän käännetään laadukkaampaa kirjallisuutta.
Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.
Meillä jokaisella on mielipiteet, toisilla faktaa toisilla fiktiota ja se siitä.
Oikoluettavat kirjat ovat jo valikoituneet painettaviksi. Eivät ne ole potaskaa.
Makunsa kullakin, jonkun mielestä potaskaa, toisen mielestä laatua. Ei niistä voi kiistellä.
Pohdin kesäkirjatilausta kirjastoon.
Onko kukaan lukenut Thomas Bernhard'in kirjoja ?
Mikä on arvionne ?
https://kiiltomato.net/critic/thomas-bernhard-hakkuu-muuan-mielenkuohu-holzfallen-eine-erregung/
Hänellä on muitakin kirjoja. Onkohan hän sama kuin Thomas Harding, englantilainen toimittaja, joka on kirjoittanut Financial Timesiin, Sunday Timesiin ja Guardianiin ?
Keskustelu Thomas Bernhardista. Mukana mm. Vesa Rantama, joka pieni
laadukas kustannusliike Aviador kustansi "Sade piiskaa asvalttia"- kirjan.
https://areena.yle.fi/podcastit/1-4654562
Kiinnostuin etsimään tietoa Thomas Bernhardista, koska en tiennyt hänestä mitään.
Ihmettelin, miten voi olla mahdollista, ettei edes nimikään ole tuttu,
kun kysymyksessä on sentään tunnettu eurooppalainen kirjailija.
Löysin mm. kriitikko, esseisti Mikko Lambergin esseen Bernhardista.
Lamberg: "Innostukseni Thomas Bernhard'iin ei olisi syntynyt ilman Tarja Roinilan
suomennoksia" (aloituksen "Samat sanat"-kirjan kirjoittaja)
Lamberg kirjoittaa: "Tarja Roinila menehtyi pari tuntia sen jälkeen, kun olin kirjoittanut tämän esseen pari ensimmäistä kappaletta"
https://noesis.fi/vaikea-ihminen-thomas-bernhardin-politiikkaa/
Kriitikko Kari Hukkila kirjoittaa HS:ssa vuonna 2007:
"Maailman suurin liioittelija kaataa kaiken.
Kiistelty Thomas Bernhard sai nyt ensimmäisen suomennoksensa.
Thomas Bernhardin ensimmäinen romaanisuomennos Hakkuu tekee heti selväksi:
nyt katto on korkealla. Tässä on suuruutta, hulluutta ja puhuttelevuutta niin että hymyksi vetää."
Uteliaisuuttaan pitää kai kokeilla lukea.
Inhoan venäjää, jota osasn kohtuullisen hyvin ja jonka avulla hankin suurelta osin toimeentuloaan..
Luen nyt ranskalaista kirjallisuutta.
Yritän myös kohentaa kiinan kielen taitoa.
Kiinahan ei muuten voi olla hankalaa oppia. Oppiihan sen yli kuudennes maailman väestöstä
Minäkin olen lukenut paljon ranskalaista kirjallisuutta ;)
Samoin minä, ja venäläistä.
Luen kaunokirjallisuutta lähes yksinomaan
alkuperäiskielillä Vältän käännöksiä.
HS Kulttuurisivuila on tänään Annie Ernaux'n haastattelu.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009587407.html
Haastattelussa hän käsittelee yhteiskunnallisia asioita ja kertoo mm. kirjoistaan
Isä, Äiti, Vuodet ja Tapahtuma.
Onko kukaan lukenut kirjoja Isä, Äiti tai Tapahtuma ? Onko Tapahtuma uusi kirja ?
En ole itse lukenut yhtään Ernaux'n kirjaa. Jonotan edelleen "Vuodet" kirjaa
kirjastosta, josta onkin tuoreita arvioita, informaatiota ja lukukokemuksia.
Samoin minä. Luen yleensä suomalaisten kirjoittamia kirjoja suomeksi.
En käännöksinä :D
Kirjailijoista ja kirjoista kiinnostuneille on tänään klo 18 Jenni Pääskysaaren
vieraana MTV3:lla Juha Itkonen (s. 1975, luulin nuoremmaksi...)
Seura-lehdessä on haastattelu hänen arjestaan ja ajatuksistaan:
https://seura.fi/viihde/julkkikset/kirjailija-juha-itkonen-nauttii-lastensa-kanssa-leikkimisesta/
Itkosen kirjoihin ei pääse kiinni. Liian modernia.
En pääse nuoremman polven romaaneihin ollenkaan kiinni.
Niitten muoto on "moderni" (sekava). Se vaatii lukijalta aktiivisuutta
ja uudenlaisten taitojen opettelua, muun muassa symbolien tajuamista.
Monia nuoremman polven romaaneja ruodittiin eräässä kirjassa
- jonka nimeä en muista nyt, mutta laitan sen tänne jos se mieleen tulee -
ja kirjassa todettiin, että niissä ei juoni ole tärkein, vaan sanat, kieli, ilmaisu
(tai jotain siihen suuntaan ) ja että itse asiassa romaanissa ei juonta tarvitsisi
olla ollenkaan, kirjailija voisi ilman sitäkin ilmaista ajatuksiaan.
En enää ihmettele miksi en pääse sisälle nuoremman polven romaaneihin.
Muistini palasi - yllätys itselleni.
Klo 20:10 kommnetissa tarkoittamani opus on Ville Hännisen kirja
"Miten kirjani ovat syntyneet", jossa hän esittelee ja haastattelee kahdeksaatoista
nuorempaa kirjailijaa.
https://kirjamarih.com/2023/08/16/ville-hanninen-miten-kirjani-ovat-syntyneet-6/
Haastattelujen perusteella ei harmita, vaikka on jättänyt modernit romaanit väliin.
Mielenkiintoinen ajatus romaanin ihan uudesta merkityksestä,
mutta onko romaani enää romaani jos siinä ei ole juonta ?
PS. Anneli Kanto on 73 vuotias, nuori minun näkökulmastani.
Uutuuskirja. Ystävä aavisti Ilkka Kanervan kuoleman.
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009996861.html
Mikä on Kiveen hakatut-kirjasarja ? En ole kuullutkaan.
Kiveen hakatut on kirja ja YLE Urheilun radiosarja, jossa käydään läpi suomalaisten urheilijoiden ja urheiluvaikuttajien elämänkohtaloita.