Demokratian ydin lyhyesti

Mitään päätöstä ei tehdä ennen kuin jokainen, jota käsillä oleva asia koskee, ymmärtää ja hyväksyy sen.

Jos demokratia epäonnistuu, se johtuu vain siitä, että ihmisiä on alettu estämään tarkoituksella ymmärtämästä ja muodostamasta käsitystä itseään koskevista asioista.

Jos demokratia ei ennen ole toiminut, se on johtunut vain siitä, että päätöksiä on tehty ilman, että kaikki jota asia koskee olisivat voineet muodostaa siitä käsityksen ja päättää mikä olisi oikea ratkaisu.
8364
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

What about the log in your eye?

Sinun oman toimintasi ydin lyhyesti: Puhut yhtä ja teet toista.

Äänestä

Taitaa olla oma keksintösi! Mielestäni demokratian ( enemmistövalta!)vastakohta.
vom

Äänestä

Näkemyksesi mukaan demokratiaa on (1) se, että
jokainen, jota käsillä oleva asia koskee, on sen ymmärtänyt ja hyväksynyt. Ongelma: ihmiset voidaan pakottaa ymmärtämään ja hyväksymään mitä tahansa, esim. uhkailun, kiduttamisen, suggestion, aivopesun ym. avulla.

(2)se, että ihmisiä ei ole tarkoituksellisesti estetty ymmärtämästa ja muodostamasta käsitystään itseään koskevista asioista. Ongelma: myös passiivisuus ihmisiä kohtaan voi estää heitä saamasta ymmärrystä ja oikeaa käsitystä itseään koskevissa asioissa.

ja (3) se, että päätöksiä tehdään niin, että kaikki jota asia koskee voivat muodostaa siitä käsityksen ja päättää oikeasta ratkaisusta. Ongelma: käsityksiä ja "oikeita" ratkaisuja voi olla yhtä monta kuin on asianosaisia. Miten tällöin voidaan päättää kaikkia tyydyttävästä ratkaisusta?

Ehkäpä demokratiasi ydin kaipaisi hieman lisätarkennuksia. Hyvä yritys kuitenkin.

Äänestä
  • Väitteidesi ongelmat ovat semanttinen moniselitteisyys, yksioikoisuus ja arvovapaus tässä nimenomaisessa järjestyksessä. Kovin oli keskinkertaista tekstiä.

    Tarkoitan ymmärtämisellä sellaista ajattelua, joka perustuu todellisuuden tuntemiselle ja loogisten johtopäätösten muodostamiselle. Tällaisen ymmärtämisen ennakkoedellytys on, ja siihen itsestäänselvästi kuuluu itsenäinen harkinta. Jos ihminen ei ymmärrä perusteita väitteille, eli hänellä ei ole itse muodostettuja johtopäätöksiä, hänen näkemyksensä voidaan kumota yhdellä viittaavalla kysymyksellä. Jos aivopesun kautta on saavutettu itsenäisesti ajatteleva uusi tietoisuus, niin silloinhan ongelma on pois päiväjärjestyksestä. Ota lisäksi huomioon, että itsenäinen ajattelu ei koskaan ole täydellistä yhteisissä asioissa. Toisilla on oikeus vahvistaa käsitykset ja samalla korjata niiden viat.

    Ihminen itsenäisenä ja vapaana yksilönä valitsee maailmassa omat intressinsä ja toimii aktiivisesti niiden kokemiseksi ja tulkitsemiseksi. Passiivisuus näin ollen ei ole lähtöisin yksilöstä vaan se on sosiaalinen luomus.

    Demokratiaa ei ole se, että voidaan olla eri mieltä. Tuo on nykyaikainen kamalan mustavalkoinen tapa nähdä asia. Demokratia on vapautta olla eri mieltä edellyttäen, että toiset kuuntelevat ja arvioivat mielipiteen. Tuo kertoo siitä postmodernista vieraantuneisuudesta, jossa vuorovaikutus koetaan mahdottomana ennakkoluulojen perusteella. Silloin kun demokratia "keksittiin", ,oli itsestäänselvää eikä sitä täytynyt erikseen mainita, että jos jonkun ihmisen annetaan päästä ääneen, niin silloin häntä kuunnellaan. Nyt vain on niin, että koska vuorovaikutus on muka mahdotonta ja valhetta, niin silloin toisten kantojen kuuntelu on myös mahdoton ajatus; eihän sitä voi kuunnella jos ei keskustele.

    Äänestä

  • t.i.ruskeepaa kirjoitti:

    Väitteidesi ongelmat ovat semanttinen moniselitteisyys, yksioikoisuus ja arvovapaus tässä nimenomaisessa järjestyksessä. Kovin oli keskinkertaista tekstiä.

    Tarkoitan ymmärtämisellä sellaista ajattelua, joka perustuu todellisuuden tuntemiselle ja loogisten johtopäätösten muodostamiselle. Tällaisen ymmärtämisen ennakkoedellytys on, ja siihen itsestäänselvästi kuuluu itsenäinen harkinta. Jos ihminen ei ymmärrä perusteita väitteille, eli hänellä ei ole itse muodostettuja johtopäätöksiä, hänen näkemyksensä voidaan kumota yhdellä viittaavalla kysymyksellä. Jos aivopesun kautta on saavutettu itsenäisesti ajatteleva uusi tietoisuus, niin silloinhan ongelma on pois päiväjärjestyksestä. Ota lisäksi huomioon, että itsenäinen ajattelu ei koskaan ole täydellistä yhteisissä asioissa. Toisilla on oikeus vahvistaa käsitykset ja samalla korjata niiden viat.

    Ihminen itsenäisenä ja vapaana yksilönä valitsee maailmassa omat intressinsä ja toimii aktiivisesti niiden kokemiseksi ja tulkitsemiseksi. Passiivisuus näin ollen ei ole lähtöisin yksilöstä vaan se on sosiaalinen luomus.

    Demokratiaa ei ole se, että voidaan olla eri mieltä. Tuo on nykyaikainen kamalan mustavalkoinen tapa nähdä asia. Demokratia on vapautta olla eri mieltä edellyttäen, että toiset kuuntelevat ja arvioivat mielipiteen. Tuo kertoo siitä postmodernista vieraantuneisuudesta, jossa vuorovaikutus koetaan mahdottomana ennakkoluulojen perusteella. Silloin kun demokratia "keksittiin", ,oli itsestäänselvää eikä sitä täytynyt erikseen mainita, että jos jonkun ihmisen annetaan päästä ääneen, niin silloin häntä kuunnellaan. Nyt vain on niin, että koska vuorovaikutus on muka mahdotonta ja valhetta, niin silloin toisten kantojen kuuntelu on myös mahdoton ajatus; eihän sitä voi kuunnella jos ei keskustele.

    Perustat siis demokratiakäsityksesi ns. vapaan tahdon varaan. Kyseinen vapausmalli on kuitenkin jo itsessään erittäin ongelmallinen ja kiistanalainen. Ongelman ydin on nimittäin siinä, miten ihmisen tahto voi olla vapaa, jos häntä ohjaa yhtäältä geneettinen perimä ja toisaalta mielen sisältämät opitut asiat. Empiristit kun pitävät ihmisen mieltä alkujaan tyhjänä tauluna, eli tabula rasana, johon maailma piirtää omat merkkinsä. Mikäli mieli taas sisältää ympäristöstä erillisiä vapaan tahdon aineksia tai rakenteita, niin mistä ne silloin tulevat? Henkimaailmastako?

    Mitä tulee viittaukseesi demokratian arvosidonnaisuuteen, niin silloin olemmekin jo syvällä subjektiivisuudessa. Arvot kun ovat lähinnä subjektiivisia asioita. Mikäli kuitenkin haluat demokratiamallisi olevan objektiivinen, sinun tulisi pysytellä visusti tosiasiatotuuksien puolella.

    Edellämainituista kuitenkin seuraa, että demokratiamallisi jää pelkäksi uskonnon kaltaiseksi metafyysiseksi ideaksi. Ja sellainenhan demokratia syvimmältä olemukseltaan juuri onkin. Kun ns. demokratia sisältää ainakin jossain määrin vallankäyttöä ja kun kaikki valta on kuitenkin viimekädessä diktatuurista, niin loppupäätelmäksi jää, että ei ole olemassa muuta kuin diktatuuria. Vain diktatuurin aste vaihtelee.

    Äänestä

  • maanmatonen kirjoitti:

    Perustat siis demokratiakäsityksesi ns. vapaan tahdon varaan. Kyseinen vapausmalli on kuitenkin jo itsessään erittäin ongelmallinen ja kiistanalainen. Ongelman ydin on nimittäin siinä, miten ihmisen tahto voi olla vapaa, jos häntä ohjaa yhtäältä geneettinen perimä ja toisaalta mielen sisältämät opitut asiat. Empiristit kun pitävät ihmisen mieltä alkujaan tyhjänä tauluna, eli tabula rasana, johon maailma piirtää omat merkkinsä. Mikäli mieli taas sisältää ympäristöstä erillisiä vapaan tahdon aineksia tai rakenteita, niin mistä ne silloin tulevat? Henkimaailmastako?

    Mitä tulee viittaukseesi demokratian arvosidonnaisuuteen, niin silloin olemmekin jo syvällä subjektiivisuudessa. Arvot kun ovat lähinnä subjektiivisia asioita. Mikäli kuitenkin haluat demokratiamallisi olevan objektiivinen, sinun tulisi pysytellä visusti tosiasiatotuuksien puolella.

    Edellämainituista kuitenkin seuraa, että demokratiamallisi jää pelkäksi uskonnon kaltaiseksi metafyysiseksi ideaksi. Ja sellainenhan demokratia syvimmältä olemukseltaan juuri onkin. Kun ns. demokratia sisältää ainakin jossain määrin vallankäyttöä ja kun kaikki valta on kuitenkin viimekädessä diktatuurista, niin loppupäätelmäksi jää, että ei ole olemassa muuta kuin diktatuuria. Vain diktatuurin aste vaihtelee.

    Loppupäätelmäsi on se, ettei ole muuta kuin diktatuuria? Järkyttävää. Ajattelin tätä keskustelua vastaukseni kirjoitettuani ja huomasin, että siinä on yksi postmoderniin vieraantuneisuuteen liittyvä piirre, jota en ilmaissut. Se ei ole se, että sinä pidät keskustelua mahdottomana asiana, vaan se, että sinä et usko siihen mitä sinä sanot. Alat käymään eksistentialistista kyseenalaistavaa keskustelua demokratiasta, ikään kuin sillä ei olisi sinulle mitään merkitystä, tai paremminkin, ikään kuin sillä mitä minä puhun ei olisi sinulle mitään merkitystä. Pidät etäisyyttä puheisiini. Minä väitän, ettei tämä etäisyyden pitäminen ole perusteltua ja se tulee keskustelumme tielle. Minun alkuperäisen kirjoitukseni alkuperäinen painoarvo, ja siten myös korrekti vastaus käsittelee "meidän" etuamme demokratiasta, ja siis ei demokratian teoreettista pätevyyttä. Siksi myös nämä eksistentiaaliset väittelyt eivät kuulu asiaan. Demokratia ei riipu tässä keskustelussa jostakin kiistattomasta filosofisesta loppupäätelmästä, vaan siitä, että mitä demokratia merkitsee ihmisille. Haluan tavallaan viestittää ihmisille sen, että demokratia merkitsee minulle omaa valtaa ja rakentavaa vuorovaikutusta, ja toivon, että se merkitsee myös sinulle samaa.

    Äänestä

  • maanmatonen kirjoitti:

    Perustat siis demokratiakäsityksesi ns. vapaan tahdon varaan. Kyseinen vapausmalli on kuitenkin jo itsessään erittäin ongelmallinen ja kiistanalainen. Ongelman ydin on nimittäin siinä, miten ihmisen tahto voi olla vapaa, jos häntä ohjaa yhtäältä geneettinen perimä ja toisaalta mielen sisältämät opitut asiat. Empiristit kun pitävät ihmisen mieltä alkujaan tyhjänä tauluna, eli tabula rasana, johon maailma piirtää omat merkkinsä. Mikäli mieli taas sisältää ympäristöstä erillisiä vapaan tahdon aineksia tai rakenteita, niin mistä ne silloin tulevat? Henkimaailmastako?

    Mitä tulee viittaukseesi demokratian arvosidonnaisuuteen, niin silloin olemmekin jo syvällä subjektiivisuudessa. Arvot kun ovat lähinnä subjektiivisia asioita. Mikäli kuitenkin haluat demokratiamallisi olevan objektiivinen, sinun tulisi pysytellä visusti tosiasiatotuuksien puolella.

    Edellämainituista kuitenkin seuraa, että demokratiamallisi jää pelkäksi uskonnon kaltaiseksi metafyysiseksi ideaksi. Ja sellainenhan demokratia syvimmältä olemukseltaan juuri onkin. Kun ns. demokratia sisältää ainakin jossain määrin vallankäyttöä ja kun kaikki valta on kuitenkin viimekädessä diktatuurista, niin loppupäätelmäksi jää, että ei ole olemassa muuta kuin diktatuuria. Vain diktatuurin aste vaihtelee.

    Demokratia on toki täyttä vallan käyttöä.Siinä enemmistö käyttää valtaa!Sekoitat hiukan ter-
    mejä.Latinalaisperäisiä sanoja diktaattori ja diktatuuri käytetään jatkuvasti väärin. Dik-
    taattori oli muinaisroomalainen virkamies, jolla oli rajaton toimivalta.Diktatuuri tarkoit-
    taa vuorostaan tuon diktaattorin virkaa!
    vom

    Äänestä

  • v.makinen kirjoitti:

    Demokratia on toki täyttä vallan käyttöä.Siinä enemmistö käyttää valtaa!Sekoitat hiukan ter-
    mejä.Latinalaisperäisiä sanoja diktaattori ja diktatuuri käytetään jatkuvasti väärin. Dik-
    taattori oli muinaisroomalainen virkamies, jolla oli rajaton toimivalta.Diktatuuri tarkoit-
    taa vuorostaan tuon diktaattorin virkaa!
    vom

    Me puhuimme yksinvallasta. Demokratia on itsevallan antiteesi, koska se antaa kaikille ihmisille humanistisen ihmisarvon perusteella valtaa. Siksi keskustelumme oli korrekti.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


t.i.ruskeepaa kirjoitti:

Mitään päätöstä ei tehdä ennen kuin jokainen, jota käsillä oleva asia koskee, ymmärtää ja hyväksyy sen.

Jos demokratia epäonnistuu, se johtuu vain siitä, että ihmisiä on alettu estämään tarkoituksella ymmärtämästä ja muodostamasta käsitystä itseään koskevista asioista.

Jos demokratia ei ennen ole toiminut, se on johtunut vain siitä, että päätöksiä on tehty ilman, että kaikki jota asia koskee olisivat voineet muodostaa siitä käsityksen ja päättää mikä olisi oikea ratkaisu.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu