Pörssisähkön hinnan hyödyntäminen?

Perinteisesti on käytetty 300 l varaajia, mitä parempina aikoina lämmitettiin yösähköllä (tyyliin klo 22-07). Teoriassa tällaiseen saa varauttua energiaa noin 20 kWh (jos koko 300 l pytty täytetään kylmällä vesijohtovedellä) ja lämmönhukaksi on mainittu jotain 150-200 W tyylistä, minkä perusteella pönttö jäähtyy noin 0,5 °C/tunti. Tosin vauhti hidastuu lämpötilan laskiessa, joten ei varmaan mene pahasti metsään peukalosäännöllä 10 °C/vuorokausi.

300 l varaajissa jäähtyminen on aikalaila merkityksetön, jos varaaja ladataan joka yö. Todellinen lämmönlasku tulee vedenkulutuksesta.

100 l pytyssä jäähtyminen nopeampaa, koska tilavuus ja energiamäärä on vain 1/3 -osa, mutta pinta-ala ei pienene samassa suhteessa. Jos muoto on sama, niin ulkopintaa on vain 31 % vähemmän kuin 300 l pytyssä. Eli energiasisältö 1/3 osa ja pinta-ala likimain 2/3 osaa 300 l pytystä. Hiha-arvona lämpöhäviö 100 W suuruusluokkaa ja lämpötila laskee 1 °C/h.

Varaajan jäähtyessä lämmönhukka pienenee. Jos keskilämpötila laskee, laskee myös varaajan energiankulutus vuorokausi/vuositasollakin. Mutta menee myös ns. lapsi pesuveden mukana, kun varaajasta ei enää saa lämmintä vettä. Em. arvoilla aamuyöllä 60 asteeseen lämmitetty varaaja kerkiää jäähtymään alle 50 asteeseen iltaan mennessä.

Varaajan lämpötilalla on suuri vaikutus siihen, paljonko siitä saa lämmintä vettä. 75 asteeseen lämmitetystä 100 l varaajasta saat teoriassa 132 litraa 58 °C vettä, koska termostaattiventtiili pistää vähän kylmää vettä sekaan. Moinen riittää lähes 15 min suihkuun 9 l/min LV virtaamalla. 60 asteisesta varaajasta saat 104 l 58 °C vettä ja 50 asteeseen jäähtyneestä et yhtään. No, suihku silti onnistuu yhä, mutta lämmivesihanaa saa jo kiertää enemmän auki ja voi se suihkuttelu jäädä 8 minuuttiin eli melkein puolet lyhyemmäksi kuin kuumalla varaajalla.

Etenkin näin pienen varaajan kanssa pitää ruuvata lämpötila ylemmäksi jaksottaista lämmitystä varten. Silloin kuuman varaajan lämpöhäviö kasvaa, mutta kilowattitunneissa lopputulos ei hirveäsi muutu, jos illan mittaan ehtii lämpötila laskea alle 60 asteen. Keskilämpötila ei siis paljon muutu tässä.

Euroissa asialla on merkitystä. Näissähän voi mennä 2 kWh jo pelkkään lämpöhäviöön (tyhjäkäyntikulutus) ja vedenkäyttö päälle. 100 l kuumaa (58 °C) vettä/vrk vaatii n. 6 kWh. Tällä on merkitystä, jos sattuu illan hinta piikittämään. Joulukuussahan nähtiin jopa 60 c/kWh lukemia illalla ja yöllä sitten 30 c/kWh. Nyt lämpimillä säillä erot aika olemattomia, mutta talvi tulee taas. Ensi talvena ei enää odotetavissa yhtä kovaa sähköpulaa ja hintoja, mutta tuotannon siirtyminen koko ajan kasvavalta osin uusiutuville, tulee hinnanvaitelut jatkumaan.

Varaaja on Haato 3-HK 100 litraa. Yksi käyttäjä. Onnistuisiko niin, että säätää termostaatilla lämmitystä nollasta siihen kohtaan, jossa lämmitys pitäisi olla 60 astetta (maksimi on 85 astetta) ? Ei tarvitsisi pistotulppaa hakea esiin hankalasta paikasta.
Kokeilemalla saa tuntumaa, mutta miten olisi näppiarvio, jos termostaatti on nollilla vaikkapa 10 tuntia ja 14 tuntia päällä vuorokaudessa?
En tiedä, kytkeekö termostaatti vastukset kokonaan pois nolla-asennossa?

Varaajan ohjeessa on tietoa lämmitysajoista, kun tulevan kylmän veden lämpötila olisi 10 astetta. Varaajan vesi siis olisi lähtötilanteessa kylmää (10 astetta).

Lämmitysaika 45 asteen lämpötilaan 2kW teholla 2 tuntia.
Lämmitysaika 80 asteen lämpötilaan 2kW teholla 4,1 tuntia.

Vaikea arvioida lämpimän veden kulutustani, kyllä sitä kohtuullisen paljon menee.

Anonyymi kirjoitti:

Varaaja on Haato 3-HK 100 litraa. Yksi käyttäjä. Onnistuisiko niin, että säätää termostaatilla lämmitystä nollasta siihen kohtaan, jossa lämmitys pitäisi olla 60 astetta (maksimi on 85 astetta) ? Ei tarvitsisi pistotulppaa hakea esiin hankalasta paikasta.
Kokeilemalla saa tuntumaa, mutta miten olisi näppiarvio, jos termostaatti on nollilla vaikkapa 10 tuntia ja 14 tuntia päällä vuorokaudessa?
En tiedä, kytkeekö termostaatti vastukset kokonaan pois nolla-asennossa?

Varaajan ohjeessa on tietoa lämmitysajoista, kun tulevan kylmän veden lämpötila olisi 10 astetta. Varaajan vesi siis olisi lähtötilanteessa kylmää (10 astetta).

Lämmitysaika 45 asteen lämpötilaan 2kW teholla 2 tuntia.
Lämmitysaika 80 asteen lämpötilaan 2kW teholla 4,1 tuntia.

Vaikea arvioida lämpimän veden kulutustani, kyllä sitä kohtuullisen paljon menee.

Lue lisää

No se alkaa lämmittää kun käännät termarin, eli silloin pitäisi olla sähkö halpaa. No missä se pistorasia on? Kello sinne

Anonyymi kirjoitti:

No se alkaa lämmittää kun käännät termarin, eli silloin pitäisi olla sähkö halpaa. No missä se pistorasia on? Kello sinne

Lämminvesivaraajat on kytketty kiinteästi verkkoon, välissä ei ole pistorasiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lämminvesivaraajat on kytketty kiinteästi verkkoon, välissä ei ole pistorasiaa.

Jopahan taas. Miksi ihmeessä niissä sitten on johdon päässä suko-pistotulppa, kun ne on yksivaiheisia, eli teholtaan esim. vaikkapa juuri 2 kW?
Kolmivaiheiset on asia erikseen, mutta mikään ei estä niitäkin kytkemästä pistotulpalla, jos välttämättä haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lämminvesivaraajat on kytketty kiinteästi verkkoon, välissä ei ole pistorasiaa.

Suuritehoiset on kiinteästi asennettavia sähköjen osalta, olisi aika kolhon näköistä, jos joku 6 kilowatin varaaja olisi kytketty pistorasian kautta sisätiloissa.
Pienempitehoiset kytketään pistorasiaan ihan vaan kahvinkeittimen tapaan.
Oletko muuten huomannut, että kahvinkeittimen vastuskin saattaa olla jotain 1600 watin luokkaa?

Anonyymi kirjoitti:

Jopahan taas. Miksi ihmeessä niissä sitten on johdon päässä suko-pistotulppa, kun ne on yksivaiheisia, eli teholtaan esim. vaikkapa juuri 2 kW?
Kolmivaiheiset on asia erikseen, mutta mikään ei estä niitäkin kytkemästä pistotulpalla, jos välttämättä haluaa.

Lue lisää

Tavallaan estää. KO laitos on liian tehokas pistoliittimelle. Niitä ei ole speksattu kestämään suuria virtoja pitkiä aikoja. Mutta keskukseen tai kodinhoitohuoneeseen saa nykyään helposti asennettua älykkäitä releitä, jotka ohjaavat varaajaa kellonmukaan ja puhelimella saa konfattua.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan estää. KO laitos on liian tehokas pistoliittimelle. Niitä ei ole speksattu kestämään suuria virtoja pitkiä aikoja. Mutta keskukseen tai kodinhoitohuoneeseen saa nykyään helposti asennettua älykkäitä releitä, jotka ohjaavat varaajaa kellonmukaan ja puhelimella saa konfattua.

Lue lisää

Korkeimman oikeuden laitosko KO?
Mikähän nyt estää mielestäsi kytkemästä tavallaan mitä mihinkin? Ja miksi?

Jos ostan kahden kilowatin tehoisen lämminvesivaraajan, jossa on suojakoskettimin varustettu pistotulppa, sitäkö ei saakaan mielestäsi kytkeä suojamaadoitettuun pistorasiaan sillä pistotulpalla? Vai mitä kummallista taas tarkoitat?

Vai sitäkö tarkoitat, ettei kolmivaiheista varaajaa voi kytkeä pistotulpalla? Miksi ei?
Jos se on kiinteästi asennettu, siellä on sitten takana riittävä kapasiteetti jokaiselle vaiheelle ja mikä siinä muuttuisi, jos se kiinteästi asennettu systeemi sitten toimisikin sillä kolmivaiheisella pistokesysteemillä ihan sähkömääräysten sallimin tavoin?

Yksivaiheinen pistotulppa on tietysti erilainen kuin kolmivaiheinen ja siksi kolmivaiheinen pistotulppa olisi kolhon näköinen sisätiloissa verrattuna yksivaiheiseen. Yksivaiheisessa pistotulpassa on kolme johdinta, jos se on suojamaadoitettu, kolmivaiheisessa on viisi johdinta ja se ei tosiaankaan ole yhtä huomaamaton kuin yksivaiheinen, jossa ei muuten ole kuin kaksi johdinta, jos se ei ole suojamaadoitettu.
Vanhoissa kolmivaihepistokkeissa ei ollut kuin neljä johdinta (napaa), kun nolla ja suojamaadoitus oli yhdistetty hyppyjohdolla pistotulpan sisällä. Ei ole ollut käytössä enää kymmeniin vuosiin.

Ehkä en tajua, mitä tarkoitat, mutta liekö tuolla niin väliäkään?

Anonyymi kirjoitti:

Korkeimman oikeuden laitosko KO?
Mikähän nyt estää mielestäsi kytkemästä tavallaan mitä mihinkin? Ja miksi?

Jos ostan kahden kilowatin tehoisen lämminvesivaraajan, jossa on suojakoskettimin varustettu pistotulppa, sitäkö ei saakaan mielestäsi kytkeä suojamaadoitettuun pistorasiaan sillä pistotulpalla? Vai mitä kummallista taas tarkoitat?

Vai sitäkö tarkoitat, ettei kolmivaiheista varaajaa voi kytkeä pistotulpalla? Miksi ei?
Jos se on kiinteästi asennettu, siellä on sitten takana riittävä kapasiteetti jokaiselle vaiheelle ja mikä siinä muuttuisi, jos se kiinteästi asennettu systeemi sitten toimisikin sillä kolmivaiheisella pistokesysteemillä ihan sähkömääräysten sallimin tavoin?

Yksivaiheinen pistotulppa on tietysti erilainen kuin kolmivaiheinen ja siksi kolmivaiheinen pistotulppa olisi kolhon näköinen sisätiloissa verrattuna yksivaiheiseen. Yksivaiheisessa pistotulpassa on kolme johdinta, jos se on suojamaadoitettu, kolmivaiheisessa on viisi johdinta ja se ei tosiaankaan ole yhtä huomaamaton kuin yksivaiheinen, jossa ei muuten ole kuin kaksi johdinta, jos se ei ole suojamaadoitettu.
Vanhoissa kolmivaihepistokkeissa ei ollut kuin neljä johdinta (napaa), kun nolla ja suojamaadoitus oli yhdistetty hyppyjohdolla pistotulpan sisällä. Ei ole ollut käytössä enää kymmeniin vuosiin.

Ehkä en tajua, mitä tarkoitat, mutta liekö tuolla niin väliäkään?

Lue lisää

Voin avata tarkemmin. Suko pistorasiaa, eli tavallista 1~vaihe pistorasiaa, ei ole tarkoitettu käytettäväksi suurilla tehoilla jatkuvasti. Esimerkiksi sähköauton lautaus sukon kautta on rajattu 8A paloturvallisuus syistä, eikä ole edes sillä teholla suositeltavaa, vaan tulisi asentaa mieluummin muulla tavalla. Näihin varaajiin tehdään oikeaoppisesti kiinteä asennus juuri tästä syystä.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan estää. KO laitos on liian tehokas pistoliittimelle. Niitä ei ole speksattu kestämään suuria virtoja pitkiä aikoja. Mutta keskukseen tai kodinhoitohuoneeseen saa nykyään helposti asennettua älykkäitä releitä, jotka ohjaavat varaajaa kellonmukaan ja puhelimella saa konfattua.

Lue lisää

Kyllä sen 3-v kiinteän asennuksen voi korvata tällaisella. On speksattu kestämään riittävät virrat. Usko pois.

https://www.k-rauta.fi/tuote/pistorasia-opal-16a-5-napainen/6416013124819

Ja tuohon sopiva vastakappale. Mutta siinä tuskin on mitään järkeä alkaa vaihtamaan kiinteää asennusta tuollaiseen, ellei varaajaa siirrellä paikasta toiseen. Mutta ei siihen mitään estettä ole, jos tarve vaatii.

Ja pienemmissä varaajissa on johto ihan tehtaala asennettu valmiiksi, jonka päässä olevan pistotulpan voi laitta pistorasiaan. Suojamaadoitettu lämminvesivaraajissa on se "töpseli", niin kolmi kuin yksivaiheisissakin.

Alkaako hahmottua?

Anonyymi kirjoitti:

Voin avata tarkemmin. Suko pistorasiaa, eli tavallista 1~vaihe pistorasiaa, ei ole tarkoitettu käytettäväksi suurilla tehoilla jatkuvasti. Esimerkiksi sähköauton lautaus sukon kautta on rajattu 8A paloturvallisuus syistä, eikä ole edes sillä teholla suositeltavaa, vaan tulisi asentaa mieluummin muulla tavalla. Näihin varaajiin tehdään oikeaoppisesti kiinteä asennus juuri tästä syystä.

Lue lisää

Mutta nykyään rakennellaan paljon älykkäitä ohjauksia lämminvesivaraajaan. Halvalla esimerkiksi Shellyn älykäs WIFI rele ohjaamaan kontaktoria, niin saa konfattua ihan perus puhelimella sellaisia ohjauksia varaajan sähkönsyöttöön kun ikinä haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Voin avata tarkemmin. Suko pistorasiaa, eli tavallista 1~vaihe pistorasiaa, ei ole tarkoitettu käytettäväksi suurilla tehoilla jatkuvasti. Esimerkiksi sähköauton lautaus sukon kautta on rajattu 8A paloturvallisuus syistä, eikä ole edes sillä teholla suositeltavaa, vaan tulisi asentaa mieluummin muulla tavalla. Näihin varaajiin tehdään oikeaoppisesti kiinteä asennus juuri tästä syystä.

Lue lisää

Se paloturvallisuus johtuu siitä autosta, ei siitä pistorasiasta. Sen pistorasian , johtojen ja sulakkeiden kapasiteetti kyllä on mitoitettu jatkuvaankin kuormitukseen ihan maksimissaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen 3-v kiinteän asennuksen voi korvata tällaisella. On speksattu kestämään riittävät virrat. Usko pois.

https://www.k-rauta.fi/tuote/pistorasia-opal-16a-5-napainen/6416013124819

Ja tuohon sopiva vastakappale. Mutta siinä tuskin on mitään järkeä alkaa vaihtamaan kiinteää asennusta tuollaiseen, ellei varaajaa siirrellä paikasta toiseen. Mutta ei siihen mitään estettä ole, jos tarve vaatii.

Ja pienemmissä varaajissa on johto ihan tehtaala asennettu valmiiksi, jonka päässä olevan pistotulpan voi laitta pistorasiaan. Suojamaadoitettu lämminvesivaraajissa on se "töpseli", niin kolmi kuin yksivaiheisissakin.

Alkaako hahmottua?

Lue lisää

Kolmivaiheinen pistorasia onkin eri asia. Se on tehty kestämään jatkuvaa täyttä rasitusta ja ei mitään ongelmaa. 1 vaiheinen perus suko ei sitten taas olekkaan sama asia. Nykyään lähes kaikki perus lämminvesivaraajat ovat 1 vaiheisia.
1 vaiheisena on kyllä olemassa super suko rasioita mitkä pitäisi kestää jatkuvaa rasitusta. Itse en silti näkisi mitään tarvetta pistorasia kikkailulle. Aikaisemmin jo todettiin, että jos väliin asentaa jonkun WIFI pistorasian, niin siitä muodostuu sitten se heikoin lenkki.

Anonyymi kirjoitti:

Se paloturvallisuus johtuu siitä autosta, ei siitä pistorasiasta. Sen pistorasian , johtojen ja sulakkeiden kapasiteetti kyllä on mitoitettu jatkuvaankin kuormitukseen ihan maksimissaan.

Lue lisää

Olet väärässä. Pistorasian vuoksi on rajattu virta 8A. Jos kiinteä latauslaite tai 3~vaihe rasia, niin talon pääsula tai auton latauslaite on rajoittava tekijä.

Anonyymi kirjoitti:

Voin avata tarkemmin. Suko pistorasiaa, eli tavallista 1~vaihe pistorasiaa, ei ole tarkoitettu käytettäväksi suurilla tehoilla jatkuvasti. Esimerkiksi sähköauton lautaus sukon kautta on rajattu 8A paloturvallisuus syistä, eikä ole edes sillä teholla suositeltavaa, vaan tulisi asentaa mieluummin muulla tavalla. Näihin varaajiin tehdään oikeaoppisesti kiinteä asennus juuri tästä syystä.

Lue lisää

"Näihin varaajiin tehdään oikeaoppisesti kiinteä asennus juuri tästä syystä."

Puhutaanko nyt lämminvesivaraajista vai sähköautoista ja niiden lataussysteemeistä?

Lämminvesivaraajia ainakin myydään ihan pistotulppamalleina, pitäisikö nyt alkaa ne sinun oppiesi mukaan alkaa muuttaa kiinteästi asennetuiksi? Lämminvesivaraaja ei tosin ole jatkuvasti päälläkään, mutta silti.

Anonyymi kirjoitti:

"Näihin varaajiin tehdään oikeaoppisesti kiinteä asennus juuri tästä syystä."

Puhutaanko nyt lämminvesivaraajista vai sähköautoista ja niiden lataussysteemeistä?

Lämminvesivaraajia ainakin myydään ihan pistotulppamalleina, pitäisikö nyt alkaa ne sinun oppiesi mukaan alkaa muuttaa kiinteästi asennetuiksi? Lämminvesivaraaja ei tosin ole jatkuvasti päälläkään, mutta silti.

Lue lisää

Joku mökin pieni varaaja pistorasiana, mutta ns. perus 200-300 litran varaaja asennetaan kyllä kiinteästi ja myydään ilman pistotulppaa 😉

Anonyymi kirjoitti:

Voin avata tarkemmin. Suko pistorasiaa, eli tavallista 1~vaihe pistorasiaa, ei ole tarkoitettu käytettäväksi suurilla tehoilla jatkuvasti. Esimerkiksi sähköauton lautaus sukon kautta on rajattu 8A paloturvallisuus syistä, eikä ole edes sillä teholla suositeltavaa, vaan tulisi asentaa mieluummin muulla tavalla. Näihin varaajiin tehdään oikeaoppisesti kiinteä asennus juuri tästä syystä.

Lue lisää

Höpöhöpö taas. Sinä ja sinun tehosi, jo on puurot ja vellit taas sekaisin oikein viimeisen päälle oikeaoppisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Höpöhöpö taas. Sinä ja sinun tehosi, jo on puurot ja vellit taas sekaisin oikein viimeisen päälle oikeaoppisesti.

Jotku joutuu näiden kanssa painimaan ihan työkseen. Tietämättömät pätijät höpöhöpöttää 😂

Anonyymi kirjoitti:

Jotku joutuu näiden kanssa painimaan ihan työkseen. Tietämättömät pätijät höpöhöpöttää 😂

Joo, kyllä tuo 8A sähköauton lautaustehon rajoittaminen normi pistokkeesta on ihan perus juttuja... Perustuu juuri tuohon pistorasian antautumiseen.
Liian usein juuri Hiacen ja sivuleikkurit ostaneet jampat tulevat pätemään. Vaikka olisi S2 suoritettuna, niin tuntuu silti olevan osaamisen taso perusasioiden ulkopuolelta aika heikkoa. Välissä jopa perus asioissa...

Anonyymi kirjoitti:

Joku mökin pieni varaaja pistorasiana, mutta ns. perus 200-300 litran varaaja asennetaan kyllä kiinteästi ja myydään ilman pistotulppaa 😉

Niin kai, kun tuon kokoluokan varaajat on kolmivaiheisia ja sehän jo sanottiin, että sellainen pistrasia/pistulppayhdistelmä olisi sisätiloissa aika ruma. Yksivaiheiset on pistotulpalla johonkin 150 litraan saakka. Aivan kuten pienitehoiset yksivaiheiset sähköhellatkin ainakin ennen oli pistotulpalla, mutta suurempitehoiset kiinteästi asennettuja, vaikka ei mikään niitäkään estä kytkemästä viisinapaisella pistotulpalla, mutta ruma ja tilaa vievä ratkaisuhan se olisi.

Anonyymi kirjoitti:

Niin kai, kun tuon kokoluokan varaajat on kolmivaiheisia ja sehän jo sanottiin, että sellainen pistrasia/pistulppayhdistelmä olisi sisätiloissa aika ruma. Yksivaiheiset on pistotulpalla johonkin 150 litraan saakka. Aivan kuten pienitehoiset yksivaiheiset sähköhellatkin ainakin ennen oli pistotulpalla, mutta suurempitehoiset kiinteästi asennettuja, vaikka ei mikään niitäkään estä kytkemästä viisinapaisella pistotulpalla, mutta ruma ja tilaa vievä ratkaisuhan se olisi.

Lue lisää

Tuonkokoluokan varaajat ovat yläpäässä aika usein juu 3 vaiheisia, joita voidaan kytkeä 1 vaiheisena ja osa hyväksyy 2 vaiheisen kytkennän.
Ns. Perinteiset hellat ovat 2 vaiheisia, mutta voidaan kytkeä myös yksi vaiheisina. Uuni on yksivaiheinen.

Anonyymi kirjoitti:

Voin avata tarkemmin. Suko pistorasiaa, eli tavallista 1~vaihe pistorasiaa, ei ole tarkoitettu käytettäväksi suurilla tehoilla jatkuvasti. Esimerkiksi sähköauton lautaus sukon kautta on rajattu 8A paloturvallisuus syistä, eikä ole edes sillä teholla suositeltavaa, vaan tulisi asentaa mieluummin muulla tavalla. Näihin varaajiin tehdään oikeaoppisesti kiinteä asennus juuri tästä syystä.

Lue lisää

"Suko pistorasiaa, eli tavallista 1~vaihe pistorasiaa, ei ole tarkoitettu käytettäväksi suurilla tehoilla jatkuvasti. "

Laitapa linkkiä asiaan. Mieluummin jotain, jossa ei kerrota jostain sähköauton lataukseen liittyvästä, vaan ihan sähköalan säännöissä kerrottuna tuosta asiasta.
Ettei saa jatkuvasti käyttää "suurilla tehoilla" ?
Mitä ne liian suuret tehot on, jos johdot ja sulakkeet on mitoitettu oikein ja pistotulppa niiden mukainen? En ole koskaan törmännyt tuollaiseen rajoitukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kolmivaiheinen pistorasia onkin eri asia. Se on tehty kestämään jatkuvaa täyttä rasitusta ja ei mitään ongelmaa. 1 vaiheinen perus suko ei sitten taas olekkaan sama asia. Nykyään lähes kaikki perus lämminvesivaraajat ovat 1 vaiheisia.
1 vaiheisena on kyllä olemassa super suko rasioita mitkä pitäisi kestää jatkuvaa rasitusta. Itse en silti näkisi mitään tarvetta pistorasia kikkailulle. Aikaisemmin jo todettiin, että jos väliin asentaa jonkun WIFI pistorasian, niin siitä muodostuu sitten se heikoin lenkki.

Lue lisää

Super suko.

Hah.

Anonyymi kirjoitti:

Tuonkokoluokan varaajat ovat yläpäässä aika usein juu 3 vaiheisia, joita voidaan kytkeä 1 vaiheisena ja osa hyväksyy 2 vaiheisen kytkennän.
Ns. Perinteiset hellat ovat 2 vaiheisia, mutta voidaan kytkeä myös yksi vaiheisina. Uuni on yksivaiheinen.

Lue lisää

"
Sähkölieden kytkentä

Sähköliesi kytketään kodin sähköverkkoon kolmivaiheisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kytkentään tarvitaan viisi johdinta: kolme vaihejohdinta, nollajohdin ja maadoitusjohdin. Sähkökaapelin johtimien värit ovat yleensä musta, harmaa, ruskea, sininen ja keltavihreä. Vaihejohtimien värit ovat yleensä musta, harmaa ja ruskea. Nollajohdin on sininen ja maadoitusjohdin on keltavihreä. Suomalaisten kaapelien värijärjestelmät ovat muuttuneet vuosina 1974 ja 2002, joten vanhoissa asennuksissa on käytetty muita värejä.
Kolmivaiheinen kytkentä tarkoittaa sitä, että sähköliesi saa sähkövirran kolmen sulakkeen kautta. Vaihejohtimet on kytketty keskuksessa kolmelle sulakkeelle, nollajohdin on kytketty keskuksen nollakiskoon ja maadoitusjohdin on kytketty keskuksen maadoituskiskoon. Kolmen sulakkeen kautta saadaan siirrettyä sähkölieden tarvitsema suurempi sähköteho.

"

Anonyymi kirjoitti:

Tuonkokoluokan varaajat ovat yläpäässä aika usein juu 3 vaiheisia, joita voidaan kytkeä 1 vaiheisena ja osa hyväksyy 2 vaiheisen kytkennän.
Ns. Perinteiset hellat ovat 2 vaiheisia, mutta voidaan kytkeä myös yksi vaiheisina. Uuni on yksivaiheinen.

Lue lisää

Enpä sanoisi kovinkaan perinteiseksi kytkentätavaksi hellan kohdalla, että se olisi kytketty kahdella vaiheella toimivaksi. Kyllä se on joko yksi- tai kolmivaiheinen se kytkentä. Tai mikä nyt sitten on perinteinen hella? Joka tapauksessa, jos se on kytketty kaksivaiheisesti, sitä ei silloin ole kytketty yksivaiheisella pistotulpalla, jota käytetään vain yksivaiheisesti kytketyssä hellassa, eli yksi vaihe, nolla ja käytännössä tietysti suojamaadoitusjohto, vaikka toimiihan se hella ilman sitäkin, koska se on vikatilannetta varten se keltavihreä.

Yksivaiheiset laitteet tulee pistotulpan kanssa (suojamaadoitettu tai suojamaadoittamaton), tuskinpa poikkeuksia on minkään laitteen kohdalla, ei niitä juurikaan ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
Vai onko jonkun 230 voltin jännitteelle tarkoitettu jääkaappi esim. kiinteästi asennettu sähkön osalta?

Anonyymi kirjoitti:

Joku mökin pieni varaaja pistorasiana, mutta ns. perus 200-300 litran varaaja asennetaan kyllä kiinteästi ja myydään ilman pistotulppaa 😉

Onko perusvaraaja mielestäsi minimissään 200 litraa? Missä helvetin kuninkaan linnassa sinä asut? Vai oletko lesta ja pentuja enemmän kuin laki sallii?

Anonyymi kirjoitti:

Super suko.

Hah.

Kirjota googleen "super suko" tai "super schuko". Ylläty sen jälkeen typeryydestäsi.

Anonyymi kirjoitti:

"Suko pistorasiaa, eli tavallista 1~vaihe pistorasiaa, ei ole tarkoitettu käytettäväksi suurilla tehoilla jatkuvasti. "

Laitapa linkkiä asiaan. Mieluummin jotain, jossa ei kerrota jostain sähköauton lataukseen liittyvästä, vaan ihan sähköalan säännöissä kerrottuna tuosta asiasta.
Ettei saa jatkuvasti käyttää "suurilla tehoilla" ?
Mitä ne liian suuret tehot on, jos johdot ja sulakkeet on mitoitettu oikein ja pistotulppa niiden mukainen? En ole koskaan törmännyt tuollaiseen rajoitukseen.

Lue lisää

Tämän olisi voinut itsekkin googlata. Heti ensinmäinen osuma kertoo asiasta. Vaikka juttu S-autosta, niin puhutaan sukon ominaisuuksista yleisesti.

https://tukes.fi/-/lataa-sahkoautosi-turvallisesti#a46bbf41

Anonyymi kirjoitti:

Enpä sanoisi kovinkaan perinteiseksi kytkentätavaksi hellan kohdalla, että se olisi kytketty kahdella vaiheella toimivaksi. Kyllä se on joko yksi- tai kolmivaiheinen se kytkentä. Tai mikä nyt sitten on perinteinen hella? Joka tapauksessa, jos se on kytketty kaksivaiheisesti, sitä ei silloin ole kytketty yksivaiheisella pistotulpalla, jota käytetään vain yksivaiheisesti kytketyssä hellassa, eli yksi vaihe, nolla ja käytännössä tietysti suojamaadoitusjohto, vaikka toimiihan se hella ilman sitäkin, koska se on vikatilannetta varten se keltavihreä.

Yksivaiheiset laitteet tulee pistotulpan kanssa (suojamaadoitettu tai suojamaadoittamaton), tuskinpa poikkeuksia on minkään laitteen kohdalla, ei niitä juurikaan ole tarkoitettu kiinteään asennukseen.
Vai onko jonkun 230 voltin jännitteelle tarkoitettu jääkaappi esim. kiinteästi asennettu sähkön osalta?

Lue lisää

Hellat ovat aina 2 vaiheisia tai 1 vaiheisia, jos puhutaan perinteisistä vastushelloista.

Esimerkki. Hellan levyt kytketään 1 ja 2 vaiheiden välille, jolloin siinä on 400V jännää. Sitten 3 vaihe kytketään uuniin. Jos ei erillisuunia, niin kytkentä tehdään yhteisessä kytkentä kotelossa. Vaihtoehtoisesti voidaan vanhoissa 1-vaihe liittymissä kytkeä levyt 1-vaiheen ja N väliin, jolloin uuni tulee samaan.

Anonyymi kirjoitti:

Onko perusvaraaja mielestäsi minimissään 200 litraa? Missä helvetin kuninkaan linnassa sinä asut? Vai oletko lesta ja pentuja enemmän kuin laki sallii?

Juuri näin. Viimeksi erääseen rivitaloon tuli Onnlinen 280 litran varaajat ja asunnot kooltaan kaksioita ja kolmioita. Kytkettiin 1-vaiheisesti. Vaihtoehtona olisi ollut myös 3-vaiheinen kytkentä. Piisaa kyllä 1-vaiheen kanssa vallan mainiosti, jos ei nyt ihan asu suiskussa / täytä paljoa joka päivä lämpimällä vedellä.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Viimeksi erääseen rivitaloon tuli Onnlinen 280 litran varaajat ja asunnot kooltaan kaksioita ja kolmioita. Kytkettiin 1-vaiheisesti. Vaihtoehtona olisi ollut myös 3-vaiheinen kytkentä. Piisaa kyllä 1-vaiheen kanssa vallan mainiosti, jos ei nyt ihan asu suiskussa / täytä paljoa joka päivä lämpimällä vedellä.

Lue lisää

Miksi? Miksi kytkettiin yksivaiheisesti? Minkä tehoiset varaajat?
No, sähkökytkentä varmaan tehtiin sitten kiinteästi, koska ei tuossa ole mitään järkeä, että tuon kokoiset varaajat olisi edes tulleet pistotulppakytkennällä.

Anonyymi kirjoitti:

Hellat ovat aina 2 vaiheisia tai 1 vaiheisia, jos puhutaan perinteisistä vastushelloista.

Esimerkki. Hellan levyt kytketään 1 ja 2 vaiheiden välille, jolloin siinä on 400V jännää. Sitten 3 vaihe kytketään uuniin. Jos ei erillisuunia, niin kytkentä tehdään yhteisessä kytkentä kotelossa. Vaihtoehtoisesti voidaan vanhoissa 1-vaihe liittymissä kytkeä levyt 1-vaiheen ja N väliin, jolloin uuni tulee samaan.

Lue lisää

Eli kyse on kolmivaihehellasta. Sitä ei kytketä kahteen vaiheeseen, se kytketään kolmeen vaiheeseen, jakaantukoon vaiheet sitten miten tahansa hellan sisällä.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjota googleen "super suko" tai "super schuko". Ylläty sen jälkeen typeryydestäsi.

Hahhah. Markkinarako. Tyhmiä höynäytetään.

Anonyymi kirjoitti:

Onko perusvaraaja mielestäsi minimissään 200 litraa? Missä helvetin kuninkaan linnassa sinä asut? Vai oletko lesta ja pentuja enemmän kuin laki sallii?

Lestoja pitäis olla enempi ettei tarveis riidellä maahan muutosta ja olis työkukyisiä ihmisiä eikä joitain juoppoja luusereita.

Anonyymi kirjoitti:

Onko perusvaraaja mielestäsi minimissään 200 litraa? Missä helvetin kuninkaan linnassa sinä asut? Vai oletko lesta ja pentuja enemmän kuin laki sallii?

Omakotitaloissa perusvaraaja on ollut 300 litraa. Kesämökit ja pienet kerros/rivitaloasunnot on eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Eli kyse on kolmivaihehellasta. Sitä ei kytketä kahteen vaiheeseen, se kytketään kolmeen vaiheeseen, jakaantukoon vaiheet sitten miten tahansa hellan sisällä.

Uuni voi olla erillinenkin ja siltikin samassa jakorasiassa jaellaan. 2 vaihetta hellalle ja 1 uunille 🤣 On se vaikea käsittää kun ei ole kauhalla annettu.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi? Miksi kytkettiin yksivaiheisesti? Minkä tehoiset varaajat?
No, sähkökytkentä varmaan tehtiin sitten kiinteästi, koska ei tuossa ole mitään järkeä, että tuon kokoiset varaajat olisi edes tulleet pistotulppakytkennällä.

Lue lisää

Se on aivan sama kytketäänkö 1 vai 3 vaiheisena. Tossa Onnlinessa on esim 3 kpl 1kW vastuksia. Jos kolmivaiheinen, niin jokaiselle tuodaan oma vaihe ja toinen pää N:ssä. Jos 1 vaihe, niin se jompitetaan kolmelle vaiheelle ja taas N toisessa päässä. Ainoo, et 1 vaiheisena sulakekoko on 16A, kun 3 vaiheisena riittäisi jo 6A, mutta käytännössä 10A. Joa kytketään pistorasiaan, niin silloin tulee van 1 vastus käyttöön ja varaajan max teho 1kW vr. Muuten se 3kW.

Anonyymi kirjoitti:

Uuni voi olla erillinenkin ja siltikin samassa jakorasiassa jaellaan. 2 vaihetta hellalle ja 1 uunille 🤣 On se vaikea käsittää kun ei ole kauhalla annettu.

Minkäpä sille voi, jos et käsitä sitä asiaa, joka sinulle on juuri kerrottu?

Anonyymi kirjoitti:

Minkäpä sille voi, jos et käsitä sitä asiaa, joka sinulle on juuri kerrottu?

Kokista se voi tuntua yhdeltä ja samalta, mutta sen takia kokki keittääkin vaan velliä sillä ja tulisi pitäytyä suolan määrästä vänkäämisessä 😂

Anonyymi kirjoitti:

Lämminvesivaraajat on kytketty kiinteästi verkkoon, välissä ei ole pistorasiaa.

Sähkötaulussa on kytkin lämminvesivaraajalle, kuten myös sulakkeet. Itse vääntänyt kytkimestä virrat poikki.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallaan estää. KO laitos on liian tehokas pistoliittimelle. Niitä ei ole speksattu kestämään suuria virtoja pitkiä aikoja. Mutta keskukseen tai kodinhoitohuoneeseen saa nykyään helposti asennettua älykkäitä releitä, jotka ohjaavat varaajaa kellonmukaan ja puhelimella saa konfattua.

Lue lisää

Ennen hiusten halkomista kannattaa kytkeä aivot päälle. Monta tuntia kestävä patteriauton lataaminen 16 A virralla on huono idea, mutta 2 kW = vain 8,7 A. Pistorasian ja johtimien lämpeneminen on verrannollinen virran toiseen potenssiin, joten tässä häviöteho on 30 % 16 A virran häviötehosta. 8,0 A virralla 25 %.

16 A olisi liian iso teho normaalille shukopistorasialle, ellei kuormitus ole lyhytaikaista. Mitä 2> h putkeen kestävä lämminvesivaraajan lämmitys tai sähkön varastaminen patteriautoon (sen jälkeen kun tolpan kellokytkin on Suoli24 antamalla luvalla rikottu) eivät ole.

Pistorasiakytkennän kanssa on helppo käyttää kellokytkintä varaajan ohjaamiseen. Tietysti jotain älypäälaiteitteitakin voisi kokeilla, mutta näiden kohdalla on syytä huomata, että aika moni w-lan ohjattu / automaatiojärjetemään pistorasiakytkin onkin speksattu vain 6 tai 8 A virralle.

Ryhmäkeskukseen asennettavat ohjainsysteemit olisi toki paras ratkaisu, mutta hintaa tulee asennuksineen monta satasta ja saattaa takaisinmaksuaika venyä ensi vuosisadan puolelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ennen hiusten halkomista kannattaa kytkeä aivot päälle. Monta tuntia kestävä patteriauton lataaminen 16 A virralla on huono idea, mutta 2 kW = vain 8,7 A. Pistorasian ja johtimien lämpeneminen on verrannollinen virran toiseen potenssiin, joten tässä häviöteho on 30 % 16 A virran häviötehosta. 8,0 A virralla 25 %.

16 A olisi liian iso teho normaalille shukopistorasialle, ellei kuormitus ole lyhytaikaista. Mitä 2> h putkeen kestävä lämminvesivaraajan lämmitys tai sähkön varastaminen patteriautoon (sen jälkeen kun tolpan kellokytkin on Suoli24 antamalla luvalla rikottu) eivät ole.

Pistorasiakytkennän kanssa on helppo käyttää kellokytkintä varaajan ohjaamiseen. Tietysti jotain älypäälaiteitteitakin voisi kokeilla, mutta näiden kohdalla on syytä huomata, että aika moni w-lan ohjattu / automaatiojärjetemään pistorasiakytkin onkin speksattu vain 6 tai 8 A virralle.

Ryhmäkeskukseen asennettavat ohjainsysteemit olisi toki paras ratkaisu, mutta hintaa tulee asennuksineen monta satasta ja saattaa takaisinmaksuaika venyä ensi vuosisadan puolelle.

Lue lisää

Aika harva lämminvesivaraa on silti yli 1kW pistorasiaan kytkettynä, jos noudattaa valmistajan ohjeita, joita tulisi aina noudattaa. Pelkkä lämpeneminen virran vuoksi ei ole ongelma vaan sukorasia yleensäkkin. Niiden pitkäaikainen rasittaminen saattaa alkaa tuottamaan valokaarta huonontuneen kontaktin vuoksi ja siten aiheuttaa tulipalon. Sama asia, kun käyttää imuria aina samasta rasiasta, mutta sillä erotuksella, että imurin rasiaa tulee edes tarkkailtua kytkettäessä. Onhan nykyään monet asiat hiusten halkomista, mutta sellainen maailma on, jos 0-tapaturmaan pyritään. Itse en näe vikavirtasuojallekkaan niin laajaa tarvetta kuin nyt on, mutta eipä se ole minun päätettävissäni. Seuraavaksi saattaa tulla valokaarisuojatkin pakollisiksi kaikkiin ryhmäjohtoihin, kun päivitellään standardeja. Jenkeis ollut jo vuosia. Siellä tosin virratkin kaksinkertaiset meihin nähden, joten valokaaren riskikin suurempi.

🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒🍒

🍒 ­­­N­­­y­­m­­­f­­o­­­m­­a­­a­n­­­i -> https://ye.pe/finngirl21#17859750y

🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋💋💋💋🔞

Anonyymi kirjoitti:

Varaaja on Haato 3-HK 100 litraa. Yksi käyttäjä. Onnistuisiko niin, että säätää termostaatilla lämmitystä nollasta siihen kohtaan, jossa lämmitys pitäisi olla 60 astetta (maksimi on 85 astetta) ? Ei tarvitsisi pistotulppaa hakea esiin hankalasta paikasta.
Kokeilemalla saa tuntumaa, mutta miten olisi näppiarvio, jos termostaatti on nollilla vaikkapa 10 tuntia ja 14 tuntia päällä vuorokaudessa?
En tiedä, kytkeekö termostaatti vastukset kokonaan pois nolla-asennossa?

Varaajan ohjeessa on tietoa lämmitysajoista, kun tulevan kylmän veden lämpötila olisi 10 astetta. Varaajan vesi siis olisi lähtötilanteessa kylmää (10 astetta).

Lämmitysaika 45 asteen lämpötilaan 2kW teholla 2 tuntia.
Lämmitysaika 80 asteen lämpötilaan 2kW teholla 4,1 tuntia.

Vaikea arvioida lämpimän veden kulutustani, kyllä sitä kohtuullisen paljon menee.

Lue lisää

Hauska määritelmä "kohtuullisen paljon". Miltä kuulostaisi "kohtuuttoman vähän"?

Anonyymi kirjoitti:

Korkeimman oikeuden laitosko KO?
Mikähän nyt estää mielestäsi kytkemästä tavallaan mitä mihinkin? Ja miksi?

Jos ostan kahden kilowatin tehoisen lämminvesivaraajan, jossa on suojakoskettimin varustettu pistotulppa, sitäkö ei saakaan mielestäsi kytkeä suojamaadoitettuun pistorasiaan sillä pistotulpalla? Vai mitä kummallista taas tarkoitat?

Vai sitäkö tarkoitat, ettei kolmivaiheista varaajaa voi kytkeä pistotulpalla? Miksi ei?
Jos se on kiinteästi asennettu, siellä on sitten takana riittävä kapasiteetti jokaiselle vaiheelle ja mikä siinä muuttuisi, jos se kiinteästi asennettu systeemi sitten toimisikin sillä kolmivaiheisella pistokesysteemillä ihan sähkömääräysten sallimin tavoin?

Yksivaiheinen pistotulppa on tietysti erilainen kuin kolmivaiheinen ja siksi kolmivaiheinen pistotulppa olisi kolhon näköinen sisätiloissa verrattuna yksivaiheiseen. Yksivaiheisessa pistotulpassa on kolme johdinta, jos se on suojamaadoitettu, kolmivaiheisessa on viisi johdinta ja se ei tosiaankaan ole yhtä huomaamaton kuin yksivaiheinen, jossa ei muuten ole kuin kaksi johdinta, jos se ei ole suojamaadoitettu.
Vanhoissa kolmivaihepistokkeissa ei ollut kuin neljä johdinta (napaa), kun nolla ja suojamaadoitus oli yhdistetty hyppyjohdolla pistotulpan sisällä. Ei ole ollut käytössä enää kymmeniin vuosiin.

Ehkä en tajua, mitä tarkoitat, mutta liekö tuolla niin väliäkään?

Lue lisää

Muinoin 50-luvulla 3-vaiheisessa pistokkeessa oli vain 3 johdinta, nolla oli rungossa.

Näkeekö pörssisähkön hinnan etukäteen lyhyeltä ajalta? Käsitin, että seuraavan vuorokauden hinnat näkisi etukäteen käyränä? Siihenkö voisi luottaa?

Anonyymi kirjoitti:

Näkeekö pörssisähkön hinnan etukäteen lyhyeltä ajalta? Käsitin, että seuraavan vuorokauden hinnat näkisi etukäteen käyränä? Siihenkö voisi luottaa?

Seuraavan vuorokauden sähkönhinnan näkee kymmenistä sovelluksista puhelimesta ja sadoilta verkkosivuilta netistä. Pitää prikulleen paikkansa, kun hinnat lyödään lukkoon edellisenä päivänä.

Anonyymi kirjoitti:

Seuraavan vuorokauden sähkönhinnan näkee kymmenistä sovelluksista puhelimesta ja sadoilta verkkosivuilta netistä. Pitää prikulleen paikkansa, kun hinnat lyödään lukkoon edellisenä päivänä.

Lue lisää

Laita joku omasta mielestäsi hyvä sovellus linkkinä tai jotain. Eihän tuo suuri vaiva ole ja jätä turha pään aukominen pois, tai vetelen turpaan, jooko?

Anonyymi kirjoitti:

Laita joku omasta mielestäsi hyvä sovellus linkkinä tai jotain. Eihän tuo suuri vaiva ole ja jätä turha pään aukominen pois, tai vetelen turpaan, jooko?

Yksi on joka päivä Iltalehdessä kello 14 jälkeen julkaistava lista tuntihinnoista samalta ja seuraavalta päivältä.

Anonyymi kirjoitti:

Laita joku omasta mielestäsi hyvä sovellus linkkinä tai jotain. Eihän tuo suuri vaiva ole ja jätä turha pään aukominen pois, tai vetelen turpaan, jooko?

Turhaan laittaa kun ett kuitenkaan siitä mitään tajuua.

Onko hapettuneet ihan eri asia?
Täällä on taas oikein viisasten kerho neuvomassa.
Minulla on sähköautokin sitäpaitsi, jos sattuu kiinnostamaan. Oikeastaan kaksikin, mutta mitäpä noilla leuhottamaan. Hyväkuntoisia silti ovat.

Anonyymi kirjoitti:

Onko hapettuneet ihan eri asia?
Täällä on taas oikein viisasten kerho neuvomassa.
Minulla on sähköautokin sitäpaitsi, jos sattuu kiinnostamaan. Oikeastaan kaksikin, mutta mitäpä noilla leuhottamaan. Hyväkuntoisia silti ovat.

Lue lisää

Jos on kaksi sähköautoa, niin varmaan ostaa myös lautauslaitteet niihin? Vai Kiinan 16A laturit vai hikiset 8A Suomimallinen pistorasia laturi?

Anonyymi kirjoitti:

Onko hapettuneet ihan eri asia?
Täällä on taas oikein viisasten kerho neuvomassa.
Minulla on sähköautokin sitäpaitsi, jos sattuu kiinnostamaan. Oikeastaan kaksikin, mutta mitäpä noilla leuhottamaan. Hyväkuntoisia silti ovat.

Lue lisää

Ei kaikki talot pala mutta muutamia syttyy eikä vähiten sähkö vioista. Kulunut ja hapettunut voi tarkoittaa eri asiaa.
Mitähän tasoa seuraavaksi tulee???

Onhan tuo pistotulppaliitäntäinen kestänyt kahden kW tehoa 80- luvun alusta...

Niin on, tunti tai muutama kerrallaan

Anonyymi kirjoitti:

Onhan tuo pistotulppaliitäntäinen kestänyt kahden kW tehoa 80- luvun alusta...

Niin on, tunti tai muutama kerrallaan

Joo, ongelma on nimen omaan aika. Mitä pitempi rasitus sitä kovempi lämpö. Mitä kovempi lämpö sitä kovempi resistanssi. Mitä kovempi resistanssi sitä kovempi lämpö. Jne...

Tuota ekassa vastauksesssni jo sanoin, mutta tänne ilmestyy joitakin koulunsa käyneet ja jatko-,opintoja suorittaneet pätemään kaavoillansa, joilla ei juuri käytännön kokemusta ole mutta sitäkin enemmän olettamuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuota ekassa vastauksesssni jo sanoin, mutta tänne ilmestyy joitakin koulunsa käyneet ja jatko-,opintoja suorittaneet pätemään kaavoillansa, joilla ei juuri käytännön kokemusta ole mutta sitäkin enemmän olettamuksia.

Lue lisää

Sopisko ihan maallikon kysyä mökin lämminvesivaraajasta? Tilavuus jotain 40-60 litraa ja aina lämmetessään tiputtanut lauteiden alla olevaan pesuvatiin vettä. Nyt tiputus on lakannut, miksi? Vuotaako kaivossa jokin "pohjaventtiili?

Anonyymi kirjoitti:

Sopisko ihan maallikon kysyä mökin lämminvesivaraajasta? Tilavuus jotain 40-60 litraa ja aina lämmetessään tiputtanut lauteiden alla olevaan pesuvatiin vettä. Nyt tiputus on lakannut, miksi? Vuotaako kaivossa jokin "pohjaventtiili?

Lue lisää

Jos erillinen pohjaventtiili, niin ihmevä pumppu vissiin kaivon ulkopuolella? Voihan se varaaja veden lemmetessä tuupata paineen sinne kaivoonkin. Varoventtiilin kautta vatiikkaan ei kuulosta oikealta tavalta. Niissähän kuuluisi olla ilmalla täytetty paisuntasäiliö, johon vesi pääsee laajenemaan. Sillon on vikaa, jos ulospäin tiputtelee. Tulee enemmänkin mieleen, toimisiko se sinun varaajasi tällähetkellä oikein? Paisuntasäiliö ei ole täynnä vettä tjms.

Anonyymi kirjoitti:

Sopisko ihan maallikon kysyä mökin lämminvesivaraajasta? Tilavuus jotain 40-60 litraa ja aina lämmetessään tiputtanut lauteiden alla olevaan pesuvatiin vettä. Nyt tiputus on lakannut, miksi? Vuotaako kaivossa jokin "pohjaventtiili?

Lue lisää

Lämminvesivaraajassa on aina ylipaineventtiili joka päästää vettä hiukan ulos kun vesi lämmetessään laajenee. Sen toiminta pitää silloin tällöin testata pyöräyttämällä päällä olevaa kiekkoa sen verran että vettä tulee hitusen.

Anonyymi kirjoitti:

Sopisko ihan maallikon kysyä mökin lämminvesivaraajasta? Tilavuus jotain 40-60 litraa ja aina lämmetessään tiputtanut lauteiden alla olevaan pesuvatiin vettä. Nyt tiputus on lakannut, miksi? Vuotaako kaivossa jokin "pohjaventtiili?

Lue lisää

Varaajan tuloputkessa on takaiskuventtiili, vesi ei kulje tulosuuntaan.

Anonyymi kirjoitti:

Lämminvesivaraajassa on aina ylipaineventtiili joka päästää vettä hiukan ulos kun vesi lämmetessään laajenee. Sen toiminta pitää silloin tällöin testata pyöräyttämällä päällä olevaa kiekkoa sen verran että vettä tulee hitusen.

Lue lisää

Kaivossa on vesipumppu ja painekatkaisin, saunan lauteiden alla lämminvesivaraaja. Säätimiä: Lämpötila, sulkuventtiili ja painenappula (10 Bar). Painenappulaa kiertämällä päästää vettä ulos.

Painevaraaja on erikseen, sen painemittari liikkuu alueella n. 1,5 - 3,5 Bar. Kaikki tuntuu toimivan, mutta se tiputtelu on lakannut.

Anonyymi kirjoitti:

Kaivossa on vesipumppu ja painekatkaisin, saunan lauteiden alla lämminvesivaraaja. Säätimiä: Lämpötila, sulkuventtiili ja painenappula (10 Bar). Painenappulaa kiertämällä päästää vettä ulos.

Painevaraaja on erikseen, sen painemittari liikkuu alueella n. 1,5 - 3,5 Bar. Kaikki tuntuu toimivan, mutta se tiputtelu on lakannut.

Lue lisää

Vai että "painenappula". Tarkoittanet varoventtiiliä eli ylipaineventtiiliä.

Varaajasta jotakin apua, mutta siirtolaskusta eurot jaettuna kiloWattitunneilla = 49 senttiä. Se on sellainen seutu ja tällainen maa tämä muistojen ihmemaa.

Anonyymi kirjoitti:

Varaajasta jotakin apua, mutta siirtolaskusta eurot jaettuna kiloWattitunneilla = 49 senttiä. Se on sellainen seutu ja tällainen maa tämä muistojen ihmemaa.

No duota nyt jo ostelevat ulkomaille vesivoimaloita. Pian saavat ostaa kaupunkien vesihuollonkin ja veden hinta kuluttajalle LASKEE !!!