VALTIO on maksanut pörssiyhtiö UPMlle 61 miljoonaa euroa yritystu Suurimpien

VALTIO on maksanut pörssiyhtiö UPM:lle 61 miljoonaa euroa yritystukea vuosina 2020–2022. Suurimpien yritystukien saajina on varustamoita ja isoja metsä-, teräs - ja kemianyhtiöitä.

Top 25 -yrityksille eli eniten tukea saaneille maksettiin 485 miljoonaa euroa edellä mainitulla aikavälillä.

Katso lista yrityksistä ja summista jutun lopusta. Mukana on sekä valtiontukia että mahdollisesti myös EU-tukia.

Kustannustuki eli koronapandemiasta johtuva tuki oli suurin tukimuoto, kauppa-alusten työvoimakustannustuki ja vuonna 2025 loppuva energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki seuraavaksi suurimpia.

Yritystukien saajat ja summat käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) tietopalvelusta, johon on koottu tietoja eri tukityypeistä ja saajista viime vuosilta.

Yritysten verotukia, jotka ovat veronmenetyksinä mitattuina useiden miljardien eurojen kokoinen tukimuoto, ei ole mukana koska niitä ei ole tilastoitu.

Joukossa on myös pari kysymyksiä herättävää tapausta: Vermon ravirata, joka on saanut kahdeksanneksi avokätisimmät tuet, 18 miljoonaa euroa, kolmen vuoden aikana. Myös Tampereen ravirata kuuluu top 25 -tuen saajiin yhdeksän miljoonan euron potilla.

Raviradat ovat saaneet vuosittain valtion ”tukea keskus- ja maakuntaraviradoille Suomessa”.

– En ymmärrä, mitä markkinapuutetta tässä pyritään korjaamaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ihmettelee.

Pienten ja keskisuurten yhtiöiden top 25 -ryhmässä on peräti yhdeksän ravirataa ja hevoskasvatusalan toimijaa tuen saajina.

Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippos ry:n mukaan raviratojen saamat tuet ovat osa EU:n komission hyväksymää valtiontukea, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö valtiontukiviranomaisena raportoi nämä yritystukijärjestelmään.

Järjestön mukaan yksittäisen tuen sisältö ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi raportointijärjestelmästä. Esimerkiksi radoille myönnettävä palkintotuki maksetaan täysimääräisenä edelleen palkintoina hevosenomistajille, Hippos ry huomauttaa.

Esimerkiksi edellä mainitun Vermon Ravirata Oy:n kilpailujen kautta maksamien palkintojen osuus on Hippos ry:n mukaan noin kaksi kolmasosaa mainitusta kokonaisrahoituksesta.

Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.

Raviradoille myönnettävä muu valtiontuki jakautuu investointi- ja toimintatukeen.

KOSKI toivoo, että yritystukiremontti nousee uuden hallituksen agendalle yhtenä julkisten menojen sopeutuskeinona.

– Yritystuissa puhutaan miljardiluokan menoista ja leikkaamalla tehottomia tukia saataisiin paitsi säästöjä, myös tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, Koski sanoo.
18423
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Viking Line, Finnlines ja Tallink Silja nostivat runsaasti yritystukea. KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN

TEMIN tilastoista käy ilmi, että seuraaviksi suurimpia tuen saajia ovat olleet Viking Line, 54 miljoonaa, Finnlines, 42 miljoonaa ja Tallink Silja 33 miljoonaa euroa.

Varustamot ovat julkisuudessa puolustaneet tukea. Niiden mukaan kyseessä ei ole tuki vaan palautusjärjestelmä, jolla pienennetään varustamoiden henkilöstökustannuksia, jotta ne pystyvät palkkaamaan väkeä omista maistaan.

Tukea perustellaan myös huoltovarmuuden turvaamisella ja merikuljetusten tärkeydellä. Suomi ja muut EU-merenkulkuvaltiot tukevat laivoja palauttamalla työnantajan maksamia sosiaalivakuutus- ja eläkemaksuja työnantajalle.


Metsäyhtiöt saivat miljoonien edestä tukia.
Metsäyhtiöt saivat miljoonien edestä tukia. KUVA: JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA

Muista metsäyhtiöistä Metsä Board sai 21 miljoonaa ja Stora Enso 18 miljoonaa euroa.

Outokummun saamat yritystuet olivat 21 miljoonaa euroa, ja verkkoyhtiö Nokia Solutions and Networks 19 miljoonaa.

UPM:stä ei jutun julkaisuun mennessä saatu kommenttia yritystukien perusteista.

– Jos UPM tai joku muu iso yritys toteuttaa tukirahalla tutkimus- ja kehityshankkeen, jota se ei ilman julkista rahoitusta toteuttaisi ja odotusarvona on, että tästä t&k-toiminnosta syntyy radikaali, laajemmin yhteiskuntaa hyödyttävä innovaatio, niin isonkin yrityksen t&k-hankkeeseen voi olla perusteltua antaa julkista tukea, Koski toteaa.

– Julkinen tuki korjaa markkinapuutetta, kun jonkun t&k-hankkeen yksityiset odotetut tuotot ovat pienemmät kuin kustannukset eli hanke ei toteutuisi yksityisellä rahalla, mutta t&k-hankkeen odotetut yhteiskunnalliset hyödyt ylittävät sen kustannukset.

Äänestä

Järkkyä luettavaa, valtio työntää rahaa KANNATTAVIIN JA VOITOLLISIIN yrityksiin. Miksi!!!!

Äänestä

Afrikkaan Afganistaniin italian Kreikan mafialle tukea maksettu Miljardeja. Mi ten uusi hallitus maksaa vielä vai onko lopetettu

Äänestä

Kwhitys apu on nappikaupaa yritystukien rinnalla kun vielä lasketaan mukaan veroalet kun esim ei peritään edes alv veroakaan

Äänestä

Mihin tarkoitukseen UPM:lle tuki maksettiin?

Kai sinulla on siitäkin jotain sanottavaa eikä pelkästään aivopieruna yksi luku.

Äänestä

En tajua kuinka tyhmä ihminen voi olla.
Valitetaan jostain tuesta ilman, että tiedetään miksi se on annettu.

Älykäs vähemmän aatteellinen ihminen arvostelisi tukea suhteessa siihen, mitä hyötyä sitä saa.

Äänestä

Mitä UPM:n sijoittajat ovat hyötyneet yritustuesta ja halvasta energiasta, sähkövero luokka II?
Onko vietetty kunnon osinkojuhlia ja siirretty tuotanto halpatyövoiman maihin, jossa sellun raaka-aineena käytetty eucalyptus kasvaa korjuukuntoon seitsemässä vuodessa?

Äänestä

Valtsu on kova tyyppi.

Äänestä

Kerroppammitå,suimen kansa beeonmkasajat hyötyy kun antaa tahansa rikillemyritykille
Kotka kuitenkin löhtee suomesta vielä kun kaikkim rahat on lypsettu

Äänestä

Ueitystuet kerrankin kansalle ostovoimaan

Äänestä

Palkansaajat maksa veroja 36 mikjardii
Yritykset saatukia 9 miljardii maksaa veoja 6 miljardii
Miinusya 2 miljaedii

Lisöksi vieläkin,veoedut pöölle esim ei alv veroa

Äänestä
  • Suorat yritystuet olivat 2020 1,7 miljardia euroa.
    Lainat ja takaukset eivät maksa mitään eli ne eivät ole pois veronmaksajilta. Lainoilla itse asiassa tienataan koska niistä maksetaan korkoa.

    Yhteisöveroa maksettiin 6,6 miljardia euroa.

    6,6-1,7= 4,9 miljardia euroa.

    Sen verran yritykset maksavat veroja enemmän kuin saavat tukia.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Suorat yritystuet olivat 2020 1,7 miljardia euroa.
    Lainat ja takaukset eivät maksa mitään eli ne eivät ole pois veronmaksajilta. Lainoilla itse asiassa tienataan koska niistä maksetaan korkoa.

    Yhteisöveroa maksettiin 6,6 miljardia euroa.

    6,6-1,7= 4,9 miljardia euroa.

    Sen verran yritykset maksavat veroja enemmän kuin saavat tukia.

    Älä viitti, toi on vassarille korkeampaa matematiikkaa 😂
    Ei se osaa laskea, se vain toistaa lukuja, joita joku on käskenyt sen toistamaan.

    Äänestä

Kuluttajaa on kusetettu ahkerasti, valtion toimesta!!👹👹

Äänestä
  • Vassarit kusettaa, kun ne valehtelee lukuja tieten tahtoen.

    Kuten Kokoomus on todennut: yritystukia pitää leikata.
    Sen voi tehdä myös ilman valehtelua.

    Äänestä

rikkaat paperimiehet kiittävät tuestanne solvaamalla ja ilkkumalla pienituloisia
mämä nyky uudistukset heidän ansiosid päivärahoihin ja lakkoiluun ovat oikeudenmukaisia pientä ihmistä kohtaan

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

VALTIO on maksanut pörssiyhtiö UPM:lle 61 miljoonaa euroa yritystukea vuosina 2020–2022. Suurimpien yritystukien saajina on varustamoita ja isoja metsä-, teräs - ja kemianyhtiöitä.

Top 25 -yrityksille eli eniten tukea saaneille maksettiin 485 miljoonaa euroa edellä mainitulla aikavälillä.

Katso lista yrityksistä ja summista jutun lopusta. Mukana on sekä valtiontukia että mahdollisesti myös EU-tukia.

Kustannustuki eli koronapandemiasta johtuva tuki oli suurin tukimuoto, kauppa-alusten työvoimakustannustuki ja vuonna 2025 loppuva energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki seuraavaksi suurimpia.

Yritystukien saajat ja summat käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) tietopalvelusta, johon on koottu tietoja eri tukityypeistä ja saajista viime vuosilta.

Yritysten verotukia, jotka ovat veronmenetyksinä mitattuina useiden miljardien eurojen kokoinen tukimuoto, ei ole mukana koska niitä ei ole tilastoitu.

Joukossa on myös pari kysymyksiä herättävää tapausta: Vermon ravirata, joka on saanut kahdeksanneksi avokätisimmät tuet, 18 miljoonaa euroa, kolmen vuoden aikana. Myös Tampereen ravirata kuuluu top 25 -tuen saajiin yhdeksän miljoonan euron potilla.

Raviradat ovat saaneet vuosittain valtion ”tukea keskus- ja maakuntaraviradoille Suomessa”.

– En ymmärrä, mitä markkinapuutetta tässä pyritään korjaamaan, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski ihmettelee.

Pienten ja keskisuurten yhtiöiden top 25 -ryhmässä on peräti yhdeksän ravirataa ja hevoskasvatusalan toimijaa tuen saajina.

Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön Suomen Hippos ry:n mukaan raviratojen saamat tuet ovat osa EU:n komission hyväksymää valtiontukea, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö valtiontukiviranomaisena raportoi nämä yritystukijärjestelmään.

Järjestön mukaan yksittäisen tuen sisältö ei välttämättä kuitenkaan käy ilmi raportointijärjestelmästä. Esimerkiksi radoille myönnettävä palkintotuki maksetaan täysimääräisenä edelleen palkintoina hevosenomistajille, Hippos ry huomauttaa.

Esimerkiksi edellä mainitun Vermon Ravirata Oy:n kilpailujen kautta maksamien palkintojen osuus on Hippos ry:n mukaan noin kaksi kolmasosaa mainitusta kokonaisrahoituksesta.

Palkintotuki on raviradoille myönnettävää tukea, josta rahoitetaan raviurheilun kilpailijoille, hevosten omistajille ja hevosten kasvattajille maksettavat kilpailupalkinnot. Rahaa ei voi käyttää mihinkään muuhun toimintaan kuin palkintoihin.

Raviradoille myönnettävä muu valtiontuki jakautuu investointi- ja toimintatukeen.

KOSKI toivoo, että yritystukiremontti nousee uuden hallituksen agendalle yhtenä julkisten menojen sopeutuskeinona.

– Yritystuissa puhutaan miljardiluokan menoista ja leikkaamalla tehottomia tukia saataisiin paitsi säästöjä, myös tehostettaisiin markkinoiden toimintaa, Koski sanoo.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu