Siffror från något år tillbaka visar att intresset för att skriva de korta språken i studentexamen rasat.
Hårdast har raset drabbat just tyska språket.
År1997 skrev ännu 12400 abiturienter provet i tyska ifjol var det det bara knappt 1400 som gjorde det
Hårdast har raset drabbat just tyska språket.
År1997 skrev ännu 12400 abiturienter provet i tyska ifjol var det det bara knappt 1400 som gjorde det
Vastaukset 30
Vanhimmat
Det var före engelskas intråg.
Tyskan var ett viktigt språk här i Finland.
Det var ett språk som många faktiskt kunde.
Ungefär som engelskan nu.
Det var lika "normalt" som engelskan är nu.
Ännu på 1950 - talet.
Det är sant.
Folk kunde tyska.
Det kan man säga.
Mycket viktigare än engelskan.
Det stämmer.
Före engelskans invasion.
Nu är tyskan nästan helt bortglömd.
"Alla" kunde tyska.
Todella hälyttävää! Kun ajattelee vielä, että yo-kirjoituksia on helpotettu vuosi vuodelta kielten osalta: vain a1-kieli on pakollinen ja itse yo-koetta on helpotettu. Puhumattakaan siitä, että kieliä ei tarvitse lukea paria kurssia enempää ja saa jo arvosanan. Kukaan ei opi tuossa ajassa kieltä, ja yo-kokeeseen osallistuminen edellyttää kielen osaamista.
Ja kieliaktiivi ei osaa muuta kuin vaatia lisää pakkoenglantia, vaikka useimmat lukevat sitä pakolla jo nyt 12 vuotta!
Ongelma on myös se, että yhä harvempi lähtee koulun jälkeen ulkomaille kieltä oppimaan.
Ennen oli hyvin luontevaa lähteä koulun päätyttyä maailmalle töihin, opiskelemaan, au pairiksi ym. Myös vaihto-oppilaaksi lähteminen ja kielikurssit olivat hyvin suosittuja. Nyt mietitään liikaa ja taktikoidaan opiskelujen vuoksi (opiskeluajat ovat lyhentyneet mikä on iso miinus). Saatetaan kuvitella myös, että kansainvälisyys on yhtä kuin somessa roikkuminen. Toki nytkin lähdetään, mutta vähemmän. Ja nyt mennään vain englanninkielisille alueille ja niin, että osataan kieltä jo etukäteen. Uskallus lähteä muille kielialueille puuttuu.
Kielen opiskelu vaatii panostusta. Nykymeno on sitä, että kaikki pitää saada HETI ja HELPOSTI.
Kieliä voi opiskella aina, mutta ulkomaille lähtö pitemmäksi aikaa olisi hyvä ajoittaa nuoruuteen, koska silloin ihminen on joustava ja sopeutuva. Toki voi lähteä myöhemminkin. Tunnen pari rohkeaa ihmistä, jotka ovat menneet au paireiksi vanhempana, ja kokemus on ollut hyvä.
Man får inte kräva någonting.
1990-luvun lopulle saakka kieliä valittiin koulussa vielä reippaasti ja kielten merkitys ymmärrettiin laajasti.
Efter det har det minskat hela tiden.
Covidtiden påverkade förstås.
Varmaan tämäkin on vaikuttanut.
Engelskan har övertagit alla andra språks plats.
Monikielisyyttä kehiin!
Du låter mer trovärdig om du säger det på ett annat språk än finska 🙄
Vill du lära dig svenska bra bör du verkligen åka till Sverige i minst ett år. I en enspråkig miljö lär man sig svenska med en helt annan intensitet än i en tvåspråkig miljö. Du behöver bara välja ett bra svensktalande område och hålla dig borta från vissa områden som Rosengård där ingen pratar svenska ordentligt.
Rikssvenskan är så ful.
Toivottavasti uusi hallitus ei heikennä mahdollisuuksia eri kielten opsikeluun.
Saksa on yhä tärkeä kieli osata.