Eikö kevätjuhlan suvivirsi riitä kirkollisille? Miksi vielä jumalanpalveluskin eli "kevätkirkko"?
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Uskonnollinen kasvatus ei kuulu perusopetuslain säätämiin tehtäviin. Uskonnollisen yhdyskunnan hartauksien tai kirkkojumalanpalveluksien liittäminen koulupäivän ohjelmaan ei ole sitouttamatonta.
Kuitenkin monien koulujen toiminnassa on yhä evankelis-luterilaisten seurakuntien tarjoamia kirkkojumalanpalveluksia, hartaustilaisuuksista ja muita sitouttavia uskonnollisia tapahtumia, joille on pitänyt tai pitäisi järjestää vaihtoehtoista, kaikille sopivaa sitouttamatonta ohjelmaa. Käytännössä uskonnollista tilaisuutta vastaavan mielekkään vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestäminen lankeaa koulun henkilöstön harteille.
Kouluissa voitaisiin selkeästi luopua uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten sisällyttämisestä toimintaan. Tämän seurauksena lasten ja nuorten jakaminen kahteen rinnakkaiseen ohjelmaan loppuu. Siitä on monenlaista hyötyä.
1) Rehtorin ja opettajien ei tarvitse laatia tiedotteita huoltajille valintatilanteesta eikä pyytää miettimään ja päättämään, osallistuuko lapsi kirkollisen ohjelmaan taikka vaihtoehtoiseen ohjelmaan, eikä enää laatia oppilaista tapahtumakohtaisia tai koko lukuvuotta koskevia valintalistoja.
2) Muutos parantaa perheiden arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Uskonnollinen tai uskonnoton vakaumus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koskien Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksessään linjannut, että julkisen vallan ei tulisi pakottaa ketään ilmaisemaan vasten tahtoaan julkisesti katsomustaan.
3) Koululta poistuu riski ja huolehtimisvelvollisuus siitä, että uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen tai osallistumatta jättäminen vaarantaisi lasten ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun taikka aiheuttaisi leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.
4) Opettajia ei tarvitse jakaa kirkollisen ohjelmaan valvojiin tai vaihtoehtoisen ohjelman suunnittelijoihin ja toteuttajiin. Vaihtoehtoisen tilaisuuden ohjelman järjestämisvelvoite on usein jakautunut epätasaisesti, mikä on koettu joihinkin opettajiin kohdistuvana ylimääräisenä rasitteena. Kouluille ei ole tarjolla muita, ev.-lut. kirkolle rinnasteisia ei-uskonnollisia tahoja, jolla olisi päivisin mahdollisuuksia maksuttoman ohjelman tuottamiseen.
5) Uskonnollisista ja niille vaihtoehtoisista tilaisuuksista luopuminen mahdollistaa joko koulun keskittymisen perustoimintaansa ja perinteisiin yhteisiin juhliin tai vapautuvan ajan käyttämistä uuden, kaikille sopivan ja kaikille tarkoitetun iloisen tapahtuman innovointiin ja järjestämiseen.
Päätöksen ei pitäisi olla kovin vaikeaa, sillä myös Opetushallituksen esi- ja perusopetukselle päivitetyissä ohjeissa (19.9.2022) viitataan tähän: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Oppilaiden ja opettajien kahtia jakamisesta luopumiseen kannustaa po. ohjeisiin päivitetty lisäys: ”Tähän ratkaisuun tulee päätyä myös silloin, kun esimerkiksi koulun tilat tai henkilöstöresurssit eivät käytännössä mahdollista järjestää uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia taikka niille vaihtoehtoista ohjelmaa lakien ja näiden ohjeiden mukaisesti.”
Evankelis-luterilaisen kirkon uskonnollisten tilaisuuksien siirtäminen päiväkoti- ja koulupäivien ulkopuolelle ei riko uskonnonvapautta Suomessa. Kirkolla samoin kuin muillakin uskonnollisilla yhdyskunnilla on vapaus tilaisuuksien järjestämiseen ja tarjoamiseen iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Uskonnollinen kasvatus ei kuulu perusopetuslain säätämiin tehtäviin. Uskonnollisen yhdyskunnan hartauksien tai kirkkojumalanpalveluksien liittäminen koulupäivän ohjelmaan ei ole sitouttamatonta.
Kuitenkin monien koulujen toiminnassa on yhä evankelis-luterilaisten seurakuntien tarjoamia kirkkojumalanpalveluksia, hartaustilaisuuksista ja muita sitouttavia uskonnollisia tapahtumia, joille on pitänyt tai pitäisi järjestää vaihtoehtoista, kaikille sopivaa sitouttamatonta ohjelmaa. Käytännössä uskonnollista tilaisuutta vastaavan mielekkään vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestäminen lankeaa koulun henkilöstön harteille.
Kouluissa voitaisiin selkeästi luopua uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten sisällyttämisestä toimintaan. Tämän seurauksena lasten ja nuorten jakaminen kahteen rinnakkaiseen ohjelmaan loppuu. Siitä on monenlaista hyötyä.
1) Rehtorin ja opettajien ei tarvitse laatia tiedotteita huoltajille valintatilanteesta eikä pyytää miettimään ja päättämään, osallistuuko lapsi kirkollisen ohjelmaan taikka vaihtoehtoiseen ohjelmaan, eikä enää laatia oppilaista tapahtumakohtaisia tai koko lukuvuotta koskevia valintalistoja.
2) Muutos parantaa perheiden arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaa. Uskonnollinen tai uskonnoton vakaumus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koskien Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on päätöksessään linjannut, että julkisen vallan ei tulisi pakottaa ketään ilmaisemaan vasten tahtoaan julkisesti katsomustaan.
3) Koululta poistuu riski ja huolehtimisvelvollisuus siitä, että uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen tai osallistumatta jättäminen vaarantaisi lasten ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun taikka aiheuttaisi leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.
4) Opettajia ei tarvitse jakaa kirkollisen ohjelmaan valvojiin tai vaihtoehtoisen ohjelman suunnittelijoihin ja toteuttajiin. Vaihtoehtoisen tilaisuuden ohjelman järjestämisvelvoite on usein jakautunut epätasaisesti, mikä on koettu joihinkin opettajiin kohdistuvana ylimääräisenä rasitteena. Kouluille ei ole tarjolla muita, ev.-lut. kirkolle rinnasteisia ei-uskonnollisia tahoja, jolla olisi päivisin mahdollisuuksia maksuttoman ohjelman tuottamiseen.
5) Uskonnollisista ja niille vaihtoehtoisista tilaisuuksista luopuminen mahdollistaa joko koulun keskittymisen perustoimintaansa ja perinteisiin yhteisiin juhliin tai vapautuvan ajan käyttämistä uuden, kaikille sopivan ja kaikille tarkoitetun iloisen tapahtuman innovointiin ja järjestämiseen.
Päätöksen ei pitäisi olla kovin vaikeaa, sillä myös Opetushallituksen esi- ja perusopetukselle päivitetyissä ohjeissa (19.9.2022) viitataan tähän: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.” Oppilaiden ja opettajien kahtia jakamisesta luopumiseen kannustaa po. ohjeisiin päivitetty lisäys: ”Tähän ratkaisuun tulee päätyä myös silloin, kun esimerkiksi koulun tilat tai henkilöstöresurssit eivät käytännössä mahdollista järjestää uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia taikka niille vaihtoehtoista ohjelmaa lakien ja näiden ohjeiden mukaisesti.”
Evankelis-luterilaisen kirkon uskonnollisten tilaisuuksien siirtäminen päiväkoti- ja koulupäivien ulkopuolelle ei riko uskonnonvapautta Suomessa. Kirkolla samoin kuin muillakin uskonnollisilla yhdyskunnilla on vapaus tilaisuuksien järjestämiseen ja tarjoamiseen iltapäivisin, iltaisin ja viikonloppuisin.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Menkää ja tehkää kaikki minun opetuslapsikseni.
Retorinen kysymys.
Hyvin asetettu kysymys!
Ei vain retorinen kysymys.
Tosi tarpeen!
No kun lähetyskäsky. T. Antivapari
Kukaan antivapari ei päätä tästä asiasta, joten mitä jos tekisitte asialle oikeasti jotain?
Nyt jotkut koulut ovat alkaneet pitää kevätjuhlan jo ennen todistustenjakopäivää ja liittää todistusten jakoon liittyen, välittömästi ennen tai jälkeen, suvivirren laulutilaisuuden. Kirkolliset ratsastavat sillä...
Kun mikään ei riitä.
Sitä se on: Menkää ja tehkää kaikki....
Kaikki. Kaikki. Kaikki.
Suvilaun sanoilla.
Nnnnn... koska lähetyskäsky.
Menkää ja tehkää KAIKKI... vain se riittää.
Maksimalistista.
Minun johtopäätökseni: on tärkeää liittyä vapaa-ajattelijain jäseneksi ja maksaa vuotuinen jäsenmaksu.
Kaikilla kouluilla ei olekaan.
Todella hyvä avaus?
Suomen Suven avaus Joensuun Laulurinteellä 2.6.
6000 oppilasta mukana
Ohjelmassa ensimmäisenä Suvivirsi.
Mikä tässä Suvivirressä oikein närästää näitä
mäntysalolaisia ja muita kaiken maailman vapaa-ajattelijoita.
______________________________________
KESÄ ALKAA SUVEN AVAUKSESTA
Suven avausta vietetään koulujen päättyessä Joensuun Laulurinteellä, tänä vuonna perjantaina 2.6.2023 kello 18. Suven avaus on joensuulaisille rakas perinne ja vuonna 2017 se pääsi Unescon Elävän perinnön listalle.
Yhteystiedot
LAULUN RIEMUA 6000 OPPILAAN VOIMIN
Suven avaukseen kokoontuu joensuulaisten alakoululaisten lisäksi oppilailta muualtakin maakunnasta ja Kuopiosta. Tänä vuonna maakunnan kouluista mukana ovat Ylämyllyn koulu, Mattisenlahden koulu, Selkien koulu, Pogostan koulu, Rääkkylän koulu, Kulhon koulu, Tikkalan koulu ja Poikolan koulu. Kuopiosta saapuu Haapaniemen koulun musiikkiluokat.
Tilaisuuden ohjelma koostuu suurkuoron laulamista lauluista lukuun ottamatta Reijolan koulun oppilaiden lukemaa Suomen suven avausta ja perinteisiä orkesterin soolonumeroita.
Tilaisuuden juontaa opettaja Mari Lehikoinen oppilaiden kanssa.
VUODEN 2023 OHJELMA
1. Suvivirsi
2. Lasten Karjala
3. Suven avaus, luettuna Reijolan koulu
4.. Kesä-Joensuu
5. Haitaribussi
6. Orkesterin esitys, Missä se Väinö on
7. Huugi buugi
8. Tanssi tyttö, laula poika
10. Orkesterin esitys, Kesäillan valssi
11. Ville ja Valle
12. Karjalaisten laulu
Yleisön toivotaan yhtyvän mukaan suurkuoron lauluun. Katso laulun sanat ja laula mukana
Mikään muu kuin "kaikki opetuslapsiksi" ei riitä.
Hyvin kysytty.
No ku Jesse käski.
Vapaa-ajattelijathan haluavat kieltää niin Suvivirren laulamisen kouluissa kuin koulujen kevätkirkotkin. Melkoinen kieltolaki-järjestö!
Uusi lukuvuosi, uudet kujeet.
Esitys on lautakunnille. Joilla ei vielä lomaa.
Koska lähetyskäsky. Helppoo.
Miksi? Koska lähetyskäsky.
Miksikö? Koska lähetyskäsky.
Joulujuhla joulukirkko. Miksi juhla ei riit kirkollisille.
"Kevätkirkko" ei ole .ikään opintoretki vaan jumalanpal elus, uskonnollinen tilaisuus.
Ei koske meikäläisiä. T. Antivapari
Tähän kysymys pelkistyy.
Tämä vaarallista. T. Antivapari
Hyvä kysymys. Perusteellinen kuvaus ja perusteltu ehdotus.
Koska haluamme värisuoran (mustan).
Kirkko ei luovuta vaan haraa vastaan.