Avaruusraketin työntövoima

Yks Jamppa Maalta

Olen pitkään ihmetellyt että mihin perustuu raketin työntövoima avaruuden tyjiössä. Tiedän kyllä ettei avaruuskaan ole ihan tyhjää, mutta käsitykseni mukaan hyvin harvaa ainetta kuitenkin.

Tietenkin tyhjiössä kappale luonnollisesti pyrkii jatkamaan liikettään, kun on saanut alkuvauhdin, mutta ihmettelyni koskeekin niitä tilanteita missä työntöraketteja käytetään esim. suunnan muutoksiin, taikka liikkeelle lähtöön tyhjiössä.

Ymmärrykseni mukaan tarvitaan jotain "vasta-ainetta" jota rakettimoottorin työntövoima työntää itsestään pois päin, jotta raketti kulkisi eteenpäin. Mitä on tämä vasta aine? Taikka, mihin tämä koko rakettimoottorihomma avaruudessa perustuu?

Jos saan tähän TYMÄÄN kysymykseen kunnon vastauksen, niin vastaajan nimimerkki saavuttaa silmissäni kosmista meriittiä, ja herättää minussa jatkossa suurta pelkoa ja kunnioitusta. KIITOS!

56

8774

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Topias

      Rakettimoottorin työntövoima perustuu yksinkertaisesti rekatiovoimaan. Siinä ei siis tarvita mitään "vasta-ainetta" - päinvastoin, reaktiovoima on suurempi tyhjiössä kuin väliaineessa. Tämän voit helposti todeta vaikka puutarhaletkun suuttimen avulla: kun panet suuttimen veteen, työntövoima pienenee huomattavasti siitä mitä se on veden suihkutessa vapaasti ilmaan.

      Samoin vesisuihku vetoiset moottoriveneet ja vesiskootteritkin toimivat parhaiten kun vesisuihku purkautuu suoraan ilmaan eikä veteen.

      • Ymmällä.

        Jos perätuuppari sylkee vettä ilmaan, niin veto loppuu. Mistä se muka silloin potkaisisi.

        Kyllä jostain potkua pitää saada.


      • bertie.
        Ymmällä. kirjoitti:

        Jos perätuuppari sylkee vettä ilmaan, niin veto loppuu. Mistä se muka silloin potkaisisi.

        Kyllä jostain potkua pitää saada.

        Idea perustuu liikemäärän säilymiseen.

        Kun toiseen suuntaan työnnetään suurella nopeudella palamiskaasuja, niin raketti lähtee vastakkaiseen suuntaan.

        Voit pyöritellä Newtonin kaavoja kuten F*t = m*v ja vastaavia.


      • Ymmällä. kirjoitti:

        Jos perätuuppari sylkee vettä ilmaan, niin veto loppuu. Mistä se muka silloin potkaisisi.

        Kyllä jostain potkua pitää saada.

        kun sinä ammut hirvikiväärillä tai haulikolla. ei ole mitääm merkitystä potkun voimaan, onko mitään mitä vasten ponnistaa. Sama raketissa. veneesi varmaankin liikkuu esimerkissäsi,vaikka vesi lensi ilmaan. Siinä on merkitystä vastapaineella selvästi enempi,kun potkurin lapa on kantopinta.


      • kielimes
        Ymmällä. kirjoitti:

        Jos perätuuppari sylkee vettä ilmaan, niin veto loppuu. Mistä se muka silloin potkaisisi.

        Kyllä jostain potkua pitää saada.

        Et sitten tunne vesisuihku-voimansiirtoa? Siinä ei tod. tarvita mitään vasta-ainetta josta "ponnistaa". Päinvastoin - laite toimisi vielä paremmin tyhjiössä kuin vapaassa ilmassa, mutta veden alla se ei kovin paljon työntövoimaa kehittäisi.


    • Kuten edellinenkin sanoi. Rakettimoottori syytää palamiskaasuja suurella nopeudella, niiden rekyyli potkaisee rakettia, kuten luodin ampuminen, nyt työntövoima on vain jatkuvaa. raketissa on säiliöt joissa on polttoainetta, pelkästään polttoaineen virtaus liikuttaisi rakettia. Mutta kun se poltetaa syntyy kova paine, jolloin suuttimesta massan ulos tulo nopeus kasvaa ja paljon, jolloin rekyyli on suurempi

      • Yks Jamppa Maalta

        Kiitos kaikille vastanneille!
        Pystyn jotenkin mieltämään tuon reaktiovoiman, tahi vastavoiman, tahi rekyylin, vaikka en tarkalleen sittenkään asiaa ymmärrä.
        Ilmiötä voi havainnollistaa näköjään monin eri tavoin, mutta kaavatasolla sen todelliseen ymmärtämiseen ei minulla taida olla resursseja. Pitää vaan uskoa että se sitten on niin.
        Mukava jokatapauksessa tietää, mistä ei ole kyse:)


      • bertie.
        Yks Jamppa Maalta kirjoitti:

        Kiitos kaikille vastanneille!
        Pystyn jotenkin mieltämään tuon reaktiovoiman, tahi vastavoiman, tahi rekyylin, vaikka en tarkalleen sittenkään asiaa ymmärrä.
        Ilmiötä voi havainnollistaa näköjään monin eri tavoin, mutta kaavatasolla sen todelliseen ymmärtämiseen ei minulla taida olla resursseja. Pitää vaan uskoa että se sitten on niin.
        Mukava jokatapauksessa tietää, mistä ei ole kyse:)

        Jos oletetaan avaruusraketti, joka on paikallaan (tai tasaisessa liikkeessä) avaruudessa, niin sen massakeskiötä ei saada millään sisäisellä toiminnalla liikkeeseeen( tai muuttaa liikettä), koska jos ulkoisia voimia ei ole, eikä myöskään mitään mistä ponnistaa, niin voimaa ei voi olla ilman vastavoimaa.

        Tämä kaiketi oli ideana kysymyksellesi, ja tässä olet täysin oikeassa.

        Tyhjiössä toimiva rakettimoottori perustuu kuten esitetty liikemäärän lainalaisuuksiin.

        Esimerkkinä massallinen pallo halkaistaan kahteen osaan ja potkaistaan osat erilleen toisistaan jollain menetelmällä (poksautus), molemmat puoliskot lähtevät eri suuntiin ja jos ovat samankokoisia, niin erkanevat samalla nopeudella, ja alkuvoiman nopeuteensa molemmat ovat siis saaneet toisistaan.

        Tärkeää tässä on se, että vaikka puoliskot liikkuvat eri suuntiin, niin niiden yhteinen painopiste ei ole muuttunut miksikään, se on edelleen samassa paikassa, ja vain massan eri osat ovat liikkeessä toisiinsa nähden, ja painopisteeseen nähden.

        Rakettimoottorissa lähetetään massaa (pakokaasut) poispäin avaruusaluksesta, jolloin avaruusaluksen on kuljettava vastakkaiseen suuntaa matka, joka edellyttää painopisteen pysymisen paikallaan..

        Esimerkiksi jos aluksesta lähetetään 1 kg massa nopeudella 1000 m/s , niin jos alus painaa 1000 kg, niin se vastavoiman ansiosta lähtee vastakkaiseen suuntaan nopeudella 1 m/s.

        Kuten edeltä ilmenee, niin vatakkaisiin suuntiin erkanevien osien on noudatettava lainalaisuutta, joissa m*v (massa * nopeus alkuperäisestä massakeskiöstä.) pysyvät yhtäsuurena, ja kun ylimääräistä massaa poisheitettäväksi ei paljon ole, niin sama "työntövoima" saadaan aikaan pienemmällä massalla kun sen nopeutta lisätään vastaavasti.

        Noin periaatteessa toimii rakettimoottori, ja tiedät varmaan, että nopeus on sitä suurempi, mitä suurempi paine saadaan antamaan alkunopeutta massalle. ja sehän on sisäisen paineen ja ulkoisen paineen ero, joka selittää rakettimoottorin paremman hyötysuhteen paineettomassa tilassa, kuten myös vesisuihkun työntövoiman lisääntymisen, kun se nostetaan vedestä pienempipaineiseen ilmaan.


      • Yks Jamppa Maalta
        bertie. kirjoitti:

        Jos oletetaan avaruusraketti, joka on paikallaan (tai tasaisessa liikkeessä) avaruudessa, niin sen massakeskiötä ei saada millään sisäisellä toiminnalla liikkeeseeen( tai muuttaa liikettä), koska jos ulkoisia voimia ei ole, eikä myöskään mitään mistä ponnistaa, niin voimaa ei voi olla ilman vastavoimaa.

        Tämä kaiketi oli ideana kysymyksellesi, ja tässä olet täysin oikeassa.

        Tyhjiössä toimiva rakettimoottori perustuu kuten esitetty liikemäärän lainalaisuuksiin.

        Esimerkkinä massallinen pallo halkaistaan kahteen osaan ja potkaistaan osat erilleen toisistaan jollain menetelmällä (poksautus), molemmat puoliskot lähtevät eri suuntiin ja jos ovat samankokoisia, niin erkanevat samalla nopeudella, ja alkuvoiman nopeuteensa molemmat ovat siis saaneet toisistaan.

        Tärkeää tässä on se, että vaikka puoliskot liikkuvat eri suuntiin, niin niiden yhteinen painopiste ei ole muuttunut miksikään, se on edelleen samassa paikassa, ja vain massan eri osat ovat liikkeessä toisiinsa nähden, ja painopisteeseen nähden.

        Rakettimoottorissa lähetetään massaa (pakokaasut) poispäin avaruusaluksesta, jolloin avaruusaluksen on kuljettava vastakkaiseen suuntaa matka, joka edellyttää painopisteen pysymisen paikallaan..

        Esimerkiksi jos aluksesta lähetetään 1 kg massa nopeudella 1000 m/s , niin jos alus painaa 1000 kg, niin se vastavoiman ansiosta lähtee vastakkaiseen suuntaan nopeudella 1 m/s.

        Kuten edeltä ilmenee, niin vatakkaisiin suuntiin erkanevien osien on noudatettava lainalaisuutta, joissa m*v (massa * nopeus alkuperäisestä massakeskiöstä.) pysyvät yhtäsuurena, ja kun ylimääräistä massaa poisheitettäväksi ei paljon ole, niin sama "työntövoima" saadaan aikaan pienemmällä massalla kun sen nopeutta lisätään vastaavasti.

        Noin periaatteessa toimii rakettimoottori, ja tiedät varmaan, että nopeus on sitä suurempi, mitä suurempi paine saadaan antamaan alkunopeutta massalle. ja sehän on sisäisen paineen ja ulkoisen paineen ero, joka selittää rakettimoottorin paremman hyötysuhteen paineettomassa tilassa, kuten myös vesisuihkun työntövoiman lisääntymisen, kun se nostetaan vedestä pienempipaineiseen ilmaan.

        Nyt sain asiaan toivomani ymmärrettävästi popularisoidun teoreettisen vastauksen. Asian ydin on sanoin selitettynä siis tämä:

        "Rakettimoottorissa lähetetään massaa (pakokaasut) poispäin avaruusaluksesta, jolloin avaruusaluksen on kuljettava vastakkaiseen suuntaa matka, joka edellyttää painopisteen pysymisen paikallaan.."

        Pelkät kaavat eivät asiaa vielä tarpeeksi valaisseet, mutta nyt käsitän nekin tässä yhteydessä.

        Kiitoksia kovasti, oi suuri guru! Sinussa voisi olla opettaja-ainesta!


      • Anonyymi

        Miten tyhjiössä voi syntyä rekyyli kun siellä ei ole mitään ainetta?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Miten tyhjiössä voi syntyä rekyyli kun siellä ei ole mitään ainetta?

        Helposti, se rekyylihän toimii vielä paremmin kun ei ole mitään ainetta joka aiheuttaa vastustusta. Siksi avaruusraketit voi liikkua niin nopeaa.

        Se toimii samalla tavalla kuin jos istut konttorituolissa jossa on rullat ja työnnät painavan keilakuulan sinusta poispäin. Se saa sut liikkumaan hieman taaksepäin. Ei siihen mitään ympäröivää ainetta tarvi. Jos työntäisit keilakuulan avaruudessa, lentäisit vielä paljon paremmin taaksepäin, koska siellä ei ole maata joka jarruttaa sua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten tyhjiössä voi syntyä rekyyli kun siellä ei ole mitään ainetta?

        Mystisesti liikemäärän säilymislain mukaan. Se pätee myös avaruudessa.


      • Anonyymi
        Trexnonar kirjoitti:

        Helposti, se rekyylihän toimii vielä paremmin kun ei ole mitään ainetta joka aiheuttaa vastustusta. Siksi avaruusraketit voi liikkua niin nopeaa.

        Se toimii samalla tavalla kuin jos istut konttorituolissa jossa on rullat ja työnnät painavan keilakuulan sinusta poispäin. Se saa sut liikkumaan hieman taaksepäin. Ei siihen mitään ympäröivää ainetta tarvi. Jos työntäisit keilakuulan avaruudessa, lentäisit vielä paljon paremmin taaksepäin, koska siellä ei ole maata joka jarruttaa sua.

        Onko tyhjö tyhjö, jos siellä on konttorituoleja?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mystisesti liikemäärän säilymislain mukaan. Se pätee myös avaruudessa.

        Mikä on tyhjön liikemäärä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten tyhjiössä voi syntyä rekyyli kun siellä ei ole mitään ainetta?

        Raketti työntää raketin mukana kulkevassa säiliössä ollutta polttoainetta palokaasuina taaksepäin. Kun liikemäärä säilyy niin taaksepäin syöksyvää palokaasua vastaava määrä liikemäärää ynnäytyy rakentin liikemäärään ja se nopeus eteenpäin lisääntyy.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Rakettimoottori

        Rekyyli ei siis edellytä mitään muuta kuin liikemäärän säilymisen. Jos laukaiset aseen tyhjiössä niin siellä tulee aivan samanlainen rekyyli kuin ilmakehän paineessakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikä on tyhjön liikemäärä?

        Ei mikään... kuka tässä tyhjiön liikemäärästä puhui.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Onko tyhjö tyhjö, jos siellä on konttorituoleja?

        Ei oikeastaan, mutta sitä kutsutaan tyhjiöksi. Todellista tyhjiötä ei ole olemassa, koska avaruuden tyhjiökään ei ole täysin tyhjä:
        https://www.youtube.com/watch?v=J3xLuZNKhlY

        Toisaalta aine on yli 99% tyhjiötä, joten aine ja tyhjiö on suunnilleen sama asia.


    • KARVINISTI

      Sillä aikaa kun kirjoitin vastausta Word:illa, tähän oli jo vastattu riittävän selkeästi, mutta mahtuuhan näitä juttuja maailmaan.

      Ota maasta mukaan pari kiveä, vaikka itsesi painoisia, ja mene avaruuteen painottomaan tilaan.
      Ponkaise sitten toisesta kivestä vauhtia ja seuraa katseellasi sen ja itsesi liikkumista verrattuna ”paikallaan” olevaan kiveen.
      Jos olet ennen koetta syönyt tuhdisti hernesoppaa, ruisleipää ja kirnupiimää, niin voit päästä omin voimin takaisin ”paikallaan” olevan kiven luokse.
      Selkis?

    • Anonyymi

      Valtaoja selitti asiaa joskus niin, että avaruusraketti on kuin vene, jota liikutetaan heittämällä perästä kiviä tai anoppeja. Kun kivi tai anoppi saa jonkin liikemäärän perästä poispäin, vene saa vastakkaissuuntaisen impulssin liikemäärän säilymislain takia.
      Varsin epätaloudellinen tapa liikkua, mutta avaruudessa lähes ainoa.

      • Anonyymi

        Epätaloudellisuuden suurin syy on siinä, että anoppeja taaksepin heiteltäessä joudutaan antamaan eteenpäin nopeutta paitsi veneelle myös sen mukana pakosta kulkevalle anoppisäiliölle. Tuon säiliön massa kasvaa eksponentiaalisesti kun halutaan ostaa nopeutta.

        Tilannetta kuvaa Tsiolkovskin rakettiyhtälö

        https://en.wikipedia.org/wiki/Tsiolkovsky_rocket_equation


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epätaloudellisuuden suurin syy on siinä, että anoppeja taaksepin heiteltäessä joudutaan antamaan eteenpäin nopeutta paitsi veneelle myös sen mukana pakosta kulkevalle anoppisäiliölle. Tuon säiliön massa kasvaa eksponentiaalisesti kun halutaan ostaa nopeutta.

        Tilannetta kuvaa Tsiolkovskin rakettiyhtälö

        https://en.wikipedia.org/wiki/Tsiolkovsky_rocket_equation

        Myös Suomen lainsäädäntö asettaa rajoituksia kieltämällä moniavioisuuden ja siten useamman anopin, jos ei joku sitten vuokraa anoppeja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epätaloudellisuuden suurin syy on siinä, että anoppeja taaksepin heiteltäessä joudutaan antamaan eteenpäin nopeutta paitsi veneelle myös sen mukana pakosta kulkevalle anoppisäiliölle. Tuon säiliön massa kasvaa eksponentiaalisesti kun halutaan ostaa nopeutta.

        Tilannetta kuvaa Tsiolkovskin rakettiyhtälö

        https://en.wikipedia.org/wiki/Tsiolkovsky_rocket_equation

        Mahtaneeko tuo päteä myös elokuvastudiolla Nevadan autiomaassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mahtaneeko tuo päteä myös elokuvastudiolla Nevadan autiomaassa?

        Nevadan autiomaassa ei taida veneille olla käyttöä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nevadan autiomaassa ei taida veneille olla käyttöä.

        Kyllä avaruusleffoissa on käytössä aluksia. Aluksella ne jekitkin meni kuuhun ja ties minne kauas Alderaaniin.


    • Anonyymi

      Jos ulkoisia voimia ei vaikuta, niin liikemäärän säilymislaki on yhtä kuin voiman ja vastavoiman laki.

    • Anonyymi

      Huuhaata. Laajenevalla polttoaineella ei ole avaruudessa mitään vastusta, jolloin ei synny ilman- tai minkään muunkaan painetta joka työntäisi paineen vaikutuksen alaista kappaletta.

      Jos joku väittää käyttäneensä avaruudessa rakettimoottoria, se ei pidä paikkaansa.

      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Kannattaiskohan perehtyä Newtonin liikelakeihin? Kuten moni on täällä todennut, niistä löytyy vastaus.


    • Anonyymi

      Newtonin kolmas laki sanoo, että jos kappaleeseen vaikuttaa toinen kappale jollain voimalla, niin samanaikaisesti kappaleen täytyy vaikuttaa toiseen kappaleeseen yhtä suurella, mutta suunnaltaan vastakkaisella voimalla.

      Raketti työntää peräpäästään palokaasuja suurella voimalla. Yhtä suurella voimalla kuin raketti työntää palokaasuja poispäin itsestään, nämä palokaasut työntävät rakettia poispäin itsestään.

      • Anonyymi

        "Raketti työntää peräpäästään palokaasuja suurella voimalla. Yhtä suurella voimalla kuin raketti työntää palokaasuja poispäin itsestään, nämä palokaasut työntävät rakettia poispäin itsestään."

        Joskus aikoinaan käytettiin heittoistuimissa semmoisia raketteja jotka veti vaijerilla pilotin ja pilotin jakkaran ulos koneesta. Nuo raketit puskivat kaasua etupäästään niin että pilotin kypärä ei sulanut.
        Raketti siis työnsi kaasuja itseään kohti joten tuo poispäintyöntäminen ei selitä sitä, miksi ei tarvittaisi jotain, mistä ne kaasut ponnistaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Raketti työntää peräpäästään palokaasuja suurella voimalla. Yhtä suurella voimalla kuin raketti työntää palokaasuja poispäin itsestään, nämä palokaasut työntävät rakettia poispäin itsestään."

        Joskus aikoinaan käytettiin heittoistuimissa semmoisia raketteja jotka veti vaijerilla pilotin ja pilotin jakkaran ulos koneesta. Nuo raketit puskivat kaasua etupäästään niin että pilotin kypärä ei sulanut.
        Raketti siis työnsi kaasuja itseään kohti joten tuo poispäintyöntäminen ei selitä sitä, miksi ei tarvittaisi jotain, mistä ne kaasut ponnistaa.

        Olen joskus yrittänyt valaista asiaa niille, jotka ovat sitä mieltä, että kun avaruudessa ei ole "mistä ponnistaa", ei voi syntyä mitään voimaa.

        Oletetaan vaikka kivenmurikka avaruudessa, sen sisällä tapahtuu jostain syystä räjähdys, murikka halkeaa kahteen osaan, jotka sinkoutuvat toisistaan poispäin.
        Tässä ei pitäisi olla mitään ihmettelemistä.

        Rakettimoottorissa palaminen synnyttää sen "räjähdysvoiman" ja murikan kappaleina on pakokaasujen massa ja avaruusalus, joiden kummankin massan ja kiihtyvyyden tulo on yhtä suuri


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Raketti työntää peräpäästään palokaasuja suurella voimalla. Yhtä suurella voimalla kuin raketti työntää palokaasuja poispäin itsestään, nämä palokaasut työntävät rakettia poispäin itsestään."

        Joskus aikoinaan käytettiin heittoistuimissa semmoisia raketteja jotka veti vaijerilla pilotin ja pilotin jakkaran ulos koneesta. Nuo raketit puskivat kaasua etupäästään niin että pilotin kypärä ei sulanut.
        Raketti siis työnsi kaasuja itseään kohti joten tuo poispäintyöntäminen ei selitä sitä, miksi ei tarvittaisi jotain, mistä ne kaasut ponnistaa.

        Jos poistyöntäminen ei selitä, niin Newtonin liikelait selittävät.

        Esityksesi heittoisteimesta tuntui oudolta. Olisiko sinulla antaa linkkiä, millaista istuonta tarkoitit? Tunnen sentään niitäkin vähän.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Raketti työntää peräpäästään palokaasuja suurella voimalla. Yhtä suurella voimalla kuin raketti työntää palokaasuja poispäin itsestään, nämä palokaasut työntävät rakettia poispäin itsestään."

        Joskus aikoinaan käytettiin heittoistuimissa semmoisia raketteja jotka veti vaijerilla pilotin ja pilotin jakkaran ulos koneesta. Nuo raketit puskivat kaasua etupäästään niin että pilotin kypärä ei sulanut.
        Raketti siis työnsi kaasuja itseään kohti joten tuo poispäintyöntäminen ei selitä sitä, miksi ei tarvittaisi jotain, mistä ne kaasut ponnistaa.

        "Raketti siis työnsi kaasuja itseään kohti..."

        Siis mitä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Raketti siis työnsi kaasuja itseään kohti..."

        Siis mitä?

        Raketin yläpäässä oli suuttmet joista kaasu purkautui alaspäin.
        Tosin tuo ylös- ja alassuunta hiukan riippui siitä, missä asennossa lentokone oli kun heittoistuinta haluttiin käyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raketin yläpäässä oli suuttmet joista kaasu purkautui alaspäin.
        Tosin tuo ylös- ja alassuunta hiukan riippui siitä, missä asennossa lentokone oli kun heittoistuinta haluttiin käyttää.

        On aivan sama missä kohtaa suuttimet ovat. Suuttimista virtaava kaasu antaa kappaleelle impulssin vastakkaiseen suuntaan kaasun virtaukseen nähden. Eikä tarvita ainetta, mistä työntää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos poistyöntäminen ei selitä, niin Newtonin liikelait selittävät.

        Esityksesi heittoisteimesta tuntui oudolta. Olisiko sinulla antaa linkkiä, millaista istuonta tarkoitit? Tunnen sentään niitäkin vähän.

        Joskus 1950-luvulla tutustuin asiaan kirjallisesti. Eipä ole minkäänlaista linkkiä antaa.
        Kyseessä oli tavallaan "vetävä" eikä "työntävä" raketti eli suuttimet olivat nokassa ja sojottivat taaksepäin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus 1950-luvulla tutustuin asiaan kirjallisesti. Eipä ole minkäänlaista linkkiä antaa.
        Kyseessä oli tavallaan "vetävä" eikä "työntävä" raketti eli suuttimet olivat nokassa ja sojottivat taaksepäin.

        Aivan samalla tavoin suuttimet työntävät vaikka nokassa ovatkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan samalla tavoin suuttimet työntävät vaikka nokassa ovatkin.

        Autoakin voi työntää perästä tai etuoven kohdalta. Työntämistä se on silti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autoakin voi työntää perästä tai etuoven kohdalta. Työntämistä se on silti.

        Autoa voi myös työntää kuskin paikalta tuulilasista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan samalla tavoin suuttimet työntävät vaikka nokassa ovatkin.

        Jos otat kiinni auton nokassa olevasta silmukasta ja yrität siirtää autoa eteenpäin, niin vedätkä vai työnnätkö silloin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Autoa voi myös työntää kuskin paikalta tuulilasista.

        Joskus oli youtubessa video jossa apukuski työnsi kuorma-autoa eteenpäin lavalla seisten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos otat kiinni auton nokassa olevasta silmukasta ja yrität siirtää autoa eteenpäin, niin vedätkä vai työnnätkö silloin?

        Kuvittele voiman vaikutuspisteen ja auton välille köysi. Köydellä voi vetää, vaan ei työntää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvittele voiman vaikutuspisteen ja auton välille köysi. Köydellä voi vetää, vaan ei työntää.

        Entäs jos ei ole köyttä eikä edes osaa kuvitella sellaista ja sitten talikolla avittaa autoa eteenpäin etukulmasta. Missä vaiheessa työntäminen muuttuu vetämiseksi kun talikon asento kiertyy vaakatasossa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joskus 1950-luvulla tutustuin asiaan kirjallisesti. Eipä ole minkäänlaista linkkiä antaa.
        Kyseessä oli tavallaan "vetävä" eikä "työntävä" raketti eli suuttimet olivat nokassa ja sojottivat taaksepäin.

        Rakettimootttori on suihkumoottorin tavoin ns. reaktiomoottori, eli se työtää itseään (etuseinäänsä) vasten muodostaen työtävoiman - aina. Miehitettyjen rakettien kärkeen tosiaan usein asennetan pelastusraketti, jonka moottorit ovat aivan kärjessä, siis sijaintinsa perusteella vetävinä, mutta voimalaite on aina työntävä.


    • Anonyymi

      Rakettimoottorilla on jotain, mistä työntää. Nimittäin sen oma polttoaine. Kun moottori kiihdyttää polttoaineen massaa taaksepäin, vastavoima kiihdyttää moottoria vastakkaiseen suuntaan. Se, että ajoainetta poltetaan, on vain tekninen menetelmä saada polttoaine purkautumaan suurella nopeudella pakoaukosta.

      • Anonyymi

        Prööööööt. Uusi hävittäjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Prööööööt. Uusi hävittäjä.

        Jos pröööttäät oikein kunnolla avaruudessa, niin liikutko eteenpäin.


    • Anonyymi

      Niin, raketin polttoaine saadaan laajenemaan / hajaantumaan / räjähtämään vähemmän tiheämmäksi ja näin se kohdistaa ympäristöönsä työntävää voimaa joka saa raketin työntymään eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla.

      Laajeneva polttoaine itse työntyy sinne päin mistä sitä työnnetään vähiten pois päin.

      😃

      • Anonyymi

        Laajene vittuun täältä!


      • Anonyymi

        Ei se ympäristöön kohdistuva työntävä voima rakettia liikkeelle saa. Kyseessä on liikemäärän säilymislaki, mutta OSP avaruus ei taida sellaista tuntea.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se ympäristöön kohdistuva työntävä voima rakettia liikkeelle saa. Kyseessä on liikemäärän säilymislaki, mutta OSP avaruus ei taida sellaista tuntea.

        Entäs jos kyseessä onkin työntyvä voima.


    • Anonyymi

      Miten kaasu synnyttää liikemäärän vastakkaiseen suuntaan kaasuraketin perästä, kannattaa ymmärtää ottamalla kokonaan selvää, mitä kaasu on. Siinä on pieniä massallisia hiukkasia, jotka keskimäärin ovat liikkeessä kaikkiin avaruuden suuntiin. Tällöin jos valitset sopivan joukon hiukkasia, voit valita ne jotka ovat taaksepäin menossa ja joilla on se liikemäärä, joka halutaan niille "antaa", vaikka se on siis jo olemassa vaikka raketin säiliöt on suljettu. Reaktiot jotka luovuttavat energiaa lisäävät sitä myös näille hiukkasille ja kaasu voi lämmetä. Kyseessä ei silloin vielä tarvitse olla laajentunut kaasu, vaan lämmittämisen aikana voi pitää rakettia kiinni jos uskaltaa.

      Suljetussa tilassa nämä hiukkaset törmäisivät säiliön seinään ja muuttaisivat suuntaa. Ulkoapäin ei näytä, että on mitään nettona saatavaa liikemäärää, koska raketin etuosassa törmää ja kääntyy kaasua myös. Mutta jos säiliö avataan, siitä pääsee ulos ja jatkamaan matkaa hiukkaset, joiden liikemäärä on aukon suuntaan eli taaksepäin. Jäljelle jäävät hetkeksi hiukkaset, jotka ovat menossa eteenpäin ja ne törmäävät raketin säiliön suljettuun pintaan. Raketin ja kaasun välisen liikemäärän voidaan sanoa säilyvän, mutta ei ole välttämätöntä olla mitään suoraa vuorovaikutusta taaksepäisten hiukkasten ja raketin välillä enää, eikä kyseessä ole tällöin varsinaisesti törmäystapahtumassa säilyvä liikemäärä, joissa monet voivat olla käsitteeseen tottuneet. Tämä on siis löysin tavoin yhtä olevan kokonaissysteemin kokonaisliikemäärä joka myös on säilyvä suure.

      Oikea kaasu lisäksi käy läpi lukemattomia hiukkasten välisiä törmäyksiä. Tämän johtamana raketin säiliö voi kokea vuorovaikutusta kaikkien olemassa olevien hiukkasten kanssa. Mutta raketti ei sitä tarvitse vaan toimisi yhtä hyvin myös yhdellä atomilla per polttoainesäiliö.

      Ja moni nykyinen raketti ei ole kaasuun ja sen sekoittamiseen ja reaktioon perustuva vaan niissä on moottorin ja jonkin työntöaineen vuorovaikutus, joka vaikuttaa myös ulospäin matkalla olevissa hiukkasissa (joita silloin ovat melkein kaikki jos ainetta on vähän).

      • Anonyymi

        Olipa aika tarpeeton "Wikicopy" kineettisestä kaasuteoriasta.

        Eiköhän tässä tapauksessa olisi riittänyt maininta että kaasullakin on massaa, ja viitata vaikka "rekyyliin", jos liikemäärä ei ole käsitteenä tuttu.


      • Anonyymi

        Eli työntävä voima 😃


    • Anonyymi

      Pelko pois, eikä kysymyksessäsi ole muuta vikaa kuin väärä oletus, että raketti ponnistaa jotain ulkoista ainetta vastaan. Sellaista ei tarvita, sillä Newtonin lain mukaisesti kyseessä on rekyylivoima eli se voima, jolla raketin polttokammiosta syöksyvän pakokaasun massa kiihtyessään painaa raketin suutinta vastaan. Ikään kuin pienoisrekyylejä jatkuvana virtana, kuten sukkulan pomppivat matkustajat videoissa hyvin osoittavat.

      • Anonyymi

        Eli työntävä voima 😃


    Ketjusta on poistettu 12 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Se että tavattiin

      Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni
      Ikävä
      31
      6015
    2. Mitä haluaisit

      Sanoa hänelle tällä hetkellä?
      Ikävä
      270
      3706
    3. Sofia B- miljonäärillä on vaimo ja pieni vauva .

      Voi ei taasko oli avioliitossa olevan miehen salarakas ja miksi voi noin toimia tää Sofia näin alhaisesti ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      276
      3157
    4. Elokapina määrättävä lakkautettavaksi

      https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143 Aloitteen sisältö Ympäristöjärjestö Elokapina tulee määrätä välittömästi
      Maailman menoa
      143
      2752
    5. Sukset jo ristissä? Ensitreffit alttarilla Anna syyttää rajusti - Hai puolustautuu: "Mutta en mä..."

      Voi, voi... Onko Anna liian epävarma itsestään vai mikä mättää? Pari tuntenut vasta pari päivää ja kriisiä jo pukkaa.
      Ensitreffit alttarilla
      21
      2390
    6. Kansalaisaloite Elokapina määrättävä lakkautettavaksi

      https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/14143 Erittäin hyvä ja kannatettava aloite!
      Joensuu
      112
      2053
    7. Nyt on kansalaisaloite: Elokapina lakkautettava.

      Tänään tullut uusi kansalaisaloite, jossa vaaditaan Elokapinaa lakkautettavaksi, tai julistamista rikollisjärjestöksi, k
      Maailman menoa
      218
      1969
    8. Stubb ohjeisti Natoa: "Vapauttakaa ohjukset"

      Presidentti Stubb linjasi amerikkalaismedia CNN:n haastattelussa, että Nato-maiden pitäisi ”todellakin” antaa Ukrainalle
      Maailman menoa
      200
      1862
    9. Hyvin sä olet

      Olet toiminut aina. Älä epäile tai häpeä omaa toimintaasi nainen. Kukaan ei vahingoittunut ja kaikki on ollutta ja menny
      Ikävä
      58
      1502
    10. Seiska: Suhdekohussa rypenyt Anssi Heikkilä paljastaa - Pernilla Böckermanin kanssa tällaiset välit

      Anssi Heikkilä ja Pernilla Böckerman tanssivat yhdessä TTK:ssa ja heidän ympärillään spekuloitiin suhteesta. Nyt Heikkil
      Suomalaiset julkkikset
      4
      1446
    Aihe