Ratikoilla kulkevat vain juopot, matut, naiset ja pikkulapset. Oma auto on ainoa järkevä liikkumismuoto.
Haluaako Vantaa tukea mieluummin terasseilla istumista kännissä vai autossa raittiina?
Mikä vika on mukavuuden tavoittelussa myös liikkumismuodossa?
Ajansäästö, tartuntojen välttäminen, lämmin ja suojaisa kulkuväline, joustavat poikkeamismahdollisuudet, kuljetuskapasiteetti...
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5947330
Haluaako Vantaa tukea mieluummin terasseilla istumista kännissä vai autossa raittiina?
Mikä vika on mukavuuden tavoittelussa myös liikkumismuodossa?
Ajansäästö, tartuntojen välttäminen, lämmin ja suojaisa kulkuväline, joustavat poikkeamismahdollisuudet, kuljetuskapasiteetti...
https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/5947330
Vastaukset 42
Vanhimmat
PS vastusti tätä hulluutta yksimielisesti
Eli persut vastustaa infra rakentamista joka parantaa tuhansien ihmisten liikkumista jatkossa no eipä yllätä.
Vai muka parantaa ? busseissa on sentään kääntyvät etupyörät aloita vaikka siitä, voi vaihtaa reittiä jos on tarpeen, ratikka ei vaihda eikä siten kulje, onnea vaan vantaalaiset sen jälkeen kun saatte tämän ihmepelin mikään kulkeminen ei toimi ilman monenkertaisia vaihtoja paikasta A paikkaan B.
Parantaako verrattuna siihen, että saman reitin ajaisi vaikka haitaribussi, joka sekin voisi kulkea sähköjohtimilla?
Mikä ratikan etu on kuin kenties se, että se saattaa alussa houkuttaa matkustajia normaalia enemmän, kun siinä on uutuuden viehätystä?
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#178666373
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Kai persut voi tämän estää hallituksessa?
Ei taida hallitus pättää tästä mutta jos päättäsi niin tarvitaan se enenmistö äänestykseen eli yksin ei voi mikään puole saadaa mitään läpi jos muut vastustaa edukunassa mutta vantaan ratikka asiasta ei eduskunassa päätetä.
Jos hallitus ei tue hanketta rahallisesti sitä ei tapahdu
Mutta edeleenkään pesrut ei voi yksin tarvitaan enemistö päätökseen sama kun vuonna 2015 persut oli ainot puole koko edukunassa siis koko edukunassa ei pelkästään halituksessa joka vastusti 30 00 uusi tulian tuloa kaikki muut eduskunnan puolueet taas kannati 30 000 uustuliaa niin ne suomi sitten sai ei pystynyt pesrut tätäkään estämän yksin.
Wantaaseelle on nyt kokoontunut mahtava porukka päättämään ratikan "lopullisesta ratkaisusta". Endlösung des Ratikkas..
Pitäähän sitä hagunilan no go zonesta nyt päästä ratikalla pumilla suoraan tikkurilaan katujengeilemään.
Se on ilmainen matuille ja köyhille.
Ja kaikille, jotka matkustavat pummilla
Parempi että juopot kulkevat ratikalla kuin ajavat autolla.
Urakat sisäpiirin jakoon
Ja oikeutta taas käydään sitten vuosia
Ratikat on satsaus tulevaisuuteen. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että ksityisautoilua tulisi mitenkään hankaloittaa! Suomi ei lopu Mannerheimin tien päässä kuten tekovihreät luuleva. Yksityisauto on välttämätön liikkumaväline suomen maaseudulla.
Suurin ongelma Vantaan kehittämisessä on, että kunta on kaksi erillisitä aluetta, joiden keskellä on lentokenttä. Suuri osa länsivantaalaisista ei käy Itä-Vantaalla juuri koskaan ja päin vastoin. Tämäkin investointi on käytännössä vain itävantaalaisille ja länsivantaalaiset saavat vain maksaa.
Historiallisesti Vantaan keskus oli Malmi, mutta kun silloinen Helsingin Pitäjä siitä vapaaehtoisesti luopui (koska siellä asui suomenkielisiä ja vasemmistolaisia), niin kuntarakenne pilattiin lopullisesti. Vantaa pitäisi joko liittää Helsinkiin tai jakaa Helsingin (Itä-Vantaa ja lentoasema) ja Espoon (Länsi-Vantaa) kesken. Jostain Pähkinärinteestä on paljon helpompi päästä Jorviin kuin Vantaan päivystävään sairaalaan Peijakseen.
Koko Vantaan liittäminen Helsinkiin olisi hyvä ratkaisu.
Aina, jos tehdään investointeja kaupunkiin, niin joku ei niistä hyödy välittömästi omassa arjessaan. Jos tämä katsotaan esteeksi investoinneille, niin mitään ei koskaan investoida.
Ja nyt rakennetaan ratikan ensimmäinen osa idästä Jumbon kautta lentokentälle. Jatkoahan on tulossa eli lentokentältä edelelleen länsivantaalle. Jostain vaan on aloitettava.
Riippuen vähän siitä, missä katsotaan itä-länsirajan menevän, niin länsipuolelle on satsattu vuosikymmenten ajan runsaasti itäpuoleen verrattuna, kokonainen kaupunginosa käytänmössä rakennettu, kehäratakin menee valtaosin länsivantaalla. Itäosa Vantaasta ei ole saanut juuri mitään muuta kuin vuokra-asuntoja, joita länsipuolelle on suhteessa hyvinkin vähän rakennettu, syystä tai toisesta. . Länsivantaa kuuluu B-vyöhykkeeseen pk-seudun liikennetariffissa, esim Tikkurila C-vyöhykkeestä. Silti veroprosentti on sama eli tikkurilalaisten saavat vain maksaa. Näitä vastaavia esimerkkejä kyllä löytyy.
Ratikka tunnutaan nyt vastustavan samoilla kriteereillä kuin Kehärataa aikanaan. Ja eihän kehäratakaan hyödyttänyt itävantaalaisia välittömästi yhtään, koska se yhdisti pääradan ja Martinlaakson radan.
Minusta on outoa Vantaalla se, että tehdäänpä mitä tahansa investointeja, niin aina niihin liittyy tämä naurettava länsi-itä -väittely. Jokaisessa kaupungissa tehdään investointeja eikä missään ole mahdollista tehdä niin, että kaikki kaupungin syrjäisemmissäkin kolkissa asuvat saisivat niistä jokaisesta välittömän hyödyn itselleen. Ei silti ole silmiini sattunut vastaavanlaista väittelyä, jossa joku osapuoli tuntee kärsivänsä aina vääryyttä ja olevansa vain maksajan roolissa. Se on niin tyypillinen vantaalainen ilmiö.
Ja onhan nyt todella naiivia typeryyttä, jos uskoo tilanteen muuttuvan siinä, jos Vantaa liitetään Helsinkiin tai Espooseen. Edelleen investointeja tehdään, joissa osa kaupunkilaisista olisi vastaavasti vain ’maksajan’ roolissa. Ja entistä enemmänkin.
Miltä kannalta katsottuna?
Vantaan tilanne on hyvin poikkeava verratuna muihin kaupunkeihin, koska se on jyrkän kaksijakoinen: on länsi ja on itä. Lännestä suuri osa porukasta ei koskaan käytä mitään Itä-Vantaan palveluja eikä itävantaalaiset Länsi-Vantaan. Olen joskus historiassani asunut vuosia Länsi-Vantaalla enkä käynyt tuona aikana kertaakaan Itä-Vantaalla lentokenttää idempänä. Vantaalla ei ole keskusta, vaan Tikkurila on Itä-Vantaan keskus.
Tuo kommentti B- ja C- vyöhykkeestä oli paljastava: oleellista ei siis ole päästä liikkumaan Vantaan sisällä (eikö BC-lippu ole saman hintainen kuin AB-lippu?), vaan oleellista on päästä Helsinkiin A-vyöhykkeelle. Jos Tikkuriala olisi Vantaan - eikä Itä-Vantaan keskus, niin Tikkurilan kuuluminen C-vyöhykkeeseen olisi länsivantaalaisille haitta. Nyt sillä ei ole useimmille mitään väliä. Kehärata ei hyödytä vantaalaisia, koska se ydistä Itä- ja Länsi-Vantaan eikä sille liikenteelle ole juuri tarvetta. Tämä oli juuri kirjoitukseni ydin.
Ainoa, mitä länsivantaalaiset tarvitsevat Itä-Vantaalta on Peijaksen sairaala, koska se on ainoa "heidän" päivystävä sairaalansa. Jokaisen länsivantaalaisen olisi nopeampi, halvempi ja helpompi päästä Espoon Jorviin tai Helsingin Meilahteen kuin Peijakseen.
Koska Vantaa on olemassa vain hallinnollisena alueena ja sellaisena keinotekoinen.
Väitän, että työmatkaliikenne Länsi-Vantaan ja Helsingin ja toisaalta Itä-Vantaan ja Helsingin välillä on huomattavasti vilkkaampaa kuin Länsi- ja Itä-vantaan välinen työmatkaliikenne. Jos Länsi-Vantaalaiselle ei paikalliset palvelut riitä, niin tyypillisin kohde hakea lisäpalveluita on Helsinki tai vaikka Leppävaaran Sello eikä "Vantaan keskus" Tikkurila.
Kuinkahan moni lauttasaarelainen käy Vuosaaressa ja käyttää Vuosaaren palveluja tai päinvastoin? Eiköhän jokaisessa vähänkin suuremmassa kaupungissa ole tilanne jokseenkin sama. Vantaalla tuo itä-länsi -jako on muutamien tahojen voimakas tahtotila takavuosilta ja sitä ylläpidetään keinotekoisesti yhä edelleenkin, joskin ei enää niin voimallisesti.
Se on totta, ettei Vantaa kuten ei Espookaan ole tyypillisiä kaupunkeja, vaan ne ovat olemassa nykymuotoisina vain siksi, että Helsinki on Suomen pääkaupunki. Nämä kaupungit ovat moninapaisia kaupunkeja ja Espoo varsinkin. Vantaalla on selkeämpi koko Vantaan hallinnollinen keskus, Tikkurila, kuin Espoolla, mutta kummallakaan ei sellaista kuin perinteisillä kaupungeilla. Tämä nyt vaan on näin ja sen kanssa elettävä. Itse asiassa varsinkin länsivantaalaisissa on paljon, ainakin julkisten mielipidekirjoitusten perusteella arvioiden, niitä, jotka eivät edes halua keskitetympää kaupunkikeskusta.
Tikkurilahan lienee koko pk-seudun nopeimmin kasvava keskus, ainakin ylivoimaisesti Vantaan ja se onkin ainoa Vantaan keskuksista, jolla käytännössä voisi olla keskustan rooli, jos niin haluttaisiin tehdä. Siellähän on jo kaupungin hallinnolliset elimet ja virastot ja se kehittyykin itsekseenkin Vantaan keskustaksi luonnolista vauhtiaan, mutta tahtotila voisi tehdä sen paremmin ja myös länsivantaalaista paremmin hyväksyttäväksi.
Palatakseni alkuperäiseen asiaan eli investointeihin. Aina kun investoidaan, niin investoinnit kohdistuvat johonkin ja johonkin ei. Tämä tilanne ei muutu miksikään, jos Vantaa liitettäisiin naapurikuntiin. Päinvastoin. Investointeja menisi vain yhä kauemmaksi ja hyöty joillekin jäisi edelleen olemattomiksi osalle veronmaksajista. Ei osana Espoota tai Helsinkiä toisi minkäänlaista parannusta tähän, vaan mitä todennäköisemmin täysin päinvastoin.
Nuo pk-seudun sairaalathan on jaettu osin sen mukaan, mitä toimenpiteitä niissä tehdään. Peijaksessa on erikoistunut eri asioihin kuin Jorvi tai Meilahti. Kyllä itäiseltä Vantaaltakin joudutaan menemään Jorviin tai Meilahteen. Ei noita HUS-sairaaloita alunperinkään ole ’viritetty’ vain vantaalaisten, helsinkiläisten tai espoolaisten sisäisiin ’tarpeisiin’.
En ehkä ihan ymmärrä mitä tarkoitat tuolla keinotekoisuudella ja lisäpalvelujen haulla. On kai luonnollista, että varsinkin kaupallisia palveluja haetaan sieltä mistä niitä helposti saa. Ei siinä tietenkään kuntarajat ratkaise.
Vantaa on työpaikkaomavarainen, itse asiassa työpaikkaomavaraisuus taitaa olla yli 100% edelleen. Eli työpaikkoja enemmän kuin työvoimaa. Työmatkaliikennettä on joka suuntaan. Tietysti nk ’valkokaulustyövoima’ eli hallinnon ja asiantuntijatyötehtäviä liikkuu sinne missä ne työpaikat ovat eli Helsingissä suurimmaksi osaksi. Suurin yksittäinen työpaikkakeskittymä kuitenkin lienee lentokenttäalue, muistini mukaan jotain yli 20.000 työpaikkaa. Aika moni taitaa tuollakin työskentelevä asua Vantaalla.
Aika harva maailman suurista kaupungeista on yksi kunta (tai mikä kussakin maassa nyt se yksikkö onkaan). Kyllä alue koostuu hyvinkin monista kunnista, itse asiassa pk-seutu taitaa olla poikkeuksellinen, kun tämä koostuu vain neljästä kunnasta. Tosin onhan tämä alue aika pieni lopultakin.
Helsinki ei tee vuosikymmenen merkittävintä joukkoliikenneinvestointia vain yhtä kaupunginosaa varten kuten Vantaa. Ero on siinä, että Helsingillä on keskusta.
Sairaalat eivät ole akuuttihoidon osalta erikoitustuneet. Jos pähkinärinteeläinen vanhus tarvitsee päästä lääkäriin akuutin vaivan takia virastoissa noudatettavan virka-ajan ulkopuolella, niin ainoa mahdollisuus on Peijas (ellei mene yksityiselle).
Onneksi Vantaakaan ei tee investointia vain yhtä kaupunginosaan varten. Jos viittaat ratikkaan, niin oletko,laskenut monenko kaupunginosan läpi ratikka tulee kulkemaan jo heti ensi vaiheessa? Laskepa. Eli ei eroa tältä osin Helsingistä.
Kyllä Helsinginkin investoinnit kohdistuvat aina jonnekin ja joku osa kaupungista jää paitsi. Ei eroa mitenkään Vantaankaan investointien tekotavasta.
Jostain on aina aloitettava ja Vantaalla se aloitetaan nyt sieltä missä on suurin tarve ja jossa ei ole lainkaan raideliikennettä. Jatko tulee sitten joskus. Kaikkea ei voi tehdä kerralla valmiiksi. Juu, ero on siinä, että Helsingissä on yksiselitteinen keskusta, mutta entä sitten? Vantaallakin on keskusta, Tikkurila, mutta ei sellainen kuin maan pääkaupungissa. Vantaa on erilainen, joten sen mukaan pitää toimia ja huomioida toimissa.
Akuutit sairaalaa vaativat hoidot on keskitetty tietysti kaupungin ainoaan sairaalaan niin Vantaalla kuin muissakin kaupungeissa. Tässäkään ei Vantaa poikkea mitenkään muista kaupungeista. Aina joku asuu kauempana ja joku lähempänä, olipa sairaala sitten missä tahansa. En osaa sanoa paraniko tilanne sote-uudistuksen myötä. Joka tapauksessa terveydenhoidon vastuu siirtyi sotealueille. Maantieteellisesti kaikki sairaalat ovat edelleen siellä missä ennenkin.,
Olen ollut havaitsevinani, että erityisesti länsivantaalaista jostain syystä pyrkivät korostamaan ja tuomaan tuota länsi-itä -jakoa jatkuvasti. Perusteluja moiseen en lähde arvailemaan, mutta epäilen ettei ne oikein ole perusteltavissa asiallisesti….
Jos Vantaa liitettäisiin naapurikuntiin, niin sitä en todellakaan ymmärrä miten investointien kohdistuminen tai mikään muukaan paranisi. Asukkaiden määrä ei vähenisi, joten palveluja ei voisi karsia. Hallinnollisia päällekkäisyyksiä olisi muutamia, mutta taloudellista käytännön merkitystä niiden poistolla ei olisi.
Päätöksenteko siirtyisi Helsingin keskustaan, siis kauemmaksi ja Vantaan alueilla asuvien edustus vähenisi roimasti. Kuinka paljon lauttasaarelaista kiinnostaisi Vantaan perukoiden asiat enemmän kuin nykyisin vantaalaisten itse valitsemia edustajia. Sama koskisi jos päätöksen teko siirtyisi Espoon keskukseen, ei sielläkään nykyisten Vantaan alueiden asukkaiden edustus olisi kummoinen nykyiseen verrattuna. Mahtaisiko Westendin asukkaita kiinnostaa Vantaan perukoiden asiat enemmän kuin nykyisin vantaalaisten valitsemia edustajia.
Eikö myös Espoo ole aika hajanainen? Espoon keskus on näyttää korpeen rakennetulle avaruusasema Alfalle, Tapiola taas on enemmän toiminnan keskus, kun on lähes Otaniemen kyljessä ja muutenkin kivenheiton päässä Helsingin kantakaupungista. Muistanko oikein, että myös Suomenoja ja Leppävaara kuuluvat Espooseen, nekin ovat kummatkin aika erillisiä keskittymiä, korpea välissä muihin.
Yhtä kaupunginosa varten? Vitsailetko?
Taitaa olla jotain noin kymmenkunta kaupunginosa ratikkareitin varrella ja lisäksi yksi Helsingin puolelta.
Homot tykkää ratikoista
Tykkäävät myös kun lyö kyynärluulla täysiä naamaan.
Kyllä oli vaikeaa vihervasemmiston hallituksella kun ei voitu sanoa tartuntojen välttämiseksi , käyttäkää yksityisautoa jos teillä on mahdollisuus. Olisi mukava tietää kuinka monta henkeä menetettiin ideologian takia, vaikka järkevät ihmiset asian ymmärtävät. Lisäksi terveysviranomaiset valehtelivat kansalaisille , että kun on tarpeeksi rokotuksia niin tauti loppuu ? Miten kävi , kuka joutui syytteeseen ? Ei kukaan , olemmehan Suomessa jossa kansalaisille valehtelu tiedotus välineissä on ihan ok .
Yksityisautoissa ei taudit tartu eikä tarvitse katsella matuja
mistä löytyi rahat tämmöiseen hankkeeseen? on aika erikoista että toitotetaan kokoajan jokapaikassa että rahat on loppu ja sitten tämmöiseen löytyykin
Ai Vantaakin saa omat liikkuvat piikityshuoneet..
Eihän siellä asukkaan kohta enää kuin näitä aloituksessa mainittuja.
Eikö ratikan suhteen se oleellinen kysymys ole Vantaalla sama kuin se oli Tampereellakin, kun päätöksestä väännettiin, eli se, että sama palvelutaso saavutettaisiin myriadeja halvemmalla käyttämällä johdinbusseja, jotka voisivat olla pitkiä haitaribusseja.
Ratikat ovat tulonsiirto Vantaan veronmaksajilta Kainuun vaunufirmalle ja sieltä ehkä edelleen Filippiineille, joista kai niitä sisustuksen asentajia tuodaan halpatöihin. Osa rahasta menee suoraankin ulkomaille erilaisen tilpehöörin hankintana. Eniten kai hyötyvät maanrakennusfirmat, jotka nekin taitavat käyttää aika paljon ulkomaista halpaa työvoimaa.
Voiko kukaan perustella, millä tavalla nämä ratikat ovat kustannustehokas keino tarjota köyhille kyytiä ja ilmastolle hiilidioksittomuutta?
Kyllähän perusteluita oli runsaasti päätöksen teon pohjana. Julkisessa keskustelussa tuodaan helposti vain ja ainoastaan rakentamisen kustannukset ja kyseenalaistetaan hyötyarviot silloin kun hanketta vastustetaan. Tietysti. Ja kyseenalaistamisen, kun vastustetaan, menee aina niin, että kustannuksia väitetään liian pieniksi ja hyötyjä liian suuriksi. Ja usein kustannusten vertailupohjana on se, ettei tehtäisi mitään kehittämistä.
Julkisen liikenteen, kuten muunkin julkisen toiminnan osalta, bisnespohjaisia perusteluita ei kovin helposti saa. Pitäisikö julkisen sektorin kehittäminen lopettaa, kun se ei useinkaan ole bisnesnäkökulmasta perusteltua?
Vastikään julkaistiin selvitys Suomen rataliikenteen kehittämisestä ja uusien suorien ja nopeiten ratayhteyksien rakentamisesta. Loppuyhteenvedossa todettiin, ettei mitään niistä voi perustella liiketaloudellisesta näkökulmasta. Pitääkö siis vetää johtopäätös, ettei rahaliikennettä pidä laisinkaan kehittää?
Lähtöpiste on Mellunmäki, jossa ei nytkään riitä pysäköintipaikkoja. Eikä tilaa rakentaa uusia.
Mikään ei ole typerää, kun hyvävelirakennusyhtiötä tuetaan verovaroilla. Raiteet ovat tässä tapauksessa vain sivujuoni.
"Ratikoilla kulkevat vain juopot, matut, naiset ja pikkulapset."
No siinä tapauksessa vantaan sporat ovat aina täynnä. Joten tarpeeseen tulee.
Vantaa on maaseutua, ei tarvetta raitiovaunuille.
Kuka se kaiken tuonkin maksaa loppupeleissä. HSL tekee vuodesta toiseen huonoa tulosta. Juuri tänään uutisoitiin, että lipputulot jäävät tänä vuonna arviolta 12 milj euroa suunnitellusta ja matkustajamäärät ovat pudonneet. Nostetaanko lippujen hintojs, kuntien maksuosuuksia vai mennääänkö taas syvemmälle valtion eli kakkien veronmaksajien kukkarolle. Viime vuonna käytiin kukkarolla noin 80 milj euron arvoisesti. Senkin rahan voisi käyttää julkiseen liikenteeseen Uudenmaan ulkopuolella.