Venäjän Kinzhal-ohjuksella on heikkous ja iso tietenkin...

Asiantuntijat: Venäjän Kinzhal-ohjuksella on heikkous – ”näyttää olevan matkalla samaan roskakoriin kuin Su-57 ja T-14 Armata”

Venäjän hehkuttama ohjus on tuskin niin nopea ja liikehtimiskykyinen kuin itänaapuri haluaisi ajateltavan.

Hypersonisten eli yli viisinkertaisella äänennopeudella liikkuvien ohjusten katsotaan olevan erittäinkin vaikeita kohteita vastustajan ilmatorjunnalle.

Toukokuussa Ukraina on kuitenkin kertonut torjuneensa Venäjän sitä kohti laukaisemia Kinzhal-ohjuksia, ja väite hypersoonisten ohjusten voittamattomuudesta ei sekään ole aivan sanottua, kirjoittaa MIT:n ydinturvallisuusosaston vieraileva tutkija David Wright Defensenews-julkaisussa.


Wright muistuttaa, että Kinzhal on lentoradaltaan tavallinen ballistinen ohjus, siinä missä oikeaoppinen hypersooninen ase nousee kiihdytyksessä lentoratansa huippuun, kiihdyttää sitten nopeuttaan jyrkällä laskulla ja lentää sen jälkeen tyypillisesti vaakalennossa nk. liitovaiheen ilmakehän sisällä.

Kinzhalia taas kutsutaan hypersooniseksi, koska sen huippunopeus on arviolta Mach 10. Wrightin mukaan liikehdintään kykenevä, kymmenkertaisella äänennopeudella etenevä ohjus olisi liian nopea kohde yhdysvaltalaiselle Patriot-torjuntaohjusjärjestelmälle – jota Ukrainakin kertoo Kinzhal-torjunnoissa käyttäneensä.

Mach 10 on kuitenkin vain Kinzhalin maksiminopeus. Wrightin mukaan ohjuksen nopeus putoaa merkittävästi, kun ilmanvastus iskee siihen. Niinpä se olisikin pienillä korkeuksilla tarpaaksi hidas maali Patriot-järjestelmän moderneille PAC-3-varianteille. Lisäksi ainakaan ensimmäisessä Kinzhal-torjunnassa Ukraina ei käyttänyt Patriotin uusinta ja nopeinta MSE-versiota.

Tutkija uskookin, että Ukrainan väitteet Kinzhal-torjunnoista ovat uskottavia.

SAMAAN lopputulokseen päätyy Yhdysvaltain asevoimien West Point -upseerikoulun Modern War Instituten sivuilla kirjoittava ilmatorjuntaupseeri ja strategian opettaja kapteeni Peter Mitchell.

Mitchellin mukaan Kinzhalin väitetty kantama 1 500 kilometriä on oikeastaan aika vähän hypersooniselle ohjukselle, ja Kinzhal vielä laukaistaan kovaa ja korkealla lentävästä lentokoneesta.

”Tyypillisesti hypersooniset ohjukset käyttävät patopainemoottoria tai jotakin muuta edistynyttä työntövoiman lähdettä, mikä takaa ohjuksille liikehtimiskyvyn hypersoonisilla nopeuksilla”, Mitchell kirjoittaa.

Kinzhalille vauhtia taas antaa kiinteää polttoainetta käyttävä rakettimoottori, joka on todennäköisesti SS-26 Iskander -ohjuksen peruja. Tätä moottoria tuskin voidaan sammuttaa tai sen tehoa säätää kesken lennon, eli kun polttoaine loppuu, ohjus liitää/syöksyy kohteeseensa.

Mitchellin mukaan tämä antaa syytä epäillä venäläisväitteitä siitä, että Kinzhal pystyisi ylläpitämään Mach 10 -tason nopeutta koko lentonsa ajan. Hänen johtopäätöksensä on sama kuin David Wrightilla: lennon loppuvaiheessa ilmanvastus hidastaa Kinzhalia siksi paljon, että siitä tulee haavoittuva torjuntaohjuksille.

”Moottoriteknologia, hallintaan käytettävät vaatimattomat ohjausmoottorit sekä ohjuksen noin tuhannen kilon kokonaismassa herättävät kysymyksiä sen ketteryydestä ja liikehtimiskyvystä.”

jatkuu
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/a7869fa6-eb34-4a8b-8f84-62e6bd8dc79f?ref=ampparit:799f